KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Venäjä tuhosi lopullisesti maineensa suomalaisten silmissä – EVAn kyselyssä vain 6 prosenttia ei pidä maata merkittävänä sotilaallisena uhkana

Suomalaisten luottamus Vladimir Putinin Venäjään on romahtanut täysin.

Suomalaisten luottamus Vladimir Putinin Venäjään on romahtanut täysin. Kuva: Lehtikuva/Mikhail Klimentyev

Ongelmana ei pidetä kansaa vaan maan johtoa.

Kai Hirvasnoro
12.4.2022 9.42
ILMOITUS
ILMOITUS

Venäjän Ukrainassa aloittama sota tuhosi suomalaisten vähäisenkin luottamuksen itänaapuriin. Suomalaisista 84 prosenttia pitää Venäjää merkittävänä sotilaallisena uhkana, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta, joka julkaistiin tiistaina.

Vain kuusi prosenttia on eri mieltä. Venäjää uhkana pitävien osuus on kasvanut 25 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta kyselystä.

Muutkin suomalaisten arviot Venäjästä ovat murskaavia. Yli 90 prosenttia pitää Venäjää epävakaana laajentumishaluisena diktatuurina ja 74 prosenttia epäluotettavana sopimuskumppanina. Venäjää epäluotettavana pitävien osuus on noussut vuodessa 34 prosenttiyksikköä.

– Suomalaisten näkemykset Venäjästä ovat hyvin synkkiä. Ne myös selittävät sitä, miksi suomalaisten selvä enemmistö on kääntynyt kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Suomalaisten mielestä Venäjän ongelma ei kuitenkaan ole sen kansa, vaan maan johto. Selvä enemmistö pitää venäläisiä ihmisinä miellyttävinä ja arvostaa venäläistä kulttuuria, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Viime keväänä 34 prosenttia samaan kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, ettei suomalaisilla ole mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti, vaikka Venäjällä on omat ongelmansa. Nyt näin ajattelevien osuus on supistunut 12 prosenttiin.

Suomalaisten Venäjä-myönteisyys oli huipussaan kymmenen vuotta sitten vuonna 2012. Sitä ovat jo ennen sotaa romuttaneet presidentti Vladimir Putinin kolmannella kaudellaan ottamat kovat otteet kansalaisyhteiskuntaa ja demokratialiikettä kohtaan, Krimin valtaus, osallistuminen Syyrian sotaan ja oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin murhayritys vuonna 2020.

Vasemmistoliitossa myös Venäjä-myönteisyyttä

Suomalaisten käsitys Venäjän tämänhetkisestä roolista maailmanpolitiikassa on täysin kielteinen. Vain kolme prosenttia kyselyyn vastanneista yhtyy luonnehdintaan, jonka mukaan Venäjä on ”pikemmin maailmanrauhan turva kuin uhka” ja 91 prosenttia torjuu sen.

Lukemissa on tapahtunut valtava muutos vuodesta 2005. Tuolloin suotuisasti Venäjää rauhan turvaajana arvioi 16 prosenttia ja paljon nykyistä pienempi osuus (38 %) arvioi Venäjän uhkaksi maailmanrauhalle.

Puolueittain eriteltynä väitteestä ”vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti”, samaa mieltä on 21 prosenttia RKP:n kannattajista, 17 prosenttia vasemmistoliiton, 15 prosenttia perussuomalaisten ja 14 prosenttia keskustan kannattajista. SDP:ssä, kokoomuksessa ja vihreissä näin ajattelevien osuus on alle 10 prosenttia.

Vasemmistoliitossa ja keskustassa on lisäksi 16 prosenttia niitä, joiden mielestä on ”vaikea sanoa”. Vasemmistoliitossa väitteestä eri mieltä olevia on vähiten, 66 prosenttia.

Venäjää hyvänä naapurina ja yhteistyökumppanina pitäviä on eniten perussuomalaisissa ja kristillisdemokraateissa, mutta vasemmistoliittolaisistakin lähes yhtä suuri osa on sitä mieltä, että väite pitää paikkansa ”melko hyvin”.

Kehittyvänä demokratiana Venäjää eivät pidä minkään puolueen kannattajat ja keskusjohtoisena diktatuurina sen näkee ylivoimainen valtaosa kaikkien muiden puolueiden paitsi perussuomalaisten kannattajista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään