Alkuvuoden 2022 talousilmiö on ollut ennätyskorkeisiin lukemiin pompannut inflaatio. Toukokuussa Suomen inflaatio oli 7,1 prosenttia. Edellisen kerran vastaavissa lukemissa oltiin yli 30 vuotta sitten, vuonna 1990. Suomen Pankki julkaisi ennen juhannusta ennusteen, jonka mukaan inflaatio pysyy korkealla vuoden 2022 loppuun asti, mutta kääntyy laskuun vuodenvaihteen jälkeen.
– Sota Ukrainassa on syy aika lailla kaikkeen, huokaa SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen, kun häneltä kysytään laukalle lähteneestä inflaatiosta ja kohonneista hinnoista.
Marttinen piti inflaatiota ohimenevänä ilmiönä vielä KU:n haastattelussa helmikuun alussa, kolmea viikkoa ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan.
”Epävarmuushan se taloudessa on, joka syö taloudessa kaiken. Aina.”
– On ihan luonnollista, että inflaatio kiihtyi hetkellisesti. Kulutuskysyntä oli ollut koronapandemian vuoksi pitkään alhaista, ja yhtäkkiä se pomppasi hyvin nopeasti.
Vuodenvaihteessa 2021-22 inflaatiota syntyi nopeasta kysynnän kasvusta ja pullonkauloista tuotantoketjussa. Yleensä inflaatio taittuu taas laskuun, kun pullonkaulat avautuvat ja tuotantoketjut alkavat taas toimia suunnitellulla tavalla.
– Pandemian jälkeinen kysyntäpiikki avasi patoumia ihmisten kulutuskäyttäytymisessä, eikä kysyntään pystytty vastaamaan tarjonnalla, sillä tuotantoprosessit sakkasivat edelleen, Marttinen avaa.
Alkuvuonna 2022 Marttinen ja monet muut ekonomistit vielä ajattelivat, että inflaatio olisi pian ohi.
– Sitten tuli Putin, Marttinen toteaa.
Tässä haastattelussa Anni Marttinen kertoo, miksi inflaatio ei ollutkaan väliaikaista – ja mitä korkealle inflaatiolle voidaan tehdä.
Paljon kysyntää, vähän tarjontaa
Inflaatio kiihtyy, kun markkinoille syntyy kysyntää tuotteille ja palveluille, joita on kuitenkin rajallinen määrä. Venäjän sota Ukrainassa ja sitä seuranneet talouspakotteet ovat aiheuttaneet maailmantalouden tuotantoketjuihin jälleen uusia pullonkauloja, jotka taas vuorostaan kiihdyttävät inflaatiota.
– Taas nähdään sitä, että tarjonta vähenee ja hinnat nousevat.
Inflaatio on nyt korkealla kaikkialla maailmassa huolimatta siitä, pitääkö valtiovaltaa oikeisto vai vasemmisto. Voivatko hallitukset edes hillitä kiihtyvää inflaatiota, vai ovatko ne voimattomia sen edessä?
– Hintavakaus on keskuspankkien tehtävä, ja perinteisesti tuo vakautus tapahtuu korkoja nostamalla, Anni Marttinen sanoo.
– Finanssipolitiikalla, joka taas on hallitusten hommaa, voidaan helpottaa kansalaisten oloja, esimerkiksi keventämällä veroja tai korottamalla valtion tukia.
Korottaa vai eikö korottaa?
Puhutaan ensin koroista.
Euroopassa hintavakaus on ollut Euroopan keskuspankin eli EKP:n päätehtävä, ja euroalueella ollaan pyritty kahden prosentin inflaatioon. Viimeisen vuosikymmenen aikana inflaatiota ei kuitenkaan ole ollut, vaikka sitä on toivottu.
EKP onkin nyt uudenlaisen pulman edessä. Jos korkoja nostetaan, se tarkoittaisi velkaantuneille valtioille talouskriisiä, kun niiden velanhoitomenot kasvaisivat. Jos keskuspankki taas jättää korkoja nostamatta, se heikentäisi kansalaisten ostovoimaa.
– Nyt yhtäkkiä ollaan tilanteessa, jossa inflaatio on todella kovaa, mutta samalla ollaan menossa kohti taantumaa.
Millaisia seurauksia korkojen nostamisella voisi olla?
Euroopassa ongelmana ovat erityisesti valtiot, joilla on paljon velkaa. Esimerkiksi Italiassa valtionlainan korot ovat jo lähteneet nousuun. Ennuste on se, että EKP:n tekohengitys eli valtion velkakirjojen ostaminen loppuu. Markkinat ovat reagoineet niin, että sijoittajat ovat alkaneet myymään velkakirjoja pois, joten nyt niiden korot lähtevät nousuun. Tämä taas nostaa Italian velanhoitomenoja ja nakertaa sen valtiontaloutta.
– Samalla Euroopassa on valtioita, joiden velkasuhde on kestävämpi, kuten Saksa ja Suomi. Me saamme edelleen lainaa alhaisella korolla, Anni Marttinen muistuttaa.
– En haluaisi maalailla seinälle uutta eurokriisiä, mutta olemme edelleen saman asian äärellä: hyvin erilaiset taloudet ovat yhteisessä valuutassa, joten jos korkoja lähdetään nostamaan, niin on huolehdittava siitä, että voimakkaasti velkaantuneet maat, kuten Italia, pysyvät kasassa. Se taas tarkoittaa sitä, että voimakkaasti velkaantuneita maita pitää todennäköisesti ryhtyä tukemaan.
Olemme siis yhteisvaluutta euron valuvian äärellä. Euroalueella on yksi keskuspankki ilman valtiota ja 19 valtiota ilman keskuspankkia. Tämä tarkoittaa sitä, että samalla keskuspankin rahapolitiikalla joudutaan ohjailemaan hyvin erilaisia kansantalouksia.
– Tämä on se euron pahin valuvika. Meillä on samassa valuutassa valtioita, joilla on erilaiset velkasuhteet, mutta niillä on sama korko, vaikka niiden reaalikorko on eri.
On jo huomattu, että Italian ja Saksan spreadit eli velkakirjojen parhaan osto- ja myyntihinnan välisen erot ovat lähteneet levenemään. Sillä ennakoidaan sitä, että EKP:ltä on tulossa korkojen nosto, ja markkinoilla pelätään jo sitä, mitä korkojen nousu tulee tekemään eurolle.
– Nyt käydään samaa keskustelua, joka euromaissa käydään aina, kun kriisi tulee kohdalle, Anni Marttinen sanoo.
– Jo kaksi vuotta sitten puhuttiin siitä, ettei silloinen kriisi jäisi viimeiseksi.
Seuraava kriisi tuli kuitenkin vähän liian pian. Koronakriisistä ei olla ehditty vielä kunnolla toipumaan, vaan Venäjän sota Ukrainassa iski edelleen toipilaskuntoiseen eurotalouteen.
Veronalennuksia ja tukikorotuksia
Mitä valtiot voivat sitten tehdä kiihtyneen inflaation edessä?
Monissa maissa, myös Suomessa, hallitukset ovat puhuneet kohdennetuista veronalennuksista täsmälääkkeinä ostovoiman lisäämiseen.
– Hallitukset väläyttävät verojen alennuksia, koska ostovoima on heikkoa. Ihmiset ovat kurimuksessa, koska ruuan hinta on korkealla ja käytettävissä olevilla tuloilla saa koko ajan vähemmän, Anni Marttinen kertoo.
– Jos mietitään sitä, mitä hallitukset voivat tehdä, niin kohdennetut korotukset pienimpiin yhteiskunnan tukiin ja eläkkeisiin olisivat hyviä, koska ne menisivät suoraan kulutukseen.
Taantuma vaikuttaa todennäköiseltä, mutta voidaanko se vielä estää? Anni Marttinen sanoo, että talouden taantuman syynä on Venäjän sota Ukrainassa. Kun sota loppuu, myös talous alkaa toipua.
– Sota on syy aika lailla kaikkeen. Kyllä tässä kaikki odottavat sitä, että sota Ukrainassa päättyy ja että taantuma sitten taittuu. Meillähän oli tosi hyvä nousukausi, mutta yhtäkkiä sota muutti näkymät epävarmoiksi, kuten Suomen Pankki totesi.
Luottamus takaisin
Maailmantalous on menossa kohti taantumaa, ja pääsyy siihen on Venäjän sota Ukrainassa. Vaikka se olisikin toivottavaa, sota Ukrainassa tuskin loppuu huomenna. Eikä koronakriisistäkään ole vielä täysin selvitty.
Voidaanko taantuma kuitenkin välttää hallitusten politiikalla tai keskuspankkien toimilla?
– On hirveän vaikea nähdä, että korkoja kiristämällä tai veroja alentamalla enää estettäisiin taantumaa. Suomessa asiaan vaikutti vielä se, että niin monia yrityksiä lähti Venäjältä pois.
Anni Marttinen sanoo, että käsillä on tuplašokki. Samaan aikaan sekä kysyntä että tarjonta ovat kanveesissa. Marttisen mukaan onkin iso kysymys, mistä suunnasta sitä pitäisi lähteä purkamaan.
– Ihmisten luottamus talouteen pitäisi palauttaa. Pitäisi saada viesti perille siitä, että pian taloustilanne normalisoituu, ettei ihmisille ja yrityksille syntyisi paniikkia.
– Epävarmuushan se taloudessa on, joka syö taloudessa kaiken. Aina.
uutiskirje 
