Puolustusvoimissa työskentelevä Helena Immonen räjäytti Suomen jännäripankin kaksi vuotta sitten ilmestyneellä hätkähdyttävällä romaanilla Operaatio Punainen kettu . Immonen esitti siinä vedenpitävän skenaarion siitä, miksi ja miten Venäjä voisi hyökätä Suomeen Ruotsin Nato-hakemuksen jälkeen.
Jännityksellä on odotettu, jääkö menestysesikoinen yksittäistapaukseksi, onko Immosesta kestotähdeksi Suomen trilleritaivaalle. Nyt se tiedetään. Kyllä on, ja vankasti. Tänään ilmestynyt Operaatio Aavikkokettu on erilainen kuin edeltäjänsä, mutta yhtä taitavaa työtä. Immonen luo jännitystä uskottavista maailmanpoliittisista kuvioista, mutta myös hänen henkilönsä ovat uskottavia ja inhimillisiä, eivät mitään supersankareita.
Suomen ja Venäjän sodasta on kulunut puolitoista vuotta. Siihen osallistuneet edellisen kirjan henkilöt kärsivät sotatraumoista ja käsittelevät niitä eri tavalla. Sodassa haavoittunut Riina Koivu on edelleen lamaantunut, hänen veljensä, sodassa parhaan ystävänsä menettänyt ylikersantti Joni Koivu liittynyt Afganistan-operaatioon. Maa on luhistumispisteessä ja talebanien paluu valtaan enää ajan kysymys.
Tapahtumat laittaa liikkeelle suomalaisen upseerin Joakim Karhun murha Venäjän käyttämällä novitšok-hermomyrkyllä. Ennen kuolemaansa Joakim ehtii lähettää viestin sotasairaalassa tapaamalleen Riinalle. Käynnissä on suurvaltapoliittinen peli, jossa Afganistan on välikappale. Venäjän kiristämä Joakim Karhu on ollut siinä ainakin kaksoisagentti, ehkä muutakin.
Operaatio Aavikkoketussa liikutaan sujuvasti ja asiantuntevasti operaatioissa Afganistanissa ja Suomen sotilastiedustelun piireissä. Lännen tukema Afganistanin hallinto luhistui vuosi sitten ja talebanit palasivat valtaan. Immosella on selkeä kuva siitä, että Suomi osallistui Afganistanissa sotaan, ei mihinkään sitä vähempään, koska liittolaissuhteita oli vahvistettava. Afganistanilaisille operaatiosta ei jäänyt juuri mitään käteen kuten nyt on nähty.
Suomessa Joakim Karhun Riinalle jättämät tiedot aloittavat kilpajuoksun Venäjän sotilastiedustelun GRU:n ja toisaalta Yhdysvaltain CIA:n agentteja vastaan. Niihin sisältyy Yhdysvaltain järjestämän Operaatio Aavikkoketun salaisuus.
Helena Immonen annostelee verrattomasti jännityksen ja toiminnan lomaan henkilöidensä inhimillisiä tunteita. Ontot henkilökuvat ovat Suomen tähän asti menestyneimpien trilleristien tavaramerkki ja helmasynti. Viimeistään toisella aikuisten romaanillaan koko joukon kärkeen astuva Immonen on tässäkin suhteessa täysin omalla tasollaan.
Sille ei voi mitään, että 24. helmikuuta muutti maailman tavalla, joka ei elokuussa ilmestyvään romaaniin ehtinyt vaikuttaa. Operaatio Aavikkoketussa Venäjä aiheuttaa taas ongelmia Suomelle, mutta se operoi Euroopassa muualla kuin Ukrainan suunnalla.
Sillekään ei voi mitään, että esikoistrillerin tyrmäävää vaikutusta on oikeastaan mahdotonta toistaa. Onhan Venäjän Suomea vastaan käynnistämä sota peloista pahin.
Operaatio Punainen kettu oli enemmän sotakirja kuin trilleri, ja sotakirjana loistava. Nyt Immonen näyttää, että hän kuuluu ykköskaartiin myös vakoilutrillerin kirjoittajana. Eikä vain kansallisessa sarjassa. Teos on täysin kansainvälistä tasoa, joten vientimarkkinoiden avautumisen pitäisi olla itsestäänselvyys.
Helena Immonen: Operaatio Aavikkokettu. 414 sivua, CrimeTime.
uutiskirje 
