Suomalaisten puolueiden näkyvimpiä hahmoja ovat puolueiden puheenjohtajat. Eduskuntavaaleissa eniten paikkoja saaneen puolueen puheenjohtajista tulee vakiintuneen tavan mukaisesti uuden hallituksen muodostaja. Toiseksi näkyvimpiä puoluepoliitikkoja ovat puolueiden varapuheenjohtajat.
Puolueilla on kuitenkin puheenjohtajiston lisäksi myös puoluesihteeri, jonka rooli vaihtelee puolueittain. Joissain tapauksissa puoluesihteeri on merkittävä vallankäyttäjä ja poliittinen linjanvetäjä, toisissa taas selkeästi puoluetoimiston pomo.
– Ensisijaisesti kuvaisin tehtävää järjestöjohtajaksi, toteaa vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen.
”On pidettävä huolta siitä, että puolueen poliittinen johto voi keskittyä ydintehtäviinsä”
Mikko Koikkalainen kertoi ajatuksistaan KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa tällä viikolla.
Poliittinen, politiikkaa tukeva rooli
– Puoluesihteerin rooli vaihtelee puolueittain, mutta monet ajattelevat puoluesihteerin roolia hyvin poliittisena, Mikko Koikkalainen tuumii ja sanoo tarkoittavansa poliittisuudella sitä, että puoluesihteerin pestissä pitää kyetä poliittiseen analyysiin ja ymmärtämään politiikkaa hyvin laajasti.
– Ei voi olla neutraali poliittisesti, siitä ei tule mitään.
Koikkalaisen mukaan puoluesihteerin roolin tarkka määrittely on hankalaa, mutta hänen näkemyksensä mukaan puoluesihteerin ensisijainen tehtävä on luoda organisaatioon toimintamalleja ja pitää niitä yllä.
– On pidettävä niin sanotusti pyöriä pyörimässä. On pidettävä huolta siitä, että puolueen poliittinen johto voi keskittyä ydintehtäviinsä, esimerkiksi ministerin tai kansanedustajan tehtäviin. Tässä puoluesihteerin rooli kasvaa koko ajan, Koikkalainen arvioi.
– Esimerkiksi alkuvuodesta tultiin aluevaaleista ja ajateltiin, että seuraavaksi tulee helpompaa ja kevyempää. Että valmisteltaisiin puoluekokousta ja siihen liittyviä ohjelmia, Koikkalainen muistelee.
Helpompaa ei kuitenkaan tullut.
Helmikuussa alkoi Ukrainan sota, joka johti Mikko Koikkalaisen mukaan puolueen aikamoiseen myllerrykseen ja keskusteluun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
– Se oli selkeästi kaikkia vasemmistolaisia liikuttava tilanne; miten näin saattoi käydä?, Koikkalainen sanoo.
Puoluesihteerin mukaan kaiken kuohunnan taustalla puoluetoimiston piti pitää mahdollisena poliittinen keskustelu puolueen sisällä siitä, miten vasemmistoliitossa suhtaudutaan Ukrainan sotaan ja sotilaalliseen liittoutumiseen.
– Se edellytti seminaareja sekä puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksen, jossa päätettiin suhtautumisesta hallitukseen muuttuvassa tilanteessa. Samalla piti valmistautua puoluekokoukseen.
– Tämä oli päärooli viime keväänä, ja kyllä siinä henkilökohtainen politikointi jäi vähemmälle, ihan ajankäytöllisistä ja inhimillisistä syistä, Koikkalainen toteaa.
Poliitikko vai järjestöjohtaja?
Onko vasemmistoliiton puoluesihteerin homma sitten poliitikon vai toimistopäällikön työtä? Mikko Koikkalainen sanoo, että hänen kaudellaan puoluesihteerin työt ovat painottuneet järjestöjohtamiseen.
– Työajasta 80-90 prosenttia menee hallinnoimiseen, henkilöstöjohtamiseen ja sen mahdollistamiseen, että muut voivat toimia poliittisesti.
Koikkalainen toteaa, että Suomenkin historiassa on ollut voimakkaan poliittisia puoluesihteereitä, kuten keskustan entinen puoluesihteeri Seppo Kääriäinen (puoluesihteerinä 1980-90) tai sosiaalidemokraattien Mikael Jungner (puoluesihteerinä 2010-12), mutta silloin puolueiden organisaatiot ja rahoitussuhteet ovat olleet Koikkalaisen mukaan toisenlaisia.
– Vaalikampanjat eivät ole aikaisemmin olleet niin suuri osa puolueiden rahanmenoa. Väitän, että raha on yksi vaikuttava tekijä tässä, Koikkalainen sanoo.
– Toki täytyy sanoa, että esimerkiksi keskustassa on havaittavissa perinnettä vahvoille puoluesihteereille. Joskus tuntuu, että se kuva voi olla vähän liioiteltukin.
Puoluesihteerit framille vaalien siirrossa
Mikko Koikkalainen myöntää, että puoluesihteerin työhön on kuulunut myös kriisinhoitamista.
– Niitä on välillä suurempia, välillä pienempiä. Välillä on valtakunnallisia ja välillä paikallistason kysymyksiä, jotka eivät nouse ja joiden ei tarvitsekaan nousta julkisuuteen, Koikkalainen sanoo.
– Joskus olen saanut kommenttia kentän toimijoilta, että puoluesihteerin pitäisi mediassa näkyä enemmän. Pitää kuitenkin muistaa, että media valitsee ne haastateltavat, ketkä se haluaa.
Suomalaisten puolueiden puoluesihteerit ottivat Mikko Koikkalaisen mukaan voimakasta roolia vuonna 2021, kun päätettiin kuntavaalien siirtämisestä. Kuntavaalien vaaliäivä oli alkuperäisen vaalilain mukaan huhtikuussa, mutta eduskunta päätti maaliskuussa 2021 siirtää vaalit kesäkuulle COVID-19 -epidemian vuoksi.
Mikko Koikkalainen arvioi, että puoluesihteerit olivat silloin voimakkaasti esillä, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta sodan jälkeen, kun vaaleja siirrettiin.
Suomessa ei hallitus voi päättää vaalien siirtämisestä, vaan se tehdään parlamentaarisesti, ja asia tulee puoluesihteerien päätettäväksi.
– Kysymys kuuluu: oliko se politiikkaa, vai ei? Eihän se ollut puoluepolitiikkaa, mutta se oli merkittävä yhteiskuntapoliittinen kysymys, jossa puoluesihteereiden rooli korostui todella paljon.
Kuuntele Mikko Koikkalaisen koko haastattelu KU:n Kaikki Uusiksi-podcastissa täältä!