SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta uudisti ehdotuksensa ostovoimasopimuksesta puhuessaan keskusjärjestön edustajiston kokouksessa torstaina.
Nopeasti kohonneet energian ja ruoan hinnat, korkea inflaatio sekä nousseet korot ovat vaikeuttaneet monien palkansaajien ja heidän perheidensä elämää.
– SAK on ehdottanut niin sanottua ostovoimasopimusta. Siinä sovittaisiin palkansaajien sivukulujen alentamisesta ja siirrosta työnantajille. Koska kyse ei ole palkoista, työmarkkinoiden keskusjärjestöt voisivat sopia tästä. Ammattiliitot puolestaan sopisivat edelleen normaalisti omat työehtosopimusratkaisunsa, Eloranta sanoi.
Hänen mukaansa sivukulujen siirto palkansaajilta työnantajille helpottaisi vaikeita palkankorotusneuvotteluita eli keventäisi palkankorotuspaineita.
Elorannan mielestä työnantajien olisi nyt syytä tulla palkansaajia vastaan sivukuluissa, sillä palkansaajat auttoivat työnantajia 2016 niin sanotussa kilpailukykysopimuksessa.
– Nykyisessä julkisen talouden tilanteessa hyvää olisi myös se, ettei valtion pussilla tarvitsisi käydä eikä julkista taloutta heikentäviä veroalennuksia tarvittaisi. Monta plussaa olisi siis tiedossa, jos järki voittaisi.
SAK:n puheenjohtaja on huolissaan eri alojen työehtosopimusneuvotteluiden etenemisestä.
– Työnantajapuoli luopui keskitetymmästä sopimisen mallista perustellen sitä alakohtaisilla tarpeilla. Nyt kun alakohtaisia sopimuksia voisi tehdä, uskallusta ratkaisuihin ei ole. Suoraan sanottuna työnantajat piiloutuvat toistensa selän taakse, Eloranta sivalsi.
EK:n malli kaatui kolmannella liittokierroksella
SAK:n puheenjohtajasta näyttää siltä, että sopimukset sumppuuntuvat, kun teknologiateollisuudessa ei ratkaisua saada aikaan ja yksikään muu työnantajaliitto ei uskalla tehdä omaa ratkaisuaan omista lähtökohdistaan.
Hänen mukaansa työnantajapuoli pyrkii toteuttamaan työehtoneuvottelumallia, joka on vielä jäykempi kuin heidän kovin kavahtamansa keskitetty palkkasopiminen, jossa siinäkin palkankorotusvara mitoitettiin viennin kilpailukyvyn mukaan.
– Selvää on, että EK:n tarjoama sopimisen malli oli lähtökohtaisesti tuomittu kaatumaan. Nyt se kaatui kolmannella liittokierroksella. On siis palattava yhteisempään pöytään ja mietittävä malli, jolla suomalainen sopiminen ja siihen pohjautuva työmarkkinamalli palvelisi kaikkia, eikä niin, että olemme jatkuvassa taistelutilanteessa työmarkkinoilla, Eloranta vetosi.
Ay-liikettä ei voi ohittaa
Eloranta muistutti suomalaisen ay-liikkeen olevan edelleen niin vahva, ettei sitä voi ohittaa. Sitä ei voi pakottaa sen paremmin työmarkkinapöydässä kuin politiikassakaan.
– Suomella on paljon haasteita. Uskon, ettei kukaan halua, että niiden keskellä työmarkkinatilanne kriisiytyy. Hankaluudet tarkoittaisivat, että väki on toreilla mieltä osoittamassa ja yhteiskunnan rattaat enemmän tai vähemmän jumissa. Se ei olisi kenenkään etu, mutta sekin keino ammattiyhdistysliikkeellä on käytettävissään, jos järkipuhe ei auta.
Tuleviin eduskuntavaaleihin SAK valmistautuu monin tavoin. Kun työmarkkinakeskusjärjestöjen rooli sopimisen osalta on ainakin toistaiseksi vähentynyt, vaikuttaminen puolueisiin ja poliitikkoihin on vastaavasti lisääntynyt, Eloranta sanoi.
– Iso tavoitteemme on, että eduskuntaan tulisi valituksi mahdollisimman paljon palkansaajien ja työttömien sekä heidän perheidensä elämää ja elinoloja ymmärtäviä edustajia eri puolueista. Tätä kautta myös tulevan hallituksen kokoonpano ja tuleva hallitusohjelma voisi olla meidän näkökulmastamme myönteinen.
uutiskirje 
