Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ihmettelee sitä, kuinka kyvyttömiä monet puolueet ovat esittämään ratkaisuja tämänhetkiseen tilanteeseen, jossa elinkustannukset nousevat. Hän pitää tilannetta surullisena.
– Kokoomus on koko vaalikauden ajan tarjonnut miljardin veronkevennyksiä ratkaisuna kaikkiin mahdollisiin ongelmiin, eivätkä he nytkään ole asiantuntijoiden lähes yksimielisistä kommenteista huolimatta kykeneväisiä muuttamaan linjaansa, Andersson sanoi tiistaina Tampereella vasemmistoliiton ministeriryhmän kesäkokouksessa.
– Ainoa muutos, jonka kokoomus on ollut valmis tekemään, on hyvätuloisten veroalen rahoittaminen velkarahalla, vaikka he muuten jatkuvasti sortuvat populistiseen puheeseen velasta.
”Yleiset tuloverokevennykset veisivät meidät helposti ojasta allikkoon”.
Hyöty rikkaille
Andersson muistutti siitä, että yleisistä tuloverokevennyksistä hyötyvät eniten kaikkein varakkaimmat.
– Juuri he, joilla on kaikista pienin tarve tuelle. Pienituloiset ja vähävaraiset, joilla tuen tarve on suurin, hyötyvät rahallisesti kaikkein vähiten tai eivät ollenkaan, hän totesi.
Hän muistutti myös siitä, että yleiset mittavat tuloverokevennykset lisäisivät eriarvoisuutta, ruokkisivat inflaatiota ja lisäisivät valtiontalouden alijäämää.
– Tällä hetkellä tarvitsemme ennen kaikkea lisäpanostuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä tukea pienituloisille. Yleiset tuloverokevennykset veisivät meidät helposti ojasta allikkoon, Andersson sanoi.
Menneen maailman ehdotus Saarikolta
Andersson arvosteli myös valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) esille nostamaa ajatusta siitä, että veropäätökset kytkettäisiin syksyn työmarkkinakierroksiin. Ehdotuksessa tuloveroalennukset hillitsisivät työntekijöiden palkankorotusvaatimuksia
– Tämä ehdotus on kuitenkin monella tapaa ongelmallinen, Andersson sanoi.
– Meillä ei enää ole sellaista työmarkkinajärjestelmää, jossa tällaisia kytköksiä ja diilejä voisi tehdä. Tupojen aika on ohi, ja Suomessa se on nimenomaan työnantajaleiri, joka on päättänyt luopua keskitetyistä ratkaisuista ja jopa valtakunnallisista työehtosopimuksista. Niin makaa kuin petaa.
Hän totesi, että valtiolla ei ole mitään keinoa, jolla voisi varmistaa, että palkkaratkaisut ovat maltillisia tai että linja on yhtenäinen.
– Niiden, jotka nyt haikailevat valtion ja työmarkkinaosapuolten yhteistyön perään, olisi kannattanut olla kiinnostuneempia ammattiyhdistysliikkeen varoituksista silloin, kun ensin EK ja sitten yksittäiset isot työnantajaliitot tekivät omat ratkaisunsa sopimusjärjestelmän romuttamiseksi. Nämä toimet lisäsivät epävakautta ja ennakoimattomuutta, Andersson huomautti..
Hän muistutti myös siitä, että palkansaajajärjestöt ovat ilmoittaneet, että ne eivät ole kiinnostuneita verokevennyksistä ja valtiovarainministerin ehdotuksesta kytkeä nämä palkkaratkaisuihin.
– Monet työntekijäjärjestöt ovat aivan aiheellisesti tuoneet esille, että laajat verokevennykset lisäisivät valtiontalouden alijäämää aikana, jolloin pikemminkin pitäisi pohtia kaikkia mahdollisia keinoja lisätä panostuksia sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulan ratkaisemiseksi sekä pienituloisten toimeentulon parantamiseksi, Andersson sanoi.
Andersson piti parempana ratkaisuna työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen siirtämistä takaisin työnantajien kannettavaksi.
– Kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehtiin miljardiluokan tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille, kun työntekijöiden osuutta veroluonteisista sosiaalivakuutusmaksuista kasvatettiin kahdella prosenttiyksiköllä.
Sähkölaskut Norjan malliin
Budjettiriihessä hallituksen on Anderssonin mielestä keskityttävä pienituloisten tukemiseen sekä sähkön kohtuuttoman kallistumisen estämiseen ja nousseiden sähkönhintojen kompensointiin niille kuluttajille, jotka muuten joutuvat kohtuuttomiin tilanteisiin.
Andersson puhui sähkön hinnan kohdalla vasemmistoliiton jo aiemmin esittämästä Norjan mallin selvittämisestä. Siinä sähköä saa tuettuun hintaan tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen se on markkinahintaista.
– Välttämättömän määrän energiaa saisi kohtuuhintaan, mutta samalla kannustettaisiin energiatehokkuuteen. Olemme myös valmiita tarkastelemaan muunlaisia sähkön hintakattoja sekä sähkön arvonlisäveron laskemista, mikäli se rahoitetaan windfall-verolla, hän sanoi tiistaina Tampereella vasemmistoliiton ministeriryhmän kesäkokouksessa.
– Sähkön hinnannoususta johtuvan ansioton voitto on pantava verolle. Esimerkiksi tuulivoiman, ydinvoiman tai vesivoiman tuotantokustannukset eivät ole nousseet siinä missä energian hinta.
Ulosoton suojaosa tarkistettava
Andersson esitti kouluruokailun kehittämistä perheiden tilanteiden helpottamiseksi.
– Mielestämme paras malli olisi valtion myöntämä avustus kunnille aamupalatarjoilun järjestämiseksi ainakin osassa kouluja, hän sanoi.
Andersson nosti esille myös ylivelkaantuneiden aseman.
– Valitettavasti ulosoton suoja-osaan ei tehty aikaistettua indeksitarkistusta, ja monien ylivelkaantuneiden tilanne on siksi hankaloitunut entisestään elinkustannusten noustessa, hän sanoi.
– Me esitämme, että hallitus päättää ulosoton suoja-osan väliaikaisesta korottamisesta. Se on tehokkain keino auttaa ylivelkaantuneita pärjäämään nousevien elinkustannusten kanssa .
Andersson mainitsi myös ruuan arvonlisäveron laskemisen vaihtoehtona laajoille yleisille tuloveroalennuksille ja uudet helpotukset työmatkavähennykseen.