Poliisi kielsi Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n ja muiden kurdijärjestöjen lippujen esillä pitämisen itsenäisyyspäivän Helsinki ilman natseja -mielenosoitusmarssilla. Aiemmin ne ovat olleet sallittuja mielenosoituksissa Suomessa. Ylikomisario Patrik Karlsson kertoi myöhään tiistai-iltana Iltalehdelle päätöksen perustuneen ”kokonaisarvioon” siitä, että liput voivat aiheuttaa provokaatioita.
Mielenosoituksissa poliisi ottaa huomioon, viittaavatko symbolit esimerkiksi terroristijärjestöön, provosoivatko ne muita liikkeellä olevia ryhmiä tai tulkitaanko niiden kiihottavan jotain toista ryhmää vastaan. Päätökset tilanteessa tekee aina poliisi, Helsingin poliisilaitos tiedotti illalla.
Tapaus on herättänyt suurta huomiota sosiaalisessa mediassa.
@HelsinkiPoliisi määräsi PKK:n liput pois #ilmannatseja mielenosoituksessa. Käsky ”tulee ylhäältä”. Perusteeksi ilmoitettiin lakipykälä mutta sitä ei kerrottu. Sitten vedottiin kansalliseen turvallisuuteen. @SuomenPoliisi rajoittaa sananvapautta Turkin määräyksestä? #nato pic.twitter.com/nW5xYtpUdE
— Outsa Popp (@OutiPopp) December 6, 2022
Unkari on luvannut ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden helmikuun alussa, mutta suurimpana kantona kaskessa olevan Turkin aikeista ei ole mitään tietoa. Se vaatii koko ajan lisää myönnytyksiä Suomelta ja Ruotsilta.
Nato-jäsenyyden Turkki-jumi on herättänyt keskustelua, onko Suomi jälleen suomettunut, nyt Turkin suuntaan. Suomi ei tuominnut Turkin uusinta maahyökkäystä kurdialueille, ja nyt suomettuminen näyttää ulottuvan myös kotimaan kamaralle.
Tutkija Iida Käyhkön mukaan Suomi on yhdessä yössä siirtynyt Euroopan kärkikastiin kurdeja tukevan poliittisen toiminnan kriminalisoinnissa.
Suomi on yhdessä yössä siirtynyt Euroopan kärkikastiin kurdeja tukevan poliittisen toiminnan kriminalisoinnissa. Ylipäänsä lippujen kieltäminen on huolestuttavaa. Mutta monissa Euroopan maissa, joissa PKK:n lippu on kielletty, sallitaan kyllä muut kurdien vapausliikkeen liput. https://t.co/8Hpm6NY4eP
— iida käyhkö (@iidaest) December 7, 2022
PKK:n kriminalisointi on Turkin lobbauksen ansiota. Kriminalisointi heikentää kurdien poliittisia oikeuksia toisintamalla Turkin harjoittamaa sortoa Euroopassa. Kritiikki Turkkia kohtaan valmennetaan, samalla sivuutetaan kiusalliset kysymykset ulkopoliittisista linjauksista.
— iida käyhkö (@iidaest) December 7, 2022
Myös Ulkopoliittisen instituutin Turkki-asiantuntija Toni Alaranta näkee kiellon taustalla Nato-jumituksen. Suomen linja on muuttunut.
En siis ota tässä kantaa mikä tulisi olla sallittua, totean vain että linja on muuttunut ja sen perusteluja ei ole vaikea arvuutella.
— Toni Alaranta (@ToniAlaranta) December 7, 2022
Alarannan mukaan poliisin voi aiheuttaa provokaatiota -perustelu olisi ymmärrettävä, jos vastaavat symbolit olisivat aiemmin johtaneet turkkilaisryhmien hyökkäyksiin kulkueita vastaan ja täten yleiseen järjestyshäiriöön kaupungilla.
”Näin ei ole tapahtunut. Provokaatio’ ei täten voi viitata muuhun kuin mahdollisiin reaktioihin Turkin valtion/sen edustajien toimesta.”
Hallitus ei ole selventänyt linjaansa
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo on jo aiemmin sanonut Suomen elävän uussuomettuneisuuden aikaa.
– Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomessa sai puhua vapaasti, ja nyt meillä on taas sordiino päällä. Tällainen pitäisi lopettaa alkuunsa, Saramo sanoi Helsingin Sanomissa marraskuun lopulla.
Itsenäisyyspäivän tapahtumat näyttävät vahvistavan, että näin on. Suomi on nyt rähmällään Turkkiin päin saadakseen sen hyväksynnän Nato-jäsenyydelleen. Nato-jäsenyyden pitäisi turvata demokratia ja sananvapaus, mutta nyt ne ollaan valmiita uhraamaan, jotta Natoon päästäisiin.
Ihmisoikeusperustaisesta ulkopolitiikasta ja sananvapaudesta tinkimistä on mahdotonta ymmärtää. Suomella ei ole mitään kiirettä Natoon. Meille on jo luvattu turvatakuut jäsenyysprosessin aikana eikä Venäjä muodosta tällä hetkellä sotilaallista uhkaa Suomelle. Sen sotilaalliset voimavarat ovat kiinni Ukrainassa.
Ongelma on Naton, ei Suomen ja Ruotsin, jos ja kun se ei saa rivejään järjestykseen.
Valitettavasti hallituspuolueet eivät voi tehdä välikysymyksiä hallitukselle, sillä nyt olisi Suomen linjan selventämisen aika. Oppositio ei ole tästä asiasta kiinnostunut.
– Mitä enemmän annetaan löysää Erdoğanille, sitä enemmän hän tulee vaatimaan. Tämän iltainen oli osoitus siitä, että meidän oikeusvaltioperiaate ei ole enää sitä, mitä se oli viime kesänä, vantaalainen aluevaltuutettu Gashaw Bibani sanoi Iltalehdelle .
Tästä juuri on kysymys. Kuinka paljon Suomi on valmis taipumaan diktaattorin edessä – taas kerran?
Uutista on täsmennetty kello 12.35. Kielto kohdistui PKK:n lippuun. Uutista on täsmennetty lisää kello 13.15: Kielto kohdistui aluksi PKK:n lippuun ja sitten muihinkin kurdilippuihin.
uutiskirje 