Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski korostaa, että jako kaupan ja alkutuottajien saamien korvausten välillä on epäreilu. Myllykoski käytti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin välikysymystä maataloudesta ja ruoantuotannon turvaamisesta.
Ruoan hinnan noustessa kaupat tekevät kovia tuloksia, mutta viljelijä saa liian pienen korvauksen työstään.
– On selvää, minne raha menee. On myös selvää, että isompi osuus ruoan hinnasta tulisi päätyä ruoan tuottaneelle, Myllykoski sanoo.
Maatalouden kannattavuuskriisin taustalla on globaalin maatalousmarkkinan epävakaus, riippuvuus fossiilisista tuotantopanoksista ja Venäjän hyökkäyssota.
– Maatalouden kriisi on todellinen ja vakava, mutta kriisin sysääminen yksinomaan tämän hallituksen harteille on kohtuutonta. Tämä kriisi johtuu esimerkiksi siitä, että ulkomaiset, fossiiliset maatalouden tuotantopanokset ovat kallistuneet.
Vasemmistoliitto korostaa, että sota- ja energiakriisissä on tuettava koko yhteiskuntaa. Hallitus on ohjannut ruoantuotannolle tukea yli 200 miljoonaa euroa. Maatalous saa hätäapua myös sähköveron alennuksesta ja tulevaisuuden turvaa hyödyntämällä Euroopan komission maatalouselinympäristöjen ennallistamiseen osoittamia rahoja.
”Populistinen rinnastus”
Jotkut maanviljelijät ovat erityisen tuen tarpeessa. Erityisesti karjatiloilla toimivat, sukupolvenvaihdoksen ja tuoreita sijoituksia tehneet nuoret ovat merkittävässä velkapaineessa.
– Tämä on hälyttävä kehityskulku, ja juuri nuoria alalle tulleita viljelijöitä pitää pystyä tukemaan, Myllykoski sanoo.
Hän kritisoi myös opposition välikysymyksessä esittämää väitettä siitä, että maatalouden tehtävä on tuottaa ruokaa, eikä toimia hiilinieluna. Väite on populistinen, ja vastakkainasettelu on heikko.
– Ilmaston kuumeneminen globaalisti heikentää ruoan tuottamisen olosuhteiden vakautta. Ilmasto on saatava tasapainoon, sillä se on ruoan tuottamisen välttämätön ennakkoehto – sekä meillä että muualla.