KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Keski-Suomen lehtoalueella kohoaa suomalaisen luonnonsuojelun erävoitto – ”Meistä puhuttiin kommunisteina ja epäisänmaallisina”

Aurinko paistaa Vaarunvuoren lehtoihin. Metsähaapa tarvitsee kasvaakseen paljon valoa.

Aurinko paistaa Vaarunvuoren lehtoihin. Metsähaapa tarvitsee kasvaakseen paljon valoa. Kuva: Sara Aaltio

Vaarunvuori on osa suomalaisen luonnonsuojelun historiaa. Nykyisin suosittu luontokohde on uhanalaisten lehtoluontotyyppien koti, jossa sijaitsee Suomen pohjoisimmat luonnonvaraiset pähkinäpensaat.

Sampsa Hannonen
9.4.2022 10.30

Pienen omakotitalon ruokapöydälle on kasattu satoja lehtileikkeitä ja valokuvia kuvastamaan elämäntyötä. Lähes jokaisessa niissä toistuu nimi: Vaarunvuori.

Arvokas alue on ollut suomalaisessa luonnonsuojeluhistoriassa myös henkilökohtainen erävoitto. Tai näin toteaa aktivisti Juhani Paavola.

Alueen monimuotoisuuden turvaaminen ja Vaarunvuoren suojelu oli itsestäänselvyys Muuramessa asuvalle Paavolalle. Vaarunvuorelle kaavailtiin Imatran voiman pumppuvoimalahanketta.

– Alue oli jo tuolloin arvokas ja monimuotoinen. Sieltä löytyy paahteisia rinteitä, lehtoja ja yleisestikin paljon vanhaa metsää, linjaa Paavola.

Aktiivisen ydinryhmän kautta Vaarunvuori-liike kasvoi ilmiöksi ja keräsi Paavolan mukaan osallistujia ympäri Suomen. Innostuksen kansalaisvaikuttamiseen hän sai syksyllä 1979. Samoihin aikoihin sai kimmokkeen vihreä puoluepolitiikka.

Paavola iloisena keittiössä: Juhani Paavola on koonnut keittiönsä pöydälle vuosien saatossa kertynyttä materiaalia Keski-Suomessa sijaitsevasta Vaarunvuoresta ja sen suojelutyöstä. Nykyään Vaarunvuori on osa Natura 2000 -ohjelmaa.

Paavola iloisena keittiössä: Juhani Paavola on koonnut keittiönsä pöydälle vuosien saatossa kertynyttä materiaalia Keski-Suomessa sijaitsevasta Vaarunvuoresta ja sen suojelutyöstä. Nykyään Vaarunvuori on osa Natura 2000 -ohjelmaa. Kuva: Sara Aaltio

Hän kertoo, että innoittavana tekijänä kansalaisaktivismiin oli energiapoliittinen herääminen. Siinä korostui ydinvoiman vastustus.

Vaarunvuori-liikkeen perustaminen ja luonnonsuojelutyö oli tulevalle Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin toiminnanjohtajalle itsestäänselvä asia.

– Enhän minä tuntenut täältä juuri ketään, kun saavuin etelästä, enkä kuulunut edes kirkkoon. Ulkopuolelta tulleena oli helpompaa aloittaa luonnon puolustaminen

Paavola toteaa, että väkivallaton vastarinta on ollut hänelle luontainen tapa toimia.

– Olen tehnyt töitä lastensuojelulaitoksessa, jossa oli välttämätöntä piirtää turvalliset rajat. Toiminta oli luonnollisesti väkivallatonta. Samanlaiset perusperiaatteet liittyivät väkivallattomaan kansalaisvaikuttamiseen.

Miehet esittelivät Vaarunvuorella rohkeuttaan

Mutkikas rinne johtaa kohti näköalapaikkaa. Suuret siirtolohkareet paistattelevat kevätauringossa. Tuulen kaatama lahopuu nojaa huterasti vasten vanhaa mäntyä.

Polun päästä avautuu näkymä yli Päijänteellä sijaitsevan Korospohjan lahden. Lahti tunnettiin vielä 1950-luvulla höyrylaivaliikenteestä, mutta nyt jäljellä on enää laituri.

Mäkisessä maastossa oli tie, joka on jäänyt historiaan erikoisuutena. Tieosuudella matkustajat joutuivat työntämään bussia yli jyrkän mäen.

Vaarunvuori tunnetaan myös eräänlaisena miehuuskokeena. Hurjapäisimmät esittelivät alamäessä rohkeaa luonnettaan.

– Taiteilija Helmer Selinkin taisi ajaa Vaarunvuorelta pyörällä alas, ja vieläpä ilman jarruja. Myös hän tuki Vaarunvuori-liikettä, kertoo Paavola.

Juhani Paavolan kodin seinää koristaa nallipyssy, jonka piipusta työntyy tekokukkia. Väkivallaton vastarinta on hänelle luontainen tapa toimia.

Juhani Paavolan kodin seinää koristaa nallipyssy, jonka piipusta työntyy tekokukkia. Väkivallaton vastarinta on hänelle luontainen tapa toimia. Kuva: Sara Aaltio

Vuonna 1974 Imatran voima haki Itä-Suomen vesioikeudelta rakennuslupaa noin 500 megawatin voimalalle. Vaarunvuoren laelle olisi rakennettu 15 miljoonan kuution vesiallas, jonne olisi pumpattu vettä yöaikaan ja viikonloppuisin.

Pumppuvoimalan tarkoituksena oli tasata sähkönkulutuksen huippuja.

Kalliota olisi jouduttu louhimaan noin 100 000 kuutiota.

Jos Imatran voiman pumppuvoimalahanke olisi mennyt läpi, näyttäisi alue perin erilaiselta. Nykyään Vaarunvuori on tärkeä luonto- ja virkistyskohde.

– Hanke olisi vaikuttanut mikroilmastoon. Altaan vesi olisi jäätänyt arvokasta kasvistoa, koska allasvesi olisi ollut ilman jääpeitettä talviaikaan. Altaan ulkopuolisen alueen veden kierto olisi muuttunut, ja alueen pienet järvet jopa kuihtuneet. Myös uusia teitä olisi jouduttu rakentamaan, kertoo Paavola.

Vaarunvuoren lehdot harvinaisuus Suomessa

Särkijärven vastarannalta kaikuu koiran voimakas haukku, jota rytmittää tikan vaimea nakutus. Rantaan tultaessa karu havupuumaisema on vaihtunut ensin suoksi, sitten lehdoksi.

Haapa erottuu joukosta, mutta alueella on muitakin lehtoluontotyyppeihin lukeutuvia lajeja. Särkijärven laskupuron varrella kasvaa Suomen pohjoisimmat luonnonvaraiset pähkinäpensaat. Samoilta sijoilta löytyy myös vuorijalavaa.

Etelä-Suomessa lehtoja on enemmän kuin pohjoisessa. Ensisijaisesti lehtometsien lajeja on vajaa 20 prosenttia kaikista uhanalaisista lajeista.

Vaarunvuoren rinteiltä avautuu maisema kohti Päijänteen Korospohjan lahtea. 1950-luvulla lahdella liikkennöi runsaasti höyrylaivoja.

Vaarunvuoren rinteiltä avautuu maisema kohti Päijänteen Korospohjan lahtea. 1950-luvulla lahdella liikkennöi runsaasti höyrylaivoja. Kuva: Sara Aaltio

Metsähallituksen suojelubiologi Anna-Riikka Ihantola toteaa, että ihminen on valjastanut lehtoluontoa käyttöönsä jo kauan sitten. Lehtometsän maaperässä korostuu voimakas multakerros. Tämä takaa ravinteikkaan kasvuympäristön.

– Valtavia lehtoalueita on otettu aikoinaan maatalouskäyttöön, koska maaperä on ollut ravinteikasta, ja ihmiset ovat asettuneet asumaan tietysti sinne, missä on hyvää viljelysmaata. Siksi monet lehdoista on menetetty rakennusten alle.

Metsähallituksen sivuilla kerrotaan, että lehtoja on alle yksi prosentti metsäpinta-alasta. Ihantola huomauttaa, että lehtoluontotyyppien todellista määrää on vaikea arvioida, koska monin paikoin lehdot on korvattu talousmetsällä. Eli havupuilla.

– Metsätalous on vaikuttanut lehtoihin vaikka luontotyypin tunnistuksessa on kehitytty. Esimerkiksi täysin normaalissa talousmetsäkäytössä on edelleen lehtoalueita, mutta alueelle on istutettu havupuita. Tällainen lehtoluontotyyppi ennallistuisi nopeasti, muistuttaa Ihantola.

Lahottajasieniin kuuluvat haavankäävät koristavat Vaarunvuoren haapojen runkoja. Puista voi löytää myös tikankoloja.

Lahottajasieniin kuuluvat haavankäävät koristavat Vaarunvuoren haapojen runkoja. Puista voi löytää myös tikankoloja. Kuva: Sara Aaltio

Lehtoluontotyyppien kasvillisuus esiintyy Suomessa pohjoisilla äärirajoillaan, ja siksi maamme lehtoluontotyypeillä on usein sellaisia piirteitä, joita ei esiinny muualla.

Lehtopuiden hajoamisprosessi on nopeampaa, ja puiden ikäkin on usein havupuulajeja lyhyempi. Siksi lahopuuta voi muodostua enemmän lehtometsässä verrattaessa havupuumetsään.

Ihantola tietää Vaarunvuoren, mutta ei ole syventynyt alueeseen tai sen lajistoon tarkemmin.

– Esimerkiksi lehtoihin olisi pumppuvoimalahanke vaikuttanut varmasti. Jyväskylän seudun lehdot ovat jo valmiiksi pieniä ja omiksi alueiksi hajautuneita.

– Meillä on monia sellaisia luontokohteita, jotka on saatu suojeltua päämäärätietoisella työllä, Ihantola iloitsee.

Luonnonsuojelua pidettiin epäisänmaallisena toimintana

Vaarunvuoresta suojeltiin pieni osa jo vuonna 1941. Myöhemmin suojelualue kasvoi nykyiseen reilun 600 hehtaarin mittaansa, kun se hyväksyttiin osaksi Natura 2000 -ohjelmaa vuonna 2005.

Juhani Paavola kertoo, että myös Vaarunvuorella valmistauduttiin suoraan, väkivallattomaan toimintaan. Ydinryhmä vietti metsässä pisimmillään kaksi viikkoa 80-luvulla.

– Olimme raahanneet Vaarunrinteeseen kanootin. Sen ja veneiden avulla olisimme voineet viivyttää räjäytyksiä Päijänteen rannassa. Eräällä reissulla löysimme metsästä sattumalta Imatran voiman hakkuusuunnitelma-kartan, jonka myöhemmin monistimme. Yhtiön metsänhoitaja kielsi tällaisen olemassaolon eräässä tilaisuudessa. Yhtiön edustaja suuttui, kun esitin kartan, kertoo Paavola ja nauraa.

Epäilyksiä salakuuntelusta ja ajoittaista väkivallan uhkaa. Sellaista oli Paavolan mukaan luonnonsuojelutyö suomalaisen ympäristöliikkeen alkuaikoina.

– Kerran minua otettiin kurkusta kiinni, kun kuvasin rallitapahtumassa, mutta poliisi tuli pian ja rauhoitti tilanteen. Olen suhtautunut poliisiin aina myönteisesti.

Hän kokee, että aikoinaan luonnonsuojelutyö nähtiin huonossa valossa, koska luonnonsuojelijat ajautuivat herkästi napit vastakkain elinkeinoelämän kanssa.

– Olihan se rankkaa sumutusta ja leimausta. Meistä puhuttiin kommunisteina ja epäisänmaallisina. Samanlaista retoriikkaa harjoitetaan edelleen.

Muuramessa asuva Juhani Paavola on mielissään ympäristöliikkeen valtavirtaistumisesta. Hän sanoo kansalaisvaikuttamisen vaativan sinnikkyyttä..

Muuramessa asuva Juhani Paavola on mielissään ympäristöliikkeen valtavirtaistumisesta. Hän sanoo kansalaisvaikuttamisen vaativan sinnikkyyttä.. Kuva: Sara Aaltio

Muuramessa asuvan Paavolan kotona ei ole autoa. Koti on pieni. Vähällä on tultu hänen mukaansa aina toimeen.

Kaikkea toimintaa tuntuu ohjaavan kohtuuden periaate.

Hän toteaa, että luonnonsuojelu oli aikoinaan pienen piirin hommaa.

Paavola on vaikuttanut kansalaistoiminnassa suomalaisen ympäristöliikkeen alkuajoista lähtien, ja hän kertoo tarinaa, kuinka monisti kyläkaupassa tiedotelehtisiä. Koijärvellä 80-luvulla mieltään osoittanut Paavola sanoo tukevansa Elokapinaa.

Hän pohtii, että ympäristöliikehdintää tapahtuu monella eri yhteiskunnan tasolla, eikä kaikkien tarvitse ryhtyä aktivisteiksi. Nykyisin eläkepäiviään viettävä Paavola on mielissään uuden luonnonsuojelusukupolven aktiivisuudesta.

– Olen voimakkaasti laajentuneesta ympäristöliikehdinnästä hyvin iloinen, pitkään piti odottaa.

Valokuva valokuvasta Banderolli: Vaarunvuori-liikkeen alkuajoista on jäljellä useita valokuvia.

Valokuva valokuvasta Banderolli: Vaarunvuori-liikkeen alkuajoista on jäljellä useita valokuvia. Kuva: Sara Aaltio

Paavolalle luonnonsuojelu näyttäytyy elämäntapana, joka on vaatinut sinnikkyyttä. Tätä ilmentää myös pöydälle asetettu valokuva.

Valokuvassa on ihmisten kannattelema banderolli. Siinä lukee: ”Eläköön Vaarunvuori, me emme luovuta”.

Jutun kuvateksti korjattu 14.4.2022: Juhani Paavolan kodin seinää koristava esine ei ole ase vaan nallipyssy.

Lue myös:

Näin luontokato näkyy Suomessa – ”Suomen luonnon tila on valitettavasti huono”, sanoo ympäristökeskuksen tutkija

Kilpisjärven tunturikoivikossa muhii poron ja mittariperhosen kokoinen ympäristökriisi

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään