Suomen seuraavaan presidentinvaaliin on kuusitoista kuukautta. Vaalipäivä koittaa tammikuun 28. päivänä 2024, ja ennen sitä ehtii virrata paljon vettä Kymijoessa. Tiedotusvälineet ja puolueet ovat kuitenkin jo spekuloimassa ehdokkailla. Mielipidetiedusteluja presidenttiehdokkaista on julkaistu tasaiseen, mutta hiljalleen kiihtyvään tahtiin viimeisten kolmen vuoden ajan.
Koska pääministeri Sanna Marin on sulkenut presidenttiehdokkuuden pois, kisaavat SDP:n ehdokkuudesta europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ja EU-komissaari Jutta Urpilainen. Heistä jompikumpi on melko varmasti demareiden ehdokkaana 2024.
Keskustan ehdokkaaksi noussee Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Viime vuodet päivänpolitiikan ulkopuolella pysytellyt Rehn on paistatellut vuosikausia gallup-kärjessä.
”Onnistunut presidentinvaalikampanja antaa lisäpotkua puolueen kannatukselle.”
Kokoomuksen pakka on enemmän levällään, mutta kokoomuslaisten suosikki presidentiksi on ex-pääministeri Alexander Stubb. Italiassa akateemisella uralla viihtyvällä Stubbilla on kuitenkaan tuskin kiinnostusta palata kotimaan politiikkaan. Muita ehdokkaita kokoomukselle olisivat puoluejohtaja Petteri Orpo tai Helsingin ex-pormestari Jan Vapaavuori.
Vihreät asettanee ehdokkaakseen ulkoministeri Pekka Haaviston. Kolmas kerta voi sanoa toden Haavistolle, joka sai toiseksi eniten ääniä vuoden 2012 ja 2018 vaaleissa.
Entäpä sitten vasemmistoliitto? Puolue on osallistunut omalla ehdokkaalla kahta lukuun ottamatta kaikkiin presidentinvaaleihin viimeisten 30 vuoden ajan. Vuosien 2000 ja 2006 vaalit olivat poikkeus. Molemmilla kerroilla vasemmistoliitto antoi tukensa SDP:n Tarja Haloselle jo ensimmäisellä kierroksella.
Seuraavalla kerralla tilanne on toisenlainen, sillä sen enempää Urpilainen kuin Heinäluomakaan eivät ole profiloituneet erityisen vasemmistolaisina. Kumpikaan heistä tuskin kelpaa vasemmistoliiton puolueväelle ehdokkaaksi.
Vasemmistoliiton ehdokkailla on tapana saada presidentinvaalissa puolueen kannatusta alhaisempia tuloksia. Puolueen presidenttiehdokkaista parhaiten on menestynyt Paavo Arhinmäki. Entinen kulttuuri- ja urheiluministeri ja nykyinen Helsingin apulaispormestari Arhinmäki sai vuoden 2012 vaalin ensimmäisellä kierroksella 167 663 ääntä, mikä oli 5,48 prosenttia annetuista äänistä.
Vaikka on epärealistista ajatella, että vasemmistoliiton ehdokas valitaan presidentiksi, voi onnistunut presidentinvaalikampanja antaa lisäpotkua puolueen kannatukselle ja tuoda vasemmistolaisia teemoja keskustelun valtavirtaan.
Keskusta oli kanveesissa vuoden 2011 veret seisauttavan vaalitappionsa jälkeen. Kepun kannatus lähti uuteen nousuun vasta vuodenvaihteessa 2011–2012, Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan myötä. Myös perussuomalaisten Timo Soinin nousu politiikan huipulle alkoi vuoden 2006 presidentinvaalista.
Sen enempää Soinin kuin Väyrysenkään kampanjat eivät johtaneet presidenttiyteen, mutta ne antoivat virtaa puolueille ja saivat kannatukset nousuun. Siksi vasemmistoliitonkin kannattaisi asettaa oma ehdokas.
Vuoden 2023 aikana vasemmistoliitolle pitäisi löytyä presidenttiehdokas, jolla olisi kylliksi tunnettuutta sekä osaamista ja aitoa kiinnostusta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Mutta käydään ne eduskuntavaalit nyt kuitenkin ensin.
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.
uutiskirje 
