KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Moni ihmiskaupan uhri jää vaille apua – Suomessa auttamisjärjestelmän piirissä yli tuhat

Suomessa ihmiskauppaa tapahtuu muun muassa siivousalalla, ravintola-alalla ja rakennusalalla.

Suomessa ihmiskauppaa tapahtuu muun muassa siivousalalla, ravintola-alalla ja rakennusalalla. Kuva: Emma Grönqvist

Uuden tutkimuksen mukaan yli puolet EU:n jäsenvaltioissa rekisteröidyistä ihmiskaupan uhreista on kolmansien maiden kansalaisia ja Suomessa jopa 90 prosenttia.

Sirpa Koskinen
2.5.2022 14.32

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hakeutuneiden asiakkaiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa Suomessa vuodesta 2015. Autettavien määrä lähes kaksinkertaistui joka vuosi 2020 saakka, jonka jälkeen määrä on tasaantunut osittain koronapandemian johdosta.

Euroopan muuttoliikeverkostossa asiaa tutkinut Jutta Saastamoinen uskoo, että silti merkittävä osa uhreista jää edelleen vaille tarvitsemaansa apua ja ihmiskauppailmiö osittain piiloon viranomaisilta.

Ihmiskauppa on vakava yksilön vapauteen kohdistuva rikos, jonka yleisimpiä muotoja Euroopassa ovat Euroopan Muuttoliikeverkoston (EMN) tuoreen tutkimuksen mukaan seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkotyö. Muita havaittuja ihmiskaupan muotoja ovat muun muassa rikollisuuteen pakottaminen, kerjäämiseen pakottaminen, elinkauppa, pakkoavioliitot sekä laittomat adoptiot.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautuneiden asiakkaiden määrä 30-kertaistui Suomessa vuosina 2010–2020.

– Suomessa auttamisjärjestelmään ohjautuneet asiakkaat ovat joutuneet useimmiten pakkotyön uhriksi. Toiseksi yleisin ihmiskaupan muoto Suomessa on seksuaalinen hyväksikäyttö, Saastamoinen sanoo.

Pakkotyö tapahtuu Suomessa pääosin siivousalalla, ravintola-alalla, rakennusalalla sekä jonkin verran kauneudenhoitoalalla ja maatiloilla tehtävässä työssä.

Ihmiskaupan muodot ovat Saastamoisen mukaan hyvin sukupuoliriippuvaisia. Naiset ja tytöt ovat yliedustettu ryhmä seksuaalisen hyväksikäytön uhrien tilastoissa sekä pakkoavioliitoissa, kun taas työvoiman hyväksikäytön uhrit ovat useimmiten miehiä ja poikia.

Moni uhri ei uskalla tai osaa hakea apua

Suomessa on toimivia rakenteita ja käytänteitä ihmiskaupan tunnistamiseksi ja ihmiskauppaa havaitaan yhä paremmin. Tästä kertoo se, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautuneiden asiakkaiden määrä 30-kertaistui kymmenessä vuodessa 2010–2020.

– Silti osa uhreista jää edelleen vaille tarvitsemaansa apua ja ihmiskauppailmiö osittain piiloon viranomaisilta, Saastamoinen toteaa.

Ihmiskaupan ilmitulo olisi tärkeää niin uhrien auttamisen kuin ilmiön kitkemisenkin kannalta. Aihe on Saastamoisen mukaan nyt erityisen ajankohtainen, sillä Ukrainan sota on ajanut liikkeelle ennenkokemattoman määrän haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, jotka ovat alttiita hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle.

Uhrit eivät aina osaa, uskalla tai halua hakeutua auttamistoimien piiriin. Syitä on Saastamoisen mukaan monia. Hän arvelee, että uhrille onkin helpompaa kääntyä ensin järjestötoimijoiden, kuten Rikosuhripäivystyksen, puoleen.

Rikosuhripäivystyksen koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila kertoo, että heihin yhteyttä ottaavat ihmiskaupan uhrit pelkäävät negatiivisia seurauksia itselleen ja läheisilleen.

– Joskus pelko voi olla aiheellinenkin, mutta se voi myös perustua tekijän antamalle valheelliselle tiedolle, jonka on ollut tarkoitus estää uhria hakemasta apua. Tällaisia virheellisiä käsityksiä pyrimme jatkuvasti oikaisemaan asiakastyössä. Joskus voi kuitenkin mennä pitkäkin aika ennen kuin asiakas uskaltaa tällaisessa tilanteessa hakeutua viranomaispalveluiden piiriin, Marttila sanoo.

Avun hakemista saattaa estää pelko kotimaahan palauttamisesta

Kolmansien maiden kansalaisen voi Saastamoisen mukaan olla vaikea ilmoittaa ihmiskaupasta viranomaisille, jos ei ole varmuutta siitä oleskeluluvan.

– Pelkona voi olla, että viranomaisprosessin käynnistämisen seurauksena heidät palautetaan kotimaahan, jossa he ovat vaarassa joutua uudelleen ihmiskauppiaiden armoille.

Työperäisen hyväksikäytön uhri voi Saastamoisen mukaan menettää riistoon perustuneen työpaikkansa myötä oleskeluoikeutensa Suomessa, koska ilman työpaikkaa ansiot eivät riitä turvaamaan toimeentuloa.

– Työnantajat voivat käyttää oleskeluluvan menettämisen uhkaa keinona kiristää uhria. Vuonna 2021 voimaan tullut lainmuutos pyrkii parantamaan työperäisen hyväksikäytön uhrin oikeusasemaa tämänkaltaisissa tilanteissa, mutta siitä ei ole vielä soveltamiskäytäntöä.

Uhrin kannalta on ongelmallista, että avun saaminen kytkeytyy rikosprosessiin, johon uhri itse ei voi vaikuttaa. Tätä kytköstä rikosprosessin ja uhrien auttamisen välillä tarkastellaan parhaillaan sisäministeriön asettamassa lainsäädäntöhankkeessa.

Järjestöt toimivat sillanrakentajina uhrien ja viranomaisten välillä, jolloin kynnys ilmoittaa rikoksesta madaltuu.

– Meidän asiakkaistamme valtaosa päätyy lopulta tekemään rikosilmoituksen tai ainakin hakeutumaan virallisten auttamistoimien pariin, kertoo Rikosuhripäivystyksen Marttila.

Ihmiskauppa on ratkaistavissa oleva ongelma

EMN-tutkimuksen Suomen kansallisesta raportista käy ilmi, että ihmiskaupan vastainen työ on kehittynyt Suomessa suurin harppauksin raportin tarkastelujaksolla 2015–2020. Vuosien varrella tehty työ sekä vahvistunut poliittinen tahto ehkäistä ihmiskauppaa ovat alkaneet tuottaa tulosta.

Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth korostaa, että ihmiskauppa on pitkälti ratkaistavissa oleva yhteiskunnallinen ongelma. Esimerkkinä asian etenemisestä hän mainitsee ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelma, jota toteutetaan poikkihallinnollisesti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään