KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

20 vuotta sitten: Venäjällä keskitysleirejä tšetšeeneille

Venäjä tuhosi ilmaiskulla öljynjalostamon Groznyissa.

Venäjä tuhosi ilmaiskulla öljynjalostamon Groznyissa. Kuva: LEHTIKUVA

Sensuurilait kielsivät raportoinnin ”antiterroristisista operaatioista”.

Kai Hirvasnoro
25.11.2022 16.00

Venäjä aloitti toisen Tšetšenian sodan syyskuussa vuonna 1999. Sodalla presidentiksi nostettu Vladimir Putin sai Yhdysvaltain syyskuun 11. päivän terrori-iskusta tekosyyn kutsua konfliktia osaksi maailmanlaajuista terrorismin vastaista taistelua.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julkaisi lokakuussa 2002 Venäjä-raportin, jonka mukaan kuka tahansa tšetšeeni voi joutua väkivallan kohteeksi. Venäjä kävi tšetšeenejä vastaan likaista sotaa, jossa aseina olivat mielivaltaiset pidätykset, tappaminen, kidutus, raiskaus, pahoinpitelyt ja ”katoamiset.”

Venäjä oli myös perustanut alueelle suodatusleirejä eli käytännössä keskitysleirejä, joissa harjoitettiin systemaattista väkivaltaa siviilejä kohtaan.

Raportissa kerrottiin esimerkiksi groznylaisesta opettaja Alaudin Sadykovista, joutui kidutuksen uhriksi keväällä 2000. Venäjän OMON-erikoisjoukot veivät hänet kotoaan poliisiasemalle 5. maaliskuuta. Sadykovin väitettiin piilotelleen räjähdysaineita kotonaan, mutta mitään näyttöä tästä ei ollut.

Amnestyn raportissa Alaudin Sadykov kertoi, että poliisiasemalla hänet hakattiin, pakotettiin syömään omia hiuksiaan ja poltettiin kuumalla raudalla. Kidutus jatkui poliisiaseman kellarissa, missä kuusi poliisia käytti Sadykovia ”elävänä jalkapallona.”

Neljän päivän hakkaamisen jälkeen miehet leikkasivat teurastajan veitsellä Alaudin Sadykovin korvan irti. ”Leikkaamme pääsi myöhemmin”, hänelle sanottiin.

Sadykov vapautettiin ja tutkimukset kidutuksesta käynnistettiin, mutta ne keskeytettiin pian, koska väitettyyn kidutukseen syyllistyneitä ei voitu tunnistaa. Muuta tutkimusta asiasta ei tehty.

Sensuuri palasi Venäjälle

Tšetšeeniterroristit järjestivät lokakuussa 2002 panttivankikaappauksen moskovalaisessa Nord-Ost -teatterissa. Sen jälkeen Venäjä kiihdytti väkivaltaa.

Tietojen saamista vaikeutti Venäjällä hyväksytty uusi laki, joka rajoitti tiedotusvälineiden raportointia ns. anti-terroristisista operaatioista. Venäläisten ihmisoikeusjärjestöjen tulkinnan mukaan kaikki uutisointi Tšetšenian tilanteesta voitiin tulkita lain rikkomiseksi. Sallittua oli vain viranomaisten virallisten lausuntojen julkaiseminen.

Toisen Venäjällä marraskuussa 2002 hyväksytyn lain mukaan taistelussa kuolleet ns. terroristit voitiin haudata ilman, että heidät tunnistetaan ja selvitetään, missä olosuhteissa kuolema on tapahtunut.

”EU:n kanta pettymys”

Amnesty kysyi marraskuussa 2002 EU:n ulkoasiainkomissaari Chris Pattenilta, ulkopoliittiselta edustajalta Javier Solanalta ja puheenjohtajamaa Tanskalta, mitä unioni aikoo konkreettisesti tehdä, koska Venäjän ja EU:n huippukokouksen päätöslausumissa ei viitattu mitenkään Tšetšeniaan. Lausumassa puhuttiin kyllä terrorismin vastaisen taistelun toimenpiteistä, mutta Amnestyä huolestutti erityisesti se, ettei siinä mitenkään viitattukansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen.

Amnestyn mukaan sekä Yhdysvallat että Venäjä rikkoivat koko ajan itse hyväksymiään kansainvälisiä sopimuksia. EU oli maailmanpolitiikan mahtitekijöistä ainoa, joka puhui myös ihmisoikeuksien kieltä, mutta nämä viittaukset puuttuivat EU:n ja Venäjän yhteisestä julkilausumasta.

– EU:n ei tule vain puhua kauniisti, vaan nämä asiat on saatava konkreettisesti asialistalle käsittelyyn Venäjän kanssa. Tässä asiassa EU ei ole saanut hirveän paljon aikaiseksi, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoi.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään