“Sä teet ylitöit’ aina tarpeen tullen, lisähugi lyö kaiken sulle, lopulta jää aina vain se tunne että kaikki tuki työtaistelulle”, räppää Paleface Cepan Maailma -bändin possebiisissä Hyvä paha pomoni. Kappale julkaistiin tänään perjantaina.
Hyvä paha pomoni kuulostaa ensikuuntelulla menevältä bilerapiltä, mutta sen lyriikat sisältävät voimakkaita yhteiskunnallisia kannanottoja. Palefacen lisäksi kappaleella esiintyvät Asa, MC Kajo, Tiia Karoliina sekä Transsi Kela.
Cepan Maailma on aikaisemmin MC Cepari -nimellä esiintyneen rapartisti Mika Lemisen uusi projekti. Lemisellä on CP-vamma, ja hän on aiemmin räpännyt provosoivasti vammaisuuteen liittyvistä teemoista.
– Aikaisemmin tein vielä musiikkia MC Cepari -nimellä, ja positioin itseni vahvasti vammaisaktivistiksi, joka myös räppää, Leminen kertoo.
– Nyt Cepan Maailma -projektissa yritän muuttaa imagoani vähän siihen suuntaan, että olen ensisijaisesti räppäri ja lauluntekijä, joka tekee poliittista kommentaaria.
Työelämä ja työtaistelut
Leminen sanoo, että hänen oma säkeistönsä Hyvä paha pomoni -biisissä kumpuaa hänen omista huonoista kokemuksistaan työelämässä. Sanoitusten seassa on Lemisen mukaan fiktiota, mutta mukana on myös paljon faktaa.
– Olen vuosien ajan yrittänyt hakeutua palkkatöihin, mutta olen lähinnä pyörinyt pätkätöiden ja erilaisten himmeleiden maailmassa.
Biisissä räpätään myös työtaisteluista ja tuesta työläisille, varsinkin hoitajajärjestöille. Mika Leminen toivookin, että biisiä soitetaan syksyn ja talven poliittisissa bileissä.
– Biisin fiilis ja biitti ovat todella bileräppiä, Leminen kuvailee.
Lemisen mukaan poliittista suomirappia on aina ollut ja tulee myös aina olemaan.
– Se, miten isoa se on, on eri juttu. Ei hiphopin ole pakko olla millään lailla poliittista, mutta esimerkiksi antirasismi on aina hiphopin ydintä.
Vierasräppäri
Aikaisemmin Leminen on itse räpännyt kirjoittamansa biisit. Nyt hänen osuutensa räppää Arto Leinonen, joka toimii myös Cepan Maailman keikka-DJ:nä.
– Tässä biisissä tehtiin musiikillinen ratkaisu, että minä räppään Mikan verset. Sillä päästään yli Mikan puhevammasta, joka on ylitsepääsemätön este joillekin kuulijoille, Leinonen sanoo.
Leinosen ja Lemisen mukaan vammaiset muusikot usein joutuvat etsimään tällaisia ratkaisuja ja kiertoteitä.
Kiertoteitä on kuitenkin monenlaisia. Sokeat muusikot voivat tehdä tietokoneohjelmilla musiikkia, jos ohjelmat ovat esteettömyysoptimoituja.
– Esimerkiksi Velcra-yhtyeessä vaikuttanut Mikko Herranen on ammattimuusikko, joka tekee esteettömyysoptimoiduilla ohjelmilla todella laadukasta musiikkia, Leminen kertoo.
Mika Lemisen mielestä yhteiskuntaan tarvitaan myös hyviä esikuvia vammaisista ihmisistä vammaisille ihmisille.
– En minäkään olisi välttämättä aloittanut räppäämistä ilman Pertti Kurikan nimipäiviä Euroviisuissa, Leminen toteaa.
lehti 