Vasemmistolainen Lula da Silva palaa ensi vuoden alussa Brasilian presidentiksi. Lula voitti presidentinvaalien toisella kierroksella istuvan presidentin, äärioikeistolaisen Jair Bolsonaron. Lula sai toisen kierroksen äänistä 50,9 prosenttia ja Bolsonaro 49,1.
Äänimäärissä mitattuna ero oli lopulta reilut kaksi miljoonaa. Vielä ensimmäisellä kierroksella Lula sai yli kuusi miljoonaa ääntä enemmän kuin Bolsonaro.
– Vaaleissa on yleistä, että peli tiukkenee toisella kierroksella loppua kohden. Oli paljon puhetta, että onko jossain paljon piilotettuja ääniä. Osa Bolsonaron tukijoista oli kertonut, että he eivät puhu mielipidemittaajille, kertoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
”Vaalitutkimuksella on tekemistä, kun äänieron kaventumisen syytä kaivellaan.”
Eron voimakas kaventuminen on siinäkin mielessä mielenkiintoista, että ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi ja neljänneksi eniten ääniä keränneet ehdokkaat sanoivat tukevansa Lulaa presidentiksi.
– Siitä joku olisi voinut päätellä, että ero kasvaa eikä vähene. Vaalitutkimuksella on tekemistä, kun äänieron kaventumisen syytä kaivellaan, Teivainen naurahtaa.
Lula kosiskeli presidenttikampanjansa aikana keskustaoikeistolaisia äänestäjiä. Yksi osoitus tästä oli hänen varapresidenttiehdokkaansa Geraldo Alckmin, joka oli vuosituhannen alkupuolella Lulan vastaehdokas presidentinvaaleissa.
Kuva ei kertonut kaikkea
Bolsonaro aloitti Brasilian presidenttinä vuoden 2019 alussa. Vuotta myöhemmin koronapandemia iski myös Brasiliaan, ja Bolsonaron välinpitämätön suhtautuminen virukseen myötävaikutti sen leviämiseen. Brasiliassa yli 700 000 ihmistä on kuollut koronaan.
Länsimaisten tiedotusvälineiden uutisoinnin perusteella Bolsonaron saattoikin nähdä johtaneen Brasilian perikatoon.
– Eihän se ihan niin ollut. Bolsonarolla oli aika tuloksellisia köyhäinapuohjelmia, ja talousluvuilla mitattuna Brasilia pärjäsi naapurimaitaan paremmin.
Tämä selittää osin Bolsonaron kannatusta. Toinen puoli on sitten äärioikeistolaisen presidentin kannatus köyhien brasilialaisten keskuudessa.
– Evankelikaaliset kirkot ovat iso tekijä monissa osissa Brasiliaa ja juuri köyhien keskuudessa.
Teivainen kuvaa Bolsonaron imagoa kolmella sanalla, joita Brasiliassa presidentistä käytettiin: lehmiä, luoteja ja raamattua. Bolsonaron presidenttikaudella Brasiliassa tuhottiin Amazonin sademetsää merkittävästi.
– Roistot kuriin, poliisille lupa tappaa. Raamatusta moraalia ja tuetaan sitten maataloutta, joka on Brasilialle tärkeä elinkeino.
Joku voi ihmetellä Bolsonaron tukea köyhien parissa, sillä poliisin luoteihin maassa kuolevat pääosin juuri köyhät miehet.
– Suuri osa tappamisista on sellaisia, että köyhät tappavat toisiaan. Osa ajattelee, että ratkaisu tähän on kuri ja järjestys.
Ja kuten mainittua, uskonnolla on merkittävä rooli tuessa. Sitä kautta rakentuu ajatus, että maallista auktoriteettia eli poliisia pitää tukea.
Erilaiset lähtökohdat
Lula johti Brasiliaa edellisen kerran vuodet 2003–2010. Tuolloin maan talous kasvoi voimakkaasti, ja koko väestö hyötyi talouskasvusta. Nyt tilanne on huomattavan erilainen.
– Silloin raaka-aineiden hintojen kehitys oli huomattavan suotuisaa Brasilialle. Kiina tarvitsi proteiinia vaurastuvan keskiluokkansa lihan syömiseen eli possuilleen, ja sitä tuli Brasilian soijapelloilta, Teivainen sanoo.
Samalla Lulan tammikuussa alkavaa kautta tulee vaikeuttamaan parlamentti, jossa hänellä ei ole enemmistöä. Sitä hänellä ei ollut aiemminkaan, mutta tässäkin tilanne on nyt erilainen aiempaan verrattuna.
– Aiemmin ei ole ollut häntä näin vahvasti ideologisesti vihaavia ihmisiä.
Bolsonaroa tukenut Tarcísio de Freitas voitti myös erittäin selvästi Brasilian taloudelle tärkeimmän alueen Sao Paulon osavaltion kuvernöörinvaalit. Teivaisen mukaan voitto oli odotuksia suurempi. Toisaalta presidentinvaaleissa osavaltio tuotti Bolsonarolle pettymyksen.
– Bolsonaron tukijoiden näkökulmasta Sao Paulo petti. He olivat ajatelleet, että Bolsonaro voittaisi Sao Paulon paljon selvemmin.
Brasilia on muiden Latinalaisen Amerikan maiden tavoin vahvan presidenttivetoinen maa. Parlamentin tuen puuttuminen tarkoittaa, että suuria rakenteellisia uudistuksia Lula ei pysty toteuttamaan. Toisaalta tämä on myös Lulan toimesta tehty selväksi.
– Mutta Lulan kannattajien yksi juttu on ollut, että nyt ei edes elätellä haaveita siitä, että tapahtumassa olisi suuri yhteiskunnallinen muutos kohti Työväenpuolueen perinteisiä tavoitteita. Kyse on siitä, että päästään Bolsonarosta eroon, Teivainen kertoi KU:lle ennen toista kierrosta.
Yksivärinen mutta moniääninen aalto
Lulan voitto tarkoittaa, että Latinalainen Amerikka on nyt vahvasti vasemmistolaisten presidenttien johtama. Teivainen on aiemmin kuvaillut KU:lle nykyistä punaista aaltoa merkittävämmäksi kuin 2000-luvun alun vaaleanpunaista aaltoa.
– Se on kattavampi kuin 2000-luvun alussa. Silloin Chilessä ei ollut yhtä vasemmistolainen hallitus kuin nyt, Kolumbiassa oli oikeistohallitus, Perussa oli enimmäkseen ei-vasemmistolainen hallitus. Maantieteellisessä mielessä tämä on kattavampi, Teivainen sanoo.
Tosin on hyvä huomata, että Perussa vasemmistolaista presidenttiä vastustavat monet omistakin. Chilessä puolestaan Gabriel Boricin hallinto kärsi takaiskun, kun maassa kumottiin Boricin voimakkaasti tukema uusi perustuslakiesitys.
– Tulee olemaan mielenkiintoista, miten Lulan hallinto asemoituu Venäjä–Ukraina-tilanteessa. Chilessä ja Kolumbiassa on vallassa vasemmistoa, joka poikkeaa hyvin merkittävästi Venezuelan, Nicaraguan ja Kuuban akselista, johon Lulaa ei ole koskaan sijoitettu, Teivainen sanoo.
Lula on aiemmin tänä vuonna kommentoinut, että Ukraina on yhtä syyllinen sotaan kuin maahan hyökännyt Venäjä. Teivainen huomauttaa, että Brasilia on yksi niin sanotuista BRICS-maista. Se on Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan muodostama liittouma. Lyhenne on peräisin maiden englanninkielisten nimien alkukirjaimista.
– Mailla on tällainen yhteys. Mihin se sitten kääntyy, sitä varmaan Brasiliassa nyt mietitään.
lehti 