Venäjän Ukrainassa aloittama sota tuhosi suomalaisten vähäisenkin luottamuksen itänaapuriin. Suomalaisista 84 prosenttia pitää Venäjää merkittävänä sotilaallisena uhkana, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta, joka julkaistiin tiistaina.
Vain kuusi prosenttia on eri mieltä. Venäjää uhkana pitävien osuus on kasvanut 25 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta kyselystä.
Muutkin suomalaisten arviot Venäjästä ovat murskaavia. Yli 90 prosenttia pitää Venäjää epävakaana laajentumishaluisena diktatuurina ja 74 prosenttia epäluotettavana sopimuskumppanina. Venäjää epäluotettavana pitävien osuus on noussut vuodessa 34 prosenttiyksikköä.
– Suomalaisten näkemykset Venäjästä ovat hyvin synkkiä. Ne myös selittävät sitä, miksi suomalaisten selvä enemmistö on kääntynyt kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Suomalaisten mielestä Venäjän ongelma ei kuitenkaan ole sen kansa, vaan maan johto. Selvä enemmistö pitää venäläisiä ihmisinä miellyttävinä ja arvostaa venäläistä kulttuuria, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Viime keväänä 34 prosenttia samaan kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, ettei suomalaisilla ole mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti, vaikka Venäjällä on omat ongelmansa. Nyt näin ajattelevien osuus on supistunut 12 prosenttiin.
Suomalaisten Venäjä-myönteisyys oli huipussaan kymmenen vuotta sitten vuonna 2012. Sitä ovat jo ennen sotaa romuttaneet presidentti Vladimir Putinin kolmannella kaudellaan ottamat kovat otteet kansalaisyhteiskuntaa ja demokratialiikettä kohtaan, Krimin valtaus, osallistuminen Syyrian sotaan ja oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin murhayritys vuonna 2020.
Vasemmistoliitossa myös Venäjä-myönteisyyttä
Suomalaisten käsitys Venäjän tämänhetkisestä roolista maailmanpolitiikassa on täysin kielteinen. Vain kolme prosenttia kyselyyn vastanneista yhtyy luonnehdintaan, jonka mukaan Venäjä on ”pikemmin maailmanrauhan turva kuin uhka” ja 91 prosenttia torjuu sen.
Lukemissa on tapahtunut valtava muutos vuodesta 2005. Tuolloin suotuisasti Venäjää rauhan turvaajana arvioi 16 prosenttia ja paljon nykyistä pienempi osuus (38 %) arvioi Venäjän uhkaksi maailmanrauhalle.
Puolueittain eriteltynä väitteestä ”vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti”, samaa mieltä on 21 prosenttia RKP:n kannattajista, 17 prosenttia vasemmistoliiton, 15 prosenttia perussuomalaisten ja 14 prosenttia keskustan kannattajista. SDP:ssä, kokoomuksessa ja vihreissä näin ajattelevien osuus on alle 10 prosenttia.
Vasemmistoliitossa ja keskustassa on lisäksi 16 prosenttia niitä, joiden mielestä on ”vaikea sanoa”. Vasemmistoliitossa väitteestä eri mieltä olevia on vähiten, 66 prosenttia.
Venäjää hyvänä naapurina ja yhteistyökumppanina pitäviä on eniten perussuomalaisissa ja kristillisdemokraateissa, mutta vasemmistoliittolaisistakin lähes yhtä suuri osa on sitä mieltä, että väite pitää paikkansa ”melko hyvin”.
Kehittyvänä demokratiana Venäjää eivät pidä minkään puolueen kannattajat ja keskusjohtoisena diktatuurina sen näkee ylivoimainen valtaosa kaikkien muiden puolueiden paitsi perussuomalaisten kannattajista.
uutiskirje 