Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat laskivat heinäkuussa merkittävästi, YK raportoi. Miten tämä on mahdollista, jos ruokakriisin taustalla on Ukrainan sota, kuten usein väitetään?
Tärkeimpien viljojen ja kasviöljyjen halpenemista kuvataan kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla, YK:n ruokajärjestö FAO kertoi elokuun alkupäivinä. Ruuan hintaindeksi laski keskimäärin 8,6 prosenttia kesäkuun tasosta.
Lasku jatkui FAOn mukaan neljättä kuukautta peräkkäin alkuvuoden hintapiikin jälkeen. Taivaisiin nousseet hinnat alkoivat siis laskea jo paljon ennen heinäkuun 22. päivää, jolloin Ukraina ja Venäjä pääsivät Turkin välityksellä sopuun viljanviennistä.
Ukrainan sota alkoi 24. helmikuuta, ja ruuan hinta on laskenut neljä viime kuukautta. Jokseenkin kaikki tahot – liike-elämä, poliitikot, media sekä YK ja muut kansainväliset järjestöt– ovat kuitenkin väsymättä jatkaneet Ukrainan sodan syyttämistä ennätyskorkeista ruuan hinnoista ja nälänhädän lisäämisestä maailmassa.
Suunniteltu ruokakriisi?
Tunnetun intialaisen tutkijan ja aktivistin Vandana Shivan 30 vuotta sitten perustama Navdanya International -liike antaa oman selityksensä viime aikojen kehitykselle raportissa, jonka otsikkona on Sowing Hunger, Reaping Profits – A Food Crisis by Design (Kylvetään nälkää ja niitetään voittoja – suunniteltu ruokakriisi).
Raportin mukaan otsikoita ovat hallinneet varoitukset globaalista ruokapulasta ja hintojen noususta siitä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kansainväliset järjestöt sanovat, ettei ruuan saatavuus ole globaalisti uhattuna, mutta silti monien maiden ruokaturva on heikentynyt ja jopa nälänhätiä povataan.
”Kyse on siitä, miten ruokajärjestelmä on rakennettu vallan ympärille”, Navdanya-liike sanoo. Sen mukaan maailman ruoka- ja ravitsemuskriisi alkoi jo kauan ennen Ukrainan sotaa.
”Lähtien siirtomaakaudelta, jolloin pienviljelijöiden riisto ja hävitys alkoivat, aina Vihreän vallankumouksen tuloon ja globalisoidun vapaakauppamallin toteutumiseen, olemme nähneet pienviljelyn ja elintarvikeomavaraisuuden harkitun tuhoamisen ja yritysten vallan kasvun”, raportti tylyttää.
Ekologiaa ja monimuotoisuutta
Navdanyan mukaan ei ole ihme, että todistamme nyt jo kolmatta isompaa ruokakriisiä 15:n viime vuoden aikana.
Ukrainan sota on taas kerran paljastanut maailmanlaajuisten elintarvikejärjestelmien haurauden. Globaali teollinen ruuantuotantojärjestelmä tuottaa nälkää, Navdanya arvioi.
”Mikä pahinta, kansainväliset instituutiot, hallitukset ja yritykset käyttävät nykyistä kriisiä, kuten aiempiakin: vahvistaakseen vanhaa epäonnistunutta mallia”, raportti suomii. Se tarjoaa tilalle ruokaomavaraisuutta, joka perustuu ekologiaan ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen.
Valtavirran poliitikot, järjestöt ja mediat kuitenkin jatkavat Ukrainan sodan syyttämistä ruokakriisistä, josta maailma on kärsinyt vuosikymmeniä.
YK:n kehitysohjelma UNDP julkaisi heinäkuussa raportin otsikolla Global cost-of-living crisis catalyzed by war in Ukraine sending tens of millions into poverty (Ukrainan sodan kiihdyttämä maailmanlaajuinen elinkustannuskriisi ajaa kymmeniä miljoonia köyhyyteen).
Raportin mukaan inflaatiovauhti on suistanut 71 miljoonaa ihmistä köyhyyteen kehittyvissä maissa kolmen kuukauden aikana maaliskuun 2022 jälkeen.
Ruoka kallistui jo 2021
Ukrainan sodan ohella UNDP:n raportti listaa muitakin syitä maailman ruokapulaan, josta kärsii yli 800 miljoonaa ihmistä. Sen mukaan korkojen nousu kiihtyvän inflaation seurauksena uhkaa aiheuttaa lisää lamaa ja köyhyyttä, joka pahentaa kriisiä entisestään.
Maailman ruokaohjelma WFP:n tuoreimman ennusteen mukaan nälkäisten määrä maailmassa kasvaa tänä vuonna 47 miljoonalla Ukrainan sodan ja sen seurausvaikutusten vuoksi.
Taustaksi on hyvä muistaa FAOn tammikuun alun raportti, jonka mukaan ruuan hintaindeksi kohosi jo vuonna 2021 edellisvuodesta 28 prosenttia huolimatta joulukuussa nähdystä hintojen laskusta.
– Kun korkeat hinnat normaalisti johtavat tuotannon lisäykseen, nyt tuotantopanosten kalleus, pandemian jatkuminen ja entistä epävarmemmat sääolosuhteet antavat vähän toiveita paluusta vakaampiin markkinaoloihin vuonna 2022, FAOn vanhempi ekonomisti Abdolreza Abbassian arvioi 49 päivää ennen Ukrainan sodan alkamista.
lehti 