KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vaikka sota loppuisi nyt, energiakriisi ei väistyisi

Sähkö kallistuu.

Sähkö kallistuu. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Tämänhetkistä energiakriisiä ei aiheuttanut vihreä siirtymä vaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin aloittama hyökkäyssota Ukrainaan. Ja vaikka sota loppuisi tänään tai lähiaikoina, energiakriisi ei katoaisi mihinkään. Se voisi hiukan helpottua.

Tuula Kärki
9.9.2022 15.30
Fediverse-instanssi:

Tätä mieltä on elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen SAK:sta. Hän avaa energiakriisin syitä ja seurauksia Kansan Uutisille.

Mistä puhutaan kun puhutaan energiakriisistä?

– Kriisi tietysti johtuu Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Sodan seurauksena polttoaineiden hinnat ampaisivat nousuun. Tähän on ehkä havahduttu vasta sodan alettua, mutta merkkejä oli näkyvillä jo aiemmin. Sähkö- ja kaasukaupan parissa työskentelevä tuttavani kertoi huomanneensa jo viime syksynä, että venäläisten toimia poikkesi perinteisestä strategiasta. Se näkyi muun muassa siinä, että Saksassa venäläisen kaasuyhtiö Gazpromin kaasuvarastot oli ajettu lähes tyhjiksi viime talvena jo ennen sodan käynnistymistä.

Venäläinen sähkö on auttanut leikkaamaan hintapiikkejä.

– Kun sota alkoi, Venäjän vastaiset pakotteet astuivat voimaan. Syntyi energiakriisi, koska ainoa vastapakote, jonka Venäjä pystyi asettamaan, oli vähentää polttoainetoimituksia tai katkaista ne

– Öljykuljetukset vähenivät. Vaikka EU:n öljyn tuontikielto ei liene kategorisesti voimassa, se sai aikaan sekaannuksen öljymarkkinoilla. Se näkyi keväällä ja alkukesästä siinä, että öljyn lisäksi sen jalosteiden eli bensiinin ja dieselin hinnat nousivat rajusti.

– Sinänsä kriisi ei ole vaikea vaikkapa öljyn suhteen, sillä sitä on saatavilla maailman markkinoilla. Markkinat menivät solmuun joksikin aikaa, mutta raakaöljyn hinta on nyt tullut reilusti alas. Sanoisin jopa, että pahin on ohi.

– Kaasun kohdalla ruuvi on kiristynyt pikku hiljaa, kunnes tällä viikolla venäläiset sulkivat kaasuhanat. Lisäksi Suomen ja Baltian kannalta on tärkeää se, että myös sähkön toimitukset suuntaan ja toiseen ovat katkenneet.

– Myös hiiltä on tarjolla kaikkialla Sen kohdalla ongelma on kuitenkin se, että sillä on pyritty korvaamaan maakaasua, jonka saatavuus on vähentynyt paljon Euroopassa. Tähän maailmalla ei ole riittävästi tuotantokapasiteettia. Siksi myös hiilen hinta on noussut rajusti.

– Maakaasu lienee suurin syy siihen, että olemme kriisissä. Sen hinta on reilusti yli kymmenkertaistunut siitä, mitä se oli. Venäläinen putkikaasu on ollut erittäin halpaa verrattuna vaikka nestemäiseen maakaasuun, jota kulkee merillä. EU:n käyttämästä kaasusta on Venäjältä tullut noin 30 prosenttia. Sen korvaaminen on erittäin haastavaa, koska sitä varten tarvitaan omanlaisensa infrastruktuuri, joko putkia tai LGM-laivoja ja terminaaleja.

– Maakaasu on keskeinen energianlähde lämmityksessä Euroopassa. Se on lisäksi tärkeä raaka-aine teollisuudessa. Esimerkiksi lähes kaikki lannoitteet tehdään maakaasusta. Jo viime syksynä lannoitteiden hinnat alkoivat nousta ja sitä kautta vaikuttaa ruuan hinta. Se on ilmiselvin syy korkeaan inflaatioon.

– Sähkö on Suomen kannalta keskeinen. Venäläisen sähkön määrä Suomessa ei ole vuositasolla kuin viitisen prosenttia, mutta se on ollut tärkeä niinä hetkinä, kun kulutus on ollut suurta. Se on auttanut leikkaamaan hintapiikkejä.

Lauri Muranen

Lauri Muranen Kuva: Patrik Lindström

– Myös sillä on ollut vaikutuksensa kriisin syntyyn, että Euroopassa on päätetty luopua fossiilisista polttoaineista tietyllä aikavälillä. Nyt kuitenkin jouduttiin tilanteeseen, jossa meidän piti olla vasta 20 vuoden päästä. Uusiutuvaa energiaa on lisätty, mutta emme ole vielä ehtineet kehittää riittävästi sellaista päästötöntä tuotantokapasiteettia, joka kattaisi myös ne hetket, jolloin ei tuule tai paista aurinko. Nyt ollaan housut kintuissa ja hinnat ovat rajusti nousussa, koska on luotettu siihen, että kaasua on käytettävissä tasapainottamaan tarvetta ja tulevaisuudessa keksitään keinot, miten irtaannutaan kaasusta.

– Minua kuitenkin ärsyttää se, että energiakriisistä syytetään vihreää siirtymää. Se ei pidä paikkansa, koska meidän pitää kuitenkin luopua fossiilisista polttoaineista. Ilman uusiutuvia energialähteitä meillä olisi vähemmän kapasiteettia. Suomessa tilanne olisi paljon huonompi, jos meillä ei olisi tuulivoimaa. Olemme ehkä kuitenkin kiinnittäneet liian vähän huomiota siihen, mitä teemme silloin, kun ei tuule.

Kun sähkön hinta nousee, mihin ne rahat menevät?

– Ilmeinen vastaus on se, että rahat menevät energiayhtiöille, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Yleensähän esimerkiksi paljon sähköä käyttävä teollisuuslaitos suojaa sähkön hankinnan eli sopii määräaikaisen sähkösopimuksen tuottajan kanssa, jotta se tietää, paljonko joutuu maksamaan sähköstä. Sähkön tuottaja toimii samalla lailla. Se tekee pidempiä sopimuksia ainakin osasta myynnistään. Eli esimerkiksi Fortum ei juuri nyt saa korkealla huitelevaa pörssihintaa kaikesta myymästään sähköstä, koska se on tehnyt osasta sopimuksen aiemmin.

– Mutta kun suojaus päättyy, energiayhtiö myy sähkönsä reilusti korkeammalla hinnalla ja pidemmällä aikavälillä raha päätyy energiayhtiöiden tulokseen. Esimerkiksi vanhan ydinvoiman tuotantokustannus ehkä noin 20 euroa megawattitunnilta, mutta markkinahinta huitelee 300:ssa. Rahaa tulee yli kymmenen kertaa se, mitä tuotanto maksaa.

– Tässä on epäsuhta. Minun oikeustajuuni ei mahdu, että ne ansaitsisivat tämän tuoton, koska se ei johdu niiden nerokkaista bisnesratkaisuista vaan ihan tästä kriisistä.

Miksi energiayhtiöille tarjotaan valtiolta hätärahoitusta?

– Se johtuu siitä, että sähköfutuurit – eli arviot siitä, millä hinnalla sähköä uskotaan kaupattavan vuoden kuluttua – ovat lähteneet rajuun nousuun. Finanssikriisin jälkeen tulleiden markkinavakaussääntöjen mukaan energiayhtiöillä täytyy olla käteistä markkinahinnan ja futuurin erotuksen verran. Tämä on rahaa, jota yhtiöt eivät varsinaisesti tarvitse mihinkään, mutta niillä pitää olla osoittaa, että jos ne eivät pystyisi toimittamaan sähköä, ne pystyvät siten maksamaan erotuksen.

– Vakuusvaatimusten räjähdysmäinen kasvu ei johdu suomalaisista yhtiöistä. Samaan tilanteeseen on jouduttu kaikkialla Euroopassa. Väittäisin, että kukaan ei ole pystynyt ottamaan näitä sinänsä tarpeellisia sääntöjä huomioon, koska olemme uudenlaisessa tilanteessa. Sinänsä on hassua, että vakuuden pitää olla käteistä rahaa.

– Arvioni on, että hallitus tukee yhtiöitä, jotta vältetään energiayhtiöiden kaatumiset. Jos vaikkapa teollisuusyrityksellä on sähkösopimus kaatuvan yhtiön kanssa, sopimus nollaantuu ja täytyy tehdä uusi sopimus. Se tuskin on yhtä halpa kuin aiempi, kun pörssihinta huitelee jopa 15-kertaisella tasolla verrattuna normaaleihin aikoihin. Jos hinta menisi suoraan kuluttajahintoihin, olisimme pulassa. Mikään teollisuusyritys ei pystyisi pyörittämään toimintaa sellaisen hinnannousun kanssa.

Jos sota loppuu, loppuuko kriisi?

– Se riippuu osittain esimerkiksi siitä, millaiset ehdot rauhansopimuksessa olisi. Venäjän nykyjohto on kuitenkin niin monella tasolla pettänyt länsimaiden luottamuksen ja tehnyt sotarikoksia, että tuskin tällaisia asioita voitaisiin painaa villaisella vain siksi, että halutaan helpottaa energiakriisiä. Se edellyttäisi, että Putinin hallinnosta poistettaisiin iso määrä ihmisiä ja sotarikokset selvitettäisiin. Näin saataisiin jonkinlainen hyvitys tapahtuneesta. Mutta pidän äärimmäisen epätodennäköisenä, että näin tapahtuisi.

– Näin ollen en usko, että pakotteista luovutaan. Kun katsoo kaasufutuureita, ne ennustavat, että tilanne ei helpotu lähivuosina. Suomessa ja Euroopassakin mietitään lähinnä vain, miten tästä talvesta selvitään. Sen suhteen olemme kohtuullisen hyvässä tilanteessa, koska kaasuvarastot Euroopassa ovat täynnä. Mutta varastot tyhjenevät ensi talvena eikä tuontia Venäjältä enää ole. Se on seuraava iso pohdinta.

Onko energiakriisin vuoksi otettu askel kohti uusiutuvan energian käytön lisäämistä?

– Askel on otettu ylipäätään päästöttömien lähteiden suuntaan. On kuitenkin selvää, että pelkästään uusiutuvalla energialla tästä ei selvitä, koska sen tarjonta vaihtelee ja sitä on kallista varastoida. Tarvitsemme paljon satsauksia uusiutuvaan energiaan, ydinvoimaan ja varastointiratkaisuihin. Näen tämän mahdollisuutena, vaikka vähän aikaa tekee tiukkaa.

– Edessä on tiukka talvi. Jos tulee kylmä, sähkön kulutus kasvaa lineaarisesti lämpötilan putoamisen kanssa. Jos on pitkiä kylmiä jaksoja, pitää miettiä uusia temppuja. Hallituksen budjettiriihessä puututtiin siihen, miten kuluttajat selviävät sähkölaskuistaan, mutta hallitukselta ei vielä tullut mitään toimenpiteitä sen suhteen, miten saadaan lisää sähköä markkinoille nopeasti tai miten vähennetään energian käyttöä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Keinoja on. Jos esimerkiksi nähdään, että edessä on vaikkapa kylmä vähätuulinen jakso ja tiukkaa sähkötuotannon kanssa, yrityksille voisi huutokaupata mahdollisuutta ajaa koneet alas vaikka viikoksi, jolloin sähkön kysyntä pienenee. Työntekijöille korvataan se aika, mutta siitä maksettava hinta olisi merkittävästi pienempi kuin se hyöty, mikä saadaan siitä, ettei tarvitse käyttää kallista sähköä. Kansantalouden näkökulmasta temppu olisi perusteltu eikä edes vaikea järjestää. Tällaisia temppuja tarvitaan. Valmistelemme listaa niistä SAK:ssa.

– Olen ollut pettynyt siihen, miten laiskasi energia-ala ja työ- ja elinkeinoministeriö ministeri Mika Lintilän johdolla ovat harkinneet vähänkin rajumpia toimenpiteitä. Siellä on ollut mantrana vuosikausia, että markkinat hoitavat homman. Ei kuitenkaan ole lohdullista, että markkinat hoitavat homman niin, että yrityksiä joutuu konkurssiin, kun ei varaa käyttää sähköä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

Uusimmat

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset