Väittely valtion velkaantumisesta kuumeni eduskunnassa uudelleen tiistaina illansuussa, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) tuli mukaan keskusteluun.
Kokoomus syyttää Marinin hallituksen jäävän historiaan hallituksena, joka perusti koko talouspolitiikkansa velanoton varaan.
– Tämä alkoi jo 2019, kun ei ollut vielä mitään tietoa koronasta eikä Ukrainan sodasta. Te ette pääse koronan taakse tässä piiloon. Me tiedämme sen, että teidän hallituskauden aikana uutta velkaa tullaan ottamaan yli 50 miljardia euroa, elikkä joka kolmas valtion velkaeuro nostetaan tämän teidän hallituskautenne aikana, sanoi Matias Marttinen (kok.).
– Silloin kokoomus esitti lähes kahdella miljardilla eurolla lisämenoja jo ennen kuin kriisit syntyivät, joten hieman myös kokoomuksen oman talouspolitiikan perään katsoisin tässä tilanteessa, vastasi Joonas Könttä (kesk.) vuodesta 2019.
Myös Jussi Saramon (vas.) mielestä hallitus jää talouspoliittisesti historiaan.
– Me olemme tehneet nyt vastasyklistä talouspolitiikkaa, siitä pitää onnitella. Suomessahan on aina nälkävuosista asti tehty aika omintakeista, maailman mittakaavassa, talouspolitiikkaa. Silloin kymmenesosa suomalaisista kuoli, kun ei otettu velkaa, ja Suomi siinä köyhtyi sen takia. 90-luvun laman osalta vielä maksetaan sitä kallista hintaa sen huonosta hoidosta. Nyt on tehty suorastaan oppikirjamaista talouspolitiikkaa, ja se on onnistunut. Siitä onnittelen pääministeriä.
Oppositio tukenut velkaantumista
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo viittasi VM:n tuoreeseen ennusteeseen, jonka mukaan vuonna 2026 valtio joutuu ottamaan velkaa yhdeksän ja puoli miljardia.
– Minä haluaisin kysyä teiltä, pääministeri, miten te koette tämän tilanteen. Onko nyt oikein, että ei tehdä kasvua lisääviä toimia, ei aloiteta sopeuttamista jo nyt? Ja haluan myöskin kysyä, mikä on teidän mielipiteenne: pitääkö sopeutustoimet aloittaa ensi kaudella? Jos te sanotte ”ei”, se on merkittävä uutinen, eli ei pidä sopeuttaa, vaikka on tällainen velkaantuminen. Jos te sanotte ”kyllä”, niin sitten on teidänkin kerrottava, mikä on leikkauslista.
Pääministeri Marin sanoi olevansa itsekin huolissaan velasta.
– Suomi on velkaantunut tällä hallituskaudella raskaastikin johtuen siitä, että me olemme eläneet kolme hyvin poikkeuksellista kriisiä, ja yhden keskellä me paraikaa olemme.
Viimeksi hallitus on tekemässä mittavia panostuksia puolustukseen, Rajavartiolaitokselle ja sisäiseen turvallisuuteen sodan takia.
– Oppositio on näitä toimia tukenut, eli kun te moititte valtiota ja hallitusta velkaantumisesta, muistakaa, että te olette itse tukeneet näitä toimia, joiden vuoksi me nyt joudumme velkaa ottamaan.
Leikkaamalla velkaa ei hoideta
Orpon sopeutus-kysymykseen Marin ei vastannut. Hänen mukaansa velkaantumisen taittamisessa tärkeintä on luoda kasvun ja työllisyyden edellytyksiä.
– Näin hallitus on toiminut. Tällä hallituskaudella me olemme nähneet erittäin vahvaa, hyvää työllisyyskehitystä. Me olemme nähneet erittäin vahvaa, hyvää talouskasvua. Valitettavasti sota Euroopassa on tullut meidän vaikeudeksemme sen orastavan taloudellisen kasvun eteen, ja kaikki Euroopan maat ovat valitettavasti tässä samassa tilanteessa, ja on myös uhka ja riski siitä, että meillä on edessä itse asiassa erittäin vaikeat taloudelliset ajat, jopa taantuma.
Leikkaamalla velkaantumista ei hoideta, painotti Marin.
– Kokoomus on esittänyt sosiaaliturvaleikkauksia, te olette esittäneet asumistuen leikkauksia tilanteessa, jossa meillä inflaatio laukkaa, hinnat nousevat ja ihmisten asumismenot, kustannukset, kasvavat. Te haluatte tässä tilanteessa leikata sosiaaliturvaa, te haluatte leikata asumistukea, ja te haluatte vaikeuttaa ihmisten tilannetta. Minä en usko, että se on oikea tie, vaan nimenomaisesti tällaisessa kriisitilanteessa meidän pitää auttaa ihmisiä tämän kriisin yli oikeudenmukaisesti, niin että samalla myös ihmisten, kotitalouksien, tuki Ukrainalle tässä erittäin vaikeassa tilanteessa säilyy.
Sopeutus on myös tulojen lisäämistä
Marin muistutti, että kokoomuksen peräämät sopeutustoimet eivät tarkoita vain menoleikkauksia vaan myös tulolisäyksiä.
– Itse kyllä näen, että meillä on syytä tarkastella hyvin vahvasti myös verotuksellisia keinoja, millä tavalla me samanaikaisesti aikaansaamme talouskasvua ja saamme kerättyä myös valtiolle enemmän verotuloja.
Saramo totesi samasta VM:n ennusteesta, että velkasuhteen lasku jatkuu ensikin vuonna, vaikka nyt otetaan miljardeja ylimääräistä Puolustusvoimien investointeihin ja Eurooppa on menossa taantumaan.
– Siis jatkuu ensikin vuonna tämä velkasuhteen lasku.
uutiskirje 
