Kevään 2021 Concreate Urban Art -festivaalien yksi kantaaottavimmista teoksista Keran Halleilla Espoossa – entisillä Inexin varastoilla – oli Plan B:n Putinin kirkko. Se oli ”Ikuiselle Presidentille omistettu teos, jossa yhdistyivät häneen liittyvät myytit, meemit, sanat ja tapahtumat uskonnollisessa muodossa”.
Kirkkomaiseksi sisustetussa huoneessa soi ”Pyhän Vladimir Kalsarimyrkyttäjän liturgia”, jonka partituuri Putinin kirkon kymmenine käskyineen löytyivät niin ikään huoneesta. Venäjänkielisten tekstien suomenkieliset käännökset paljastuivat hulvattomiksi.
Mistä syttyi innostus käsitellä Vladimir Putinia?
”Tämän kevään myötä teoksesta on tullut liikaakin totuutta.”
– Plan B:n taiteessa ajatuksena on luoda tällaisia vaihtoehtoisia todellisuuksia, jotka ehkä voisivat olla totta ja jotka voivat sen vuoksi hämmentää. Tarkoitus on johdattaa ihminen miettimään, mikä on totta ja mikä ei, mihin tämä yhteiskunta perustuu, Plan B -nimimerkin taakse kätkeytyvä taiteilija kertoo.
Plan B on tunnettu muun muassa liikennemerkkejä jäljittelevistä teoksistaan.
– Tämä Putinin kirkko oli mielenkiintoinen, kun kaikki eivät ymmärtäneet sitä ironiaa siinä. Luulen tämän kertovan siitä, että teos oli siinä rajalla.
Enää taiteilija ei tekisi samanlaista – eikä ole tehnytkään. Kesällä 2022 Seinäjoen Graffitilandiassa Vaasassa yleisöä tervehtii oman kirkkonsa herran sijaan väsähtänyt Kentucky Fried Chickenin työntekijä. Kritiikki on vähemmän ironista ja lakonisempaa.
– Tässä Putin on enemmän säälittävä. Hän oli pitkään hahmo, jolle naurettiin meemeissä. Enää se ei toimi samalla tavalla. Vaikka aikaisemminkin hän on tehnyt kauheita asioita, niin se oli silti vain jotenkin tökeröä ja surkuhupaisaa, että miten hän luulee olevansa sellainen supermies.
Yksityiskohtien ja viittausten ilotulitusta
Kuten taiteessa kovin usein, viimevuotinen Putinin kirkko -teos otti lopullisen muotonsa hiljalleen prosessin edetessä.
– En muista, mistä se ajatus lähti. Kai se rakentui siinä hiljalleen, kun ei oikein vielä tiennyt, mitä tästä tulee. Ytimessä oli kuitenkin se kultainen huone ja kirkkomaisuus. Ja kun pyhimykset aina kuvataan tekemässä jotain niille olennaisia juttuja, oli myös hauska sekoittaa meemimaailma siihen.
Plan B:n mukaan teos voi lähteä liikkeelle hyvinkin epämääräisestä ideasta.
– Teos syntyy koko ajan tehdessä. Aluksi teos oli vain alttarikuva piirrettynä, minkä jälkeen aloin miettiä, mitä muuta sinne tulisi. Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisin tehnyt vielä lisääkin.
Valmis kirkko oli rakennettu pieteetillä.
– Siinä oli hirveästi yksityiskohtia, joita moni ei välttämättä tajunnut, kuten kultaiset vessaharjat. Juttu lähti Putinin palatsiin tilatusta 700 euron vessaharjasta, josta tuli sittemmin mielenosoitusten symboli.
Kirkosta löytyi myös teemaan sovitettu virsikirja, ja siellä soi ortodoksista kirkkomusiikkia jäljittelevä musiikki – teosta varten sävelletty.
– Oli jotenkin tosi olennaista tehdä alusta asti se musiikki, viedä homma överiksi. Sanoissakin oli paljon viittauksia eri keisseihin. Tykkään jättää teoksiin paljon intertekstuaalisia viittauksia.
Myös seinien ikonimaiset maalaukset Putinista antoivat ymmärtää, että ikonitaiteeseen oli perehdytty sävyjä myöten.
– Kyllä siinä oli sitä värien symboliikkaa ja jumalallisuutta – sinistä, punaista ja kultaa – siihenkin tehtiin taustatyötä. Kultteilu on mennyt niin överiksi, että Putin haluaa olla jumalasta seuraava, enemmän kuin uusi tsaari. Teos oli tavallaan sekoitus sekä todellisuutta että sitä, mitä Putin ehkä haluaisi olla. Että jos jollain on oma kirkko, niin se on enemmän kuin ihminen. Siinä oli ehkä myös iro-niaa ja naurunalaiseksi tekemistä.
”Yhteiskunnallista taidetta
saisi olla enemmän”
Plan B kertoo muutamien venäläisten sanoneen teoksen olleen liian lähellä todellisuutta.
– Tämän kevään myötä teoksesta on tullut liikaakin totuutta. En olisi uskonut itsekään, että Putin menee näin pitkälle. Mutta tavallaanhan se on luonnollinen kehityskulku, kun teos oli pelkkää ylitulkintaa siitä, mitä voisi olla.
Plan B:n taide on yhteiskunnallisesti kantaaottavaa, mutta hän ei lähtisi johtamaan siitä ajatusta, että kaiken taiteen pitäisi olla.
– Mielestäni taiteen ei pidä olla yhteiskunnallisesti kantaaottavaa, mutta sellaista taidetta pitäisi kyllä olla enemmän. Varsinkin katutaiteessa se on aika luonnollista, kun juuret ovat kantaaottavuudessa. Sikäli on vähän harmi, että aika harva sellaista kuitenkaan tekee.
Taiteilijan mukaan katutaide on potentiaalisesti vaikuttavaa jo saavutettavuutensa vuoksi.
– Katutaide voi saavuttaa todella paljon näkyvyyttä laajan yleisön joukossa, siinä korostuu kaikkien saavutettavissa oleminen. Itse aloin tehdä kantaaottavaa taidetta Putinista, koska täällä sitä tehdään aika vähän. Länsi-Euroopalle aihe on liian kaukana ja ja venäläisille vaikea toteuttaa.