Tuoreen Lukiolaisbarometrin mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen on parantanut koulutuksen tasa-arvoa. Aiheesta kirjoittaa Helsingin Sanomat.
HS:n mukaan lähes puolet barometriin vastanneista ensimmäisen vuoden opiskelijoista koki oppimateriaalien tai välineiden maksuttomuuden maksuttomuuden vaikuttaneen päätökseen hakeutua lukioon. Eniten maksuttomuus vaikutti opiskelijoihin, joiden vanhemmat eivät olleet korkeakoulutettuja, vähintään toinen vanhemmista oli työtön tai äidinkieli on muu kuin suomi.
Oppivelvollisuuden laajennus astui voimaan viime vuonna. Sen myötä kaikki toisen asteen materiaalit muuttuivat maksuttomiksi ja vähintään seitsemän kilometrin pituisten koulumatkojen tulee olla ilmaisia.
Uudistus oli yksi hallituksen kärkihankkeista. Erityisesti sitä ajoivat vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit.
– Siitä on parikymmentä vuotta aikaa, kun vasemmistoliitto alkoi ajaa oppivelvollisuuden pidentämistä. Ensimmäisen valtiopäivätoimen oppivelvollisuuden pidentämisestä tein vuonna 2009, kirjoittaa Facebookissa vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja vuosina 2007–2021 eduskunnassa istunut Paavo Arhinmäki.
Arhinmäen mukaan vasemmistoliitto ajoi oppivelvollisuuden laajentamista pitkään pitkälti yksin. Viime hallitusneuvotteluissa uudistus saatiin sitten hallitusohjelmaan.
– Ja tässä on tulos, juuri se mitä vasemmistoliitto on ajanut. Koulutuksellinen tasa-arvo on edistynyt, Arhinmäki kirjoittaa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo muistuttaa, että oikeisto-oppositio vastusti jyrkästi oppivelvollisuuden laajentamista.
– Siitäkin huolimatta, että oli tutkimustenkin pohjalta tiedossa, kuinka paljon oppimateriaalien maksullisuus vaikutti hauraassa taloudellisessa asemassa olevien nuorten hakeutumiseen lukiokoulutukseen.
– Nyt tuore selvitys osoittaa, että juuri tähän epäkohtaan oppivelvollisuusuudistus on tehonnut, Honkasalo kirjoittaa Facebook-sivuillaan.
uutiskirje 