KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kaupunkimetsä on henkireikä

Keskuspuiston kupeessa asuva Jaana Kanninen (kuvassa vasemmala) on luopunut autosta, koska hänen ei tarvitse lähteä autolla metsään. Sanni Seppokin liikkuu Keskuspuiston maisemissa kävellen ja pyörällä.

Keskuspuiston kupeessa asuva Jaana Kanninen (kuvassa vasemmala) on luopunut autosta, koska hänen ei tarvitse lähteä autolla metsään. Sanni Seppokin liikkuu Keskuspuiston maisemissa kävellen ja pyörällä. Kuva: Emma Gronqvist

Asukkaat nousevat yhä useammin puolustamaan kaupunkien metsiä, kallioita ja rantoja, jotka uhkaavat jäädä rakentamisen alle. Tuoreeseen kirjaan on koottu aktiivien kokemuksia Helsingin luontokamppailuista.

Elias Krohn
10.12.2022 14.00

Kun Keskuspuistoon kuuluvaa metsäaluetta Helsingin Pirkkolassa uhkasi parturointi uuden liikuntahallin tieltä, metsää puolustavat asukasaktiivit sopivat alueelle vartiovuorot. Eräänä aamuna, kun Sanni Seppo saapui vartiovuorolleen, monitoimikoneet olivat saapuneet.

– Hypin kalliolta kalliolle estääkseni konetta kaatamasta lisää puita. Kun hyppäsin koneen eteen, kuljettaja tajusi, että joutuu pysäyttämään työn, Seppo kertoo.

Seppo vaati poliiseja paikalle. Asukasaktiivit pitivät raivaustöitä laittomina, koska hallihanketta koskeva oikeusprosessi oli kesken. Myös halliyhtiön edustajat halusivat poliisin paikalle – siksi, että raivaustöitä oli häiritty.

– Niinhän siinä kävi, että poliisi vei minut pois, myöhemmin muitakin. Poliisit olivat saaneet jo edellisiltana määräyksen, että häiritsijät pitää poistaa työmaalta, Seppo muistelee.

Asukasaktiivit pitivät tilannetta osoituksena siitä, kuinka yksityiset yhtiöt vetävät rakennushankkeissa narusta demokraattista koneistoa ja asukasmielipide jää jalkoihin. Aktiivit ja asiantuntijat olivat esittäneet hallille vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja lähistöltä. Pysäköintialueen raivaaminen metsään saatiin kuitenkin torjuttua, vaikka hallia ei.

Pitkäjänteistä vaikuttamista

Parin vuoden takainen Pirkkolan metsäkiista on yksi tapausesimerkki valokuvaaja Sanni Sepon ja toimittaja Jaana Kannisen toimittamassa kirjassa Huuto kaupunkiluonnon puolesta. Kirjassa käydään läpi kymmenen kamppailua arvokkaiden luontoalueiden kohtalosta Helsingissä. Kertojina ovat asukasaktiivit itse, komeat luontokuvat ovat pääasiassa Sanni Sepon.

– Huomasimme, että on paljon ihmisiä, joilla on tarinoita kerrottavanaan kaupunkiluontokamppailuista. Heidän tarinansa olivat huikeita ja koskettavia. Monet ovat saattaneet tehdä 20 vuotta työtä sen eteen, että jokin lähimetsikkö säästyy. Heistä on tullut todellisia asiantuntijoita, kertoo Jaana Kanninen.

”Monet ovat saattaneet tehdä 20 vuotta työtä sen eteen, että jokin lähimetsikkö säästyy.”

Lisäksi teoksessa selvitetään muun muassa asukasdemokratian tilaa, kaupunkimetsien terveysvaikutuksia, metsien merkitystä oppimisympäristönä sekä pyrkimyksiä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin.

Monet kamppailut ovat päättyneet luontoalueiden puolustajien tappioon: Pajamäen liito-oravametsään saatiin rakentaa poikkeusluvalla kerrostaloja, Kumpulan Keinukallio räjäytettiin uuden päiväkodin tieltä ja Kivikonlaidan metsä uhanalaisine lajeineen jyrättiin maa-aineksen kierrätyskentän tieltä.

Pari voittoisaakin kamppailua kirjassa on mukana: Meri-Rastilan metsään esitetyn uuden asuinalueen suunnittelu lopetettiin, ja Keskuspuistoon esitetyt rakentamisvaraukset hylättiin oikeuskäsittelyssä. Kirjaan sisältyy myös opas aloitteleville asukasaktiiveille.

Monimuotoisempia kuin talousmetsät

Kaupunkimetsät ovat luontoarvoiltaan merkittävämpiä kuin moni luulee.

– Etelä-Suomessa talousmetsät ovat puupeltoja, mutta kaupunkimetsät todella monimuotoisia, Kanninen vertaa.

Syynä on se, että metsänhoidon lähtökohtana kaupungeissa ei ole puun myynti, vaan metsien virkistyskäyttö.

”Opetussuunnitelma edellyttää, että koululaiset ja päiväkotilaiset viettävät osan ajastaan luonnossa.

Viheralueille rakentamista perustellaan kaupungin kasvupaineilla ja tarpeella pitää asumisen hinta kurissa. Helsinki tavoittelee rakentavansa vuodessa 8 000 uutta asuntoa. Sanni Seppo muistuttaa, että kaupungilla on muunkinlaisia tavoitteita.

– On tehty tavoitteita myös biodiversiteetin säilymiseksi ja asukkaiden kuulemiseksi. On tehty opetussuunnitelma, joka edellyttää, että koululaiset ja päiväkotilaiset viettävät osan ajastaan luonnossa.

Asukasmäärän lisääntyessä kasvaa myös virkistysalueiden tarve. Erityisesti koronarajoitusten aikaan kaupunkilaiset liikkuivat metsissä sankoin joukoin.

Vaihtoehtoja luontoalueiden rakentamiselle

Jaana Kanninen esittelee kirjassa asiantuntijoiden vaihtoehtoisia ratkaisuja rakentamiseen. Tyhjillään olevia asuntoja ja toimitiloja tulisi saada käyttöön. Vuonna 2019 oli joka kolmas Helsingin ydinkeskustan asunnoista vailla vakituista asukasta. Tyhjää toimistotilaa oli viime keväänä reilut puoli miljoonaa neliömetriä, suunnilleen saman verran kuin Helsinki rakentaa uusia asuntoja vuodessa.

Lisäksi joukkoliikenteen huomattava edistäminen ja yksityisautoilun väheneminen voisi vapauttaa tilaa liikenneväyliltä asuinrakentamiseen. Junaliikenteen uudelleenjärjestely voisi vapauttaa koko Ilmalan junavarikon kantakaupunkimaiseen rakentamiseen.

Kanninen muistuttaa, että asumisen hintaan vaikuttavat muutkin asiat kuin rakentamisen määrä.

– Hintaa voitaisiin paljon enemmän säädellä esimerkiksi yhteiskunnallisilla tuetuilla asunnoilla. Oikeistohan ei halua sellaista, mutta vasemmistolle se kävisi. Nyt rakennetuista asunnoista suuri osa on mennyt sijoittajille. On poliittinen päätös, haluammeko tukea sitä.

Tiivistä rakentamista on perusteltu myös sillä, että se vähentäisi liikkumisen tarvetta ja yksityisautoilua. Näin ei tutkimusten mukaan välttämättä ole.

– On osoitettu, että kun ihmiset asuvat hyvin tiiviisti eikä ole luontoa lähellä, he matkustavat kauemmas, Seppo sanoo.

– Itse olen luopunut autosta siksi, että minulla on metsä lähellä eikä tarvitse lähteä autolla metsään, sanoo Keskuspuiston kupeessa asuva Kanninen.

Strategia viitoittaa uutta suuntaa

Kannisen ja Sepon mukaan yhä jatkuvasta luontoalueiden tuhoamisesta huolimatta liikahduksia parempaan on tapahtunut. Nykyisen kaupunginvaltuuston strategiaan on kirjattu monimuotoisuuden lisääminen ja metsien luontainen vanheneminen.

Strategiaan kuuluu myös Laajasalossa sijaitsevan Stansvikinkallion kaavan osittainen uudelleenarviointi, josta kaupunginvaltuusto päätti viime keväänä. Tämä on yksi kirjan kolmesta tapauksesta, jotka ovat vielä vailla ratkaisua. Stansvikinkallion vanhassa metsässä on uhanalaisia luontotyyppejä ja tiukan suojelun piirissä olevia lajeja.

Toinen avoin tapaus on Puotinharjun ja Myllypuron rajalla sijaitseva Matokallio, jonka päälle suunnitellaan sisäjääurheiluhallia. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta jätti viime tammikuussa pöydälle esityksen hallin lainoittamisesta.

Kamppailu kaupunkimetsien puolesta vaatii henkistä sitkeyttä, tietävät Jaana Kanninen (oik.) ja Sanni Seppo.

Kamppailu kaupunkimetsien puolesta vaatii henkistä sitkeyttä, tietävät Jaana Kanninen (oik.) ja Sanni Seppo. Kuva: Emma Gronqvist

Kolmas ratkaisuaan odottava luontoalue on Etelä-Haagan Riistavuoren metsä, jota uhkaavat kaupunkibulevardiin liittyvät rakentamissuunnitelmat. Sitä pidetään tärkeänä ekologisena käytävänä, joka yhdistää eri viheralueet toisiinsa. Sanni Seppo asuu sen lähistöllä.

– Olemme järjestäneet alueella kaavakävelyjä poliitikoille, jotta he tuntisivat paremmin suunnittelun alla olevan kohteen ja kuulisivat asukkaita. Ne ovat olleet hyvin suosittuja, Seppo kertoo.

Rakentamisen viherpesua

Seppo on kiinnittänyt huomiota siihen, millaista kieltä kaupungin suunnitelmissa metsästä käytetään.

– Sanotaan, että Riistavuori on alue, jolla ”on puustoa”. Ei edes kasva, vaan on. Se on tosiasiassa vanha metsä, jossa on myös arvokas kosteikko.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupungin tilaamassa konsulttiyhtiön lausunnossa luodaan hyvinkin ekologisia mielikuvia: ”Alueelta poistettavaa luonnonmateriaalia kuten puita ja kantoja voidaan käyttää kadunkalustuksessa penkkeinä, leikkivälineinä tai hyönteishotelleina.”

– Ihan erilainen vaikutelma tulee, kun näkee metsän ja tajuaa, että tämä kallio räjäytetään ja tälle kosteikolle rakennetaan, Seppo vertaa.

Kanninen ja Seppo pyrkivät kirjallaan osaltaan kokoamaan erillisiä kamppailuja ja edistämään kokonaisvaltaisempaa liikettä kaupunkiluonnon puolesta. Sitä varten kerätään aineistoa myös kirjan yhteydessä perustetulle verkkosivustolle.

Jaana Kanninen & Sanni Seppo (toim.): Huuto kaupunkiluonnon puolesta. Vastapaino 2022, 271 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään