KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kaupunkimetsä on henkireikä

Keskuspuiston kupeessa asuva Jaana Kanninen (kuvassa vasemmala) on luopunut autosta, koska hänen ei tarvitse lähteä autolla metsään. Sanni Seppokin liikkuu Keskuspuiston maisemissa kävellen ja pyörällä.

Keskuspuiston kupeessa asuva Jaana Kanninen (kuvassa vasemmala) on luopunut autosta, koska hänen ei tarvitse lähteä autolla metsään. Sanni Seppokin liikkuu Keskuspuiston maisemissa kävellen ja pyörällä. Kuva: Emma Gronqvist

Asukkaat nousevat yhä useammin puolustamaan kaupunkien metsiä, kallioita ja rantoja, jotka uhkaavat jäädä rakentamisen alle. Tuoreeseen kirjaan on koottu aktiivien kokemuksia Helsingin luontokamppailuista.

Elias Krohn
10.12.2022 14.00

Kun Keskuspuistoon kuuluvaa metsäaluetta Helsingin Pirkkolassa uhkasi parturointi uuden liikuntahallin tieltä, metsää puolustavat asukasaktiivit sopivat alueelle vartiovuorot. Eräänä aamuna, kun Sanni Seppo saapui vartiovuorolleen, monitoimikoneet olivat saapuneet.

– Hypin kalliolta kalliolle estääkseni konetta kaatamasta lisää puita. Kun hyppäsin koneen eteen, kuljettaja tajusi, että joutuu pysäyttämään työn, Seppo kertoo.

Seppo vaati poliiseja paikalle. Asukasaktiivit pitivät raivaustöitä laittomina, koska hallihanketta koskeva oikeusprosessi oli kesken. Myös halliyhtiön edustajat halusivat poliisin paikalle – siksi, että raivaustöitä oli häiritty.

– Niinhän siinä kävi, että poliisi vei minut pois, myöhemmin muitakin. Poliisit olivat saaneet jo edellisiltana määräyksen, että häiritsijät pitää poistaa työmaalta, Seppo muistelee.

Asukasaktiivit pitivät tilannetta osoituksena siitä, kuinka yksityiset yhtiöt vetävät rakennushankkeissa narusta demokraattista koneistoa ja asukasmielipide jää jalkoihin. Aktiivit ja asiantuntijat olivat esittäneet hallille vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja lähistöltä. Pysäköintialueen raivaaminen metsään saatiin kuitenkin torjuttua, vaikka hallia ei.

Pitkäjänteistä vaikuttamista

Parin vuoden takainen Pirkkolan metsäkiista on yksi tapausesimerkki valokuvaaja Sanni Sepon ja toimittaja Jaana Kannisen toimittamassa kirjassa Huuto kaupunkiluonnon puolesta. Kirjassa käydään läpi kymmenen kamppailua arvokkaiden luontoalueiden kohtalosta Helsingissä. Kertojina ovat asukasaktiivit itse, komeat luontokuvat ovat pääasiassa Sanni Sepon.

– Huomasimme, että on paljon ihmisiä, joilla on tarinoita kerrottavanaan kaupunkiluontokamppailuista. Heidän tarinansa olivat huikeita ja koskettavia. Monet ovat saattaneet tehdä 20 vuotta työtä sen eteen, että jokin lähimetsikkö säästyy. Heistä on tullut todellisia asiantuntijoita, kertoo Jaana Kanninen.

”Monet ovat saattaneet tehdä 20 vuotta työtä sen eteen, että jokin lähimetsikkö säästyy.”

Lisäksi teoksessa selvitetään muun muassa asukasdemokratian tilaa, kaupunkimetsien terveysvaikutuksia, metsien merkitystä oppimisympäristönä sekä pyrkimyksiä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin.

Monet kamppailut ovat päättyneet luontoalueiden puolustajien tappioon: Pajamäen liito-oravametsään saatiin rakentaa poikkeusluvalla kerrostaloja, Kumpulan Keinukallio räjäytettiin uuden päiväkodin tieltä ja Kivikonlaidan metsä uhanalaisine lajeineen jyrättiin maa-aineksen kierrätyskentän tieltä.

Pari voittoisaakin kamppailua kirjassa on mukana: Meri-Rastilan metsään esitetyn uuden asuinalueen suunnittelu lopetettiin, ja Keskuspuistoon esitetyt rakentamisvaraukset hylättiin oikeuskäsittelyssä. Kirjaan sisältyy myös opas aloitteleville asukasaktiiveille.

Monimuotoisempia kuin talousmetsät

Kaupunkimetsät ovat luontoarvoiltaan merkittävämpiä kuin moni luulee.

– Etelä-Suomessa talousmetsät ovat puupeltoja, mutta kaupunkimetsät todella monimuotoisia, Kanninen vertaa.

Syynä on se, että metsänhoidon lähtökohtana kaupungeissa ei ole puun myynti, vaan metsien virkistyskäyttö.

”Opetussuunnitelma edellyttää, että koululaiset ja päiväkotilaiset viettävät osan ajastaan luonnossa.

Viheralueille rakentamista perustellaan kaupungin kasvupaineilla ja tarpeella pitää asumisen hinta kurissa. Helsinki tavoittelee rakentavansa vuodessa 8 000 uutta asuntoa. Sanni Seppo muistuttaa, että kaupungilla on muunkinlaisia tavoitteita.

– On tehty tavoitteita myös biodiversiteetin säilymiseksi ja asukkaiden kuulemiseksi. On tehty opetussuunnitelma, joka edellyttää, että koululaiset ja päiväkotilaiset viettävät osan ajastaan luonnossa.

Asukasmäärän lisääntyessä kasvaa myös virkistysalueiden tarve. Erityisesti koronarajoitusten aikaan kaupunkilaiset liikkuivat metsissä sankoin joukoin.

Vaihtoehtoja luontoalueiden rakentamiselle

Jaana Kanninen esittelee kirjassa asiantuntijoiden vaihtoehtoisia ratkaisuja rakentamiseen. Tyhjillään olevia asuntoja ja toimitiloja tulisi saada käyttöön. Vuonna 2019 oli joka kolmas Helsingin ydinkeskustan asunnoista vailla vakituista asukasta. Tyhjää toimistotilaa oli viime keväänä reilut puoli miljoonaa neliömetriä, suunnilleen saman verran kuin Helsinki rakentaa uusia asuntoja vuodessa.

Lisäksi joukkoliikenteen huomattava edistäminen ja yksityisautoilun väheneminen voisi vapauttaa tilaa liikenneväyliltä asuinrakentamiseen. Junaliikenteen uudelleenjärjestely voisi vapauttaa koko Ilmalan junavarikon kantakaupunkimaiseen rakentamiseen.

Kanninen muistuttaa, että asumisen hintaan vaikuttavat muutkin asiat kuin rakentamisen määrä.

– Hintaa voitaisiin paljon enemmän säädellä esimerkiksi yhteiskunnallisilla tuetuilla asunnoilla. Oikeistohan ei halua sellaista, mutta vasemmistolle se kävisi. Nyt rakennetuista asunnoista suuri osa on mennyt sijoittajille. On poliittinen päätös, haluammeko tukea sitä.

Tiivistä rakentamista on perusteltu myös sillä, että se vähentäisi liikkumisen tarvetta ja yksityisautoilua. Näin ei tutkimusten mukaan välttämättä ole.

– On osoitettu, että kun ihmiset asuvat hyvin tiiviisti eikä ole luontoa lähellä, he matkustavat kauemmas, Seppo sanoo.

– Itse olen luopunut autosta siksi, että minulla on metsä lähellä eikä tarvitse lähteä autolla metsään, sanoo Keskuspuiston kupeessa asuva Kanninen.

Strategia viitoittaa uutta suuntaa

Kannisen ja Sepon mukaan yhä jatkuvasta luontoalueiden tuhoamisesta huolimatta liikahduksia parempaan on tapahtunut. Nykyisen kaupunginvaltuuston strategiaan on kirjattu monimuotoisuuden lisääminen ja metsien luontainen vanheneminen.

Strategiaan kuuluu myös Laajasalossa sijaitsevan Stansvikinkallion kaavan osittainen uudelleenarviointi, josta kaupunginvaltuusto päätti viime keväänä. Tämä on yksi kirjan kolmesta tapauksesta, jotka ovat vielä vailla ratkaisua. Stansvikinkallion vanhassa metsässä on uhanalaisia luontotyyppejä ja tiukan suojelun piirissä olevia lajeja.

Toinen avoin tapaus on Puotinharjun ja Myllypuron rajalla sijaitseva Matokallio, jonka päälle suunnitellaan sisäjääurheiluhallia. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta jätti viime tammikuussa pöydälle esityksen hallin lainoittamisesta.

Kamppailu kaupunkimetsien puolesta vaatii henkistä sitkeyttä, tietävät Jaana Kanninen (oik.) ja Sanni Seppo.

Kamppailu kaupunkimetsien puolesta vaatii henkistä sitkeyttä, tietävät Jaana Kanninen (oik.) ja Sanni Seppo. Kuva: Emma Gronqvist

Kolmas ratkaisuaan odottava luontoalue on Etelä-Haagan Riistavuoren metsä, jota uhkaavat kaupunkibulevardiin liittyvät rakentamissuunnitelmat. Sitä pidetään tärkeänä ekologisena käytävänä, joka yhdistää eri viheralueet toisiinsa. Sanni Seppo asuu sen lähistöllä.

– Olemme järjestäneet alueella kaavakävelyjä poliitikoille, jotta he tuntisivat paremmin suunnittelun alla olevan kohteen ja kuulisivat asukkaita. Ne ovat olleet hyvin suosittuja, Seppo kertoo.

Rakentamisen viherpesua

Seppo on kiinnittänyt huomiota siihen, millaista kieltä kaupungin suunnitelmissa metsästä käytetään.

– Sanotaan, että Riistavuori on alue, jolla ”on puustoa”. Ei edes kasva, vaan on. Se on tosiasiassa vanha metsä, jossa on myös arvokas kosteikko.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupungin tilaamassa konsulttiyhtiön lausunnossa luodaan hyvinkin ekologisia mielikuvia: ”Alueelta poistettavaa luonnonmateriaalia kuten puita ja kantoja voidaan käyttää kadunkalustuksessa penkkeinä, leikkivälineinä tai hyönteishotelleina.”

– Ihan erilainen vaikutelma tulee, kun näkee metsän ja tajuaa, että tämä kallio räjäytetään ja tälle kosteikolle rakennetaan, Seppo vertaa.

Kanninen ja Seppo pyrkivät kirjallaan osaltaan kokoamaan erillisiä kamppailuja ja edistämään kokonaisvaltaisempaa liikettä kaupunkiluonnon puolesta. Sitä varten kerätään aineistoa myös kirjan yhteydessä perustetulle verkkosivustolle.

Jaana Kanninen & Sanni Seppo (toim.): Huuto kaupunkiluonnon puolesta. Vastapaino 2022, 271 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään