Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa kansanedustajat pitivät puheenvuoroja, joissa otettiin jo ensimmäisiä juoksuaskelia politiikan syksyyn. Puheissaan kansanedustajat nostivat esille valtiontalouteen, sähkön hintaan ja hyvinvointipalveluihin liittyviä kysymyksiä.
Pia Lohikoski peräänkuulutti tukitoimia eniten tarvitseville
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, keravalainen kansanedustaja Pia Lohikoski vaati puheenvuorossaan kiireellisiä toimia veropohjan vahvistamiseksi sekä hyvinvointipalveluiden rahoituksen varmistamiseksi.
Lohikoski myös piikitteli puheessaan oikeisto-oppositiota.
– Oikeiston mielestä menoja pitäisi leikata samaan aikaan, kun koronan jälkihoito on kesken ja julkinen terveydenhuoltomme on henkilöstöpulan vuoksi äärirajoilla.
Lohikosken mukaan Vasemmistolta kysytään aina: mistä rahat?
– Oikeistoltakin voitaisiin kysyä välillä: entäpä tulot?, Lohikoski heitti.
Lohikoski peräänkuuluttaa, että elinkustannusten nousun myötä tulevassa hallituksen budjetissa tukitoimia tulee suunnata eniten tarvitseville.
– Ydinkysymys on: miten turvaamme ihmisten toimeentulon ja sen, että kaikilla on lämmin koti, turvallinen olo ja luottamus tulevaisuuteen?
Työssäkäyvien toimeentuloa voitaisiin Lohikosken mukaan vahvistaa helpottamalla työmatkavähennyksen saamisen ehtoja.
– Esimerkiksi Uudellamaalla työmatkat venyvät kun asumisen hinta kasvaa kasvamistaan. Työmatkaliikennettä pitää kehittää kestävämpään suuntaan. Tarvitsemme kuitenkin ripeitä täsmätoimia kotitalouksia tukeaksemme, Lohikoski sanoo.
Aino-Kaisa Pekonen ei usko, että hoitajat tulevat perääntymään vaatimuksistaan
Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen Riihimäeltä sanoi puheessaan, että hoitajapula on yksi aikamme suurimmista työllisyyshaasteista.
– Eikä kysymys ole vain hoitajista, vaan myös muista sote-alan työntekijöistä. Yksi hyvinvointivaltiomme keskeinen kivijalka nojaa näiden ammattilaisten vankkaan osaamiseen ja arvokkaaseen työpanokseen. Tämä kivijalka on päässyt vuosikymmenten saatossa rapautumaan pahasti, Pekonen sanoi.
Kansanedustaja Pekosen mukaan sote-alan työntekijät ovat jumahtaneet syvälle palkkakuoppaan, josta olisi jo korkea aika pystyä kipuamaan ulos.
Pekonen muistutti, että hoitoalan ammattijärjestöt ovat käyneet viime kuukausina tiukkaa taistelua hoitajien palkankorotuksista vaatien sote-sektorille suurempia korotuksia kuin muille ammattiryhmille.
– En usko, että hoitajat tulevat perääntymään vaatimuksistaan, Pekonen sanoi.
– Jos me haluamme pelastaa hyvinvointivaltion ja palauttaa ihmisten perusturvallisuuden tunteen, niin meidän on maksettava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle kunnollista palkkaa, Aino-Kaisa Pekonen jyrähti.
Mai Kivelä: Energian kuuluukin olla arvokasta
Kansanedustaja Mai Kivelä Helsingistä esitti puheessaan ilmoille kysymyksen siitä, onko energiakriisi hyväksyttävä syy hidastaa ilmastotoimia.
– Ei ole. Energian ja sähkön hintaan ei vastata unohtamalla iso kuva, jossa planeettaa ja ihmiskuntaa uhkaa ilmaston kuumeneminen. Kriisi, joka edelleen vaatii ennennäkemättömiä ja nopeita toimia, Kivelä painotti.
Mai Kivelän mukaan on päästävä eroon nykyisestä ajattelumallista, jossa energiaa riittää tuhlattavaksi.
– Energian kuuluukin olla arvokasta. Myös uusiutuvalla energialla on luontohinta.
Kivelä mukaan energian rajaton saatavuus on harhaa.
Puheessaan Mai Kivelä vaati, että energiankulutuksen rajoituksien tulee olla osa energiakeskustelua. Energiansäästökampanjan ei pidä jäädä yksittäisten ihmisten vapaaehtoisuuden varaan.
– Ei ole reilua, että toisaalla tuhlataan energiaa, kun toisaalla siitä on pulaa.
Vasemmistoliitto on jo aikaisemmin esittänyt Norjan tyylistä sähkön säästämiseen kannustavaa rajatun kiintiön hintakompensaatiota kuluttajille sekä energiayhtiöiden ylisuurien voittojen verotusta.
– Mielestäni tulisi myös harkita tuen kohdistamista suoraan vaikeimmassa taloudellisessa asemassa oleville. Perusturvan taso on Suomessa liian alhainen ja siihen tarvitaan pysyvä korotus, Kivelä sanoi puheessaan.
Matti Semiltä kiitoksia hallituksen koulutuspolitiikalle
Varkautelainen kansanedustaja Matti Semi nosti puheessaan esiin erityisesti itäsuomalaisten nuorten vaikean tilanteen.
– Kaikki hyvinvointimittarit osoittavat, että itäinen Suomi on päätöksenteossa huomioitava nykyistä paremmin. Suomessa erityisesti itä- ja pohjoissuomalaiset lapset ja nuoret ovat syrjäytymisvaarassa, Semi sanoi puheessaan.
Semi huomautti, että itäsuomalaisten nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi ovat hyvin pitkäaikaisia ongelmia. Matti Semin mukaan Juha Sipilän (kesk) hallitus teki nuorille karhunpalveluksen leikkaamalla rajusti koulutuksesta.
– Ammatillinen koulutus ajettiin ahtaalle, ja leikkaukset korkeakouluihin ja vapaaseen sivistystyöhön vähensivät koulutustarjontaa myös Itä-Suomessa. Esimerkiksi Savonlinnassa jouduttiin lopettamaan opettajankoulutus, joka oli kouluttanut myös lähialueen nuoria jo vuodesta 1952, Semi muistutti.
Puheessaan Matti Semi antoi kiitosta nykyisen hallituksen koulutuspolitiikalle.
– Oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste ovat merkittävimpiä päätöksiä vuosikausiin, Semi hehkutti.
– Näistä myös turuilla ja toreilla tulee kiitosta erityisesti pienituloisilta perheiltä, joiden taloudelle maksuttomat opetusvälineet ovat olleet helpotus.
Honkasalo vaatii pureutumista mielenterveysongelmien juurisyihin
Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kansanedustaja Veronika Honkasalo puhui omassa puheenvuorossaan mielenterveyspolitiikasta.
Honkasalon mukaan ajankohtainen terapiaan keskittyvä mielenterveyskeskustelu korostaa liiaksi yksilön omaa vastuuta mielenterveysongelmien ratkaisussa sen sijaan, että keskityttäisiin myös korjaamaan niitä yhteiskunnallisia rakenteita, jotka saavat ihmiset voimaan pahoin.
Honkasalo tarjosi puheessaan kolme näkökulmaa vasemmistolaiseen mielenterveyspolitiikkaan.
– Ensiksi, meidän pitäisi analysoida paljon enemmän sitä, mikä yhteiskunnassamme ja sen rakenteissa on niin pilalla, että se sairastuttaa varsinkin lapset ja nuoret. Vaikka olemme tällä hallituskaudella ansiokkaasti korjanneet aikaisempien vuosien koulutusleikkausten aiheuttamaa tuhoa, on tosiasia, että koulutuksen säästöt ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimistulosten eriytymiseen, Honkasalo sanoi.
Toiseksi Honkasalo peräänkuulutti puheessaan työkyvyn ylläpitämistä ja lyhytterapioita laajempaa näkökulmaa mielenterveyspolitiikkaan. Mielenterveyden ja hoidon turvaamisessa on kyse ihmisoikeuksista.
– Viimeaikaisesta terapiatakuupuheesta ovat unohtuneet esimerkiksi pitkäaikaisesti sairaat mielenterveyspotilaat, joille myös kuuluu ihmisarvoinen elämä, vaikkeivat he välttämättä koskaan paranisi.
Kolmanneksi Honkasalo nosti esille, että psykiatristen sairaalapaikkojen riittävyyden puolesta puhuminen on jäänyt vasemmiston harteille.
– Psykiatristen laitospaikkojen määrä on romahtanut viimeisen viiden vuoden aikana 40 prosenttia. Ihmisiä ohjataan yhä enemmän pärjäämään omillaan avohoidon turvin, joka on aliresurssoitu. Psykiatreista on huutava pula. Tästä kehityksestä jokaisen poliitikon tulisi olla huolissaan, Honkasalo korosti.
Yrttiaho: Rahaa menee aseisiin, eikä sitä liikene hoitajapulan ratkaisemiseen
Johannes Yrttiaho käsitteli puheessaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yrttiaho sanoi, että Suomi on yhden kevään aikana ajettu suurvaltojen kiistojen polttopisteeseen demokratian kannalta hyvin kyseenalaisin menetelmin. Yrttiaho huomautti, että samalla sotilas- ja turvallisuussektorin budjettiosuutta on kasvatettu miljardeilla.
– Hallituskauden päättyessä ollaan lähellä tilannetta, jossa Sanna Marinin hallitus on kaksinkertaistanut Suomen sotilasmenot.
– Tällaiset valinnat ovat syy, miksi rahaa ei liikene hoitajapulan ratkaisemiseen kunnon palkankorotuksilla eikä hoitajamitoituksen toteuttamiseen eivätkä rahat riitä kuin määräaikaisiin koulutuksen ja varhaiskasvatuksen rahoituksen lisäyksiin – näihin tulevaisuusinvestoinneiksi mainostettuihin.
Yrttiahon mukaan pieni- ja keskituloisille ei vieläkään ole tarjolla taloudellista tukea. Samaan aikaan hinta- ja energiakriisi on pahentunut.
– Ylimääräinen indeksitarkistus joihinkin etuuksiin ei sellainen ole. Sosiaaliturvan kunnollinen tasokorotus, tuntuvat palkankorotukset ja esimerkiksi energian hintakatot voisivat olla.
Yrttiaho moitti myös Yhdysvaltain ja EU:n asettamien pakotteiden vaikutuksia. Pakotteet ovat hänen mukaansa tähän saakka hyödyttäneet merkittävästi Venäjää, joka on saanut myymästään energiasta entistä suuremmat voitot.
– Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ottaa takapakkia: käännytään takaisin kivihiileen, ruskohiileen, palavaan kiveen, liuskekaasuun ja turpeeseen, ydinvoimayhtiöiden revanssi etenee, Yrttiaho muistutti.
Venäläisille kaavailtu turistiviisumien rajoittaminen edustaa suoranaista vihapopulismia, Yrttiaho sanoi. Hän muistutti, että Suomessa elää noin 90 000 venäjänkielistä ihmistä.
– Turistiviisumien rajoittamisen on sitä paitsi todettu melko kiistattomasti hyödyttävän nimenomaan Venäjän nykyhallintoa ja heikentävän toisinajattelijoiden asemaa, Yrttiaho kritisoi.
Kautto: Ei vaadita työntekijöiltä palkkamalttia
Kansanedustaja Juho Kautto piti itsestään selvänä, että vasemmistoliitto tekee kaikkensa, jotta elinkustannusten nousu saadaan edes kohtuullisesti kompensoitua erityisesti pienituloisille.
– Pidän myös itsestään selvänä, ettemme liity siihen kuoroon, joka vaatii palkkamalttia työntekijöiltä tulevissa palkkakierroksissa, Kautto lisäsi.
Juho Kautto huomautti, että työnantajaliittojen ja oikeiston mielestä palkankorotusvaraa ei ole ikinä, sillä nousukautta ei näiden mielestä saa vaarantaa palkankorotuksilla ja toisaalta taantuman uhatessa ei heidän mielestään ole mitään edellytyksiä palkankorotuksiin.
– Toivottavasti ymmärrämmekin pysyä mahdollisimman kaukana työmarkkinaneuvotteluista. Tosin hoitajien tilanne vaatii palkkaohjelmaa ja tässä myös valtiovalta on osapuolena hyvinvointialueiden rahoituksen muodossa.
Juho Kautto nosti esille myös huolen valiokuntavastuulleen kuuluvista asioista. Kautto on eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen. Keskeisin liikenteeseen liittyvä huolenaihe kohdistui tieverkoston rapautumiseen.
– On ymmärrettävää, että teemme hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa säästöjä liikenneverkon kehittämisessä, mutta meidän tulisi nähdä myös pitkälle eteenpäin, Kautto sanoi.
– Meidän on ryhmänä pidettävä huolta myös maakuntien elinvoimasta ja ihmisten liikkumisen edellytyksistä ja tässä on aivan keskeistä, että liikenneinframme on kunnossa.
uutiskirje 