SAK:laiset ammattiliitot tiivistävät yhteistyötään saavuttaakseen jumissa olevissa palkkaneuvotteluissa tuloksen, joka vertautuu Saksan teollisuuden palkkaratkaisuun. Saksassa IG Metallin ratkaisu takaa kahden vuoden aikana 8,5 prosentin palkankorotukset. Lisäksi työntekijöille maksetaan 3 000 euron kertaerä valtion veroporkkanan siivittämänä.
– Työnantajaliitot ovat luovuttaneet valtansa Teknologiateollisuuden työnantajille, sillä käytännössä muut työnantajaliitot ovat kieltäytyneet neuvottelemasta omista työehtosopimuksistaan, kunnes teknologiateollisuuden ratkaisu on syntynyt, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi maanantaina SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen.
SAK ja sen jäsenliitot syventävät yhteistä koordinaatiotaan vastavetona työnantajapuolen toiminnalle. SAK:n mukaan tämä tarkoittaa tarvittaessa järjestöllistä yhteistyötä neuvottelutulosten aikaansaamiseksi. Keinovalikoimaa varaudutaan käyttämään laajasti liittojen omien sääntöjen ja hallintojen linjausten puitteissa.
– Jäsenten ostovoiman turvaamiseksi yhteistyötä on tiivistettävä kaikilla sopimusaloilla. Koordinaation käytännön toimista päättävät ammattiliittojen hallinnot, mutta tavoitteena on laaja yhteistyö, jolla saadaan jäsenille Saksassa saavutettuun teollisuuden palkkaratkaisuun vertautuva tulos, Eloranta sanoi.
Keskeiset kilpailijamaat ovat taloutensa puolesta pitkälti samassa tilanteessa kuin Suomi. Saman kokoluokan ostovoimapudotuksia on koettu viimeksi 1970-luvulla. Vaikka taloudessa on paljon epävarmuutta, työllisyys on kuitenkin Suomessa hyvällä tasolla ja yritysten taseet monin paikoin hyvässä kunnossa, joten palkanmaksuvaraa ja -kykyä on olemassa, SAK tiedotti hallituksensa kokouksen jälkeen.
Työnantajat halusivat luopua keskitetystä
SAK:n ja sen liittojen linjaus muistuttaa paluuta takavuosien keskitettyihin palkkaratkaisuihin, joista juuri työnantajapuoli halusi luopua kokonaan. SAK:n Elorannan mukaan työnantajakoordinaatio on silti ollut jokaisella neuvottelukierroksella vahvaa. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien avaus on muodostunut yleiseksi linjaksi, mistä työnantajat eivät ole suostuneet joustamaan ainakaan ylöspäin.
Viime vuosia tuntuvampien palkankorotusten ohella ja rinnalla palkansaajapuoli on esittänyt myös niin sanottujen kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille. Kyseessä on kaikilta yrityksiltä ja palkansaajilta perittävien työttömyysvakuutusmaksujen, työeläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen taakanjaosta, joka on kiky-sopimuksesta lähtien tuonut joka vuosi pari miljardia euroa tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille.
– Eiköhän nyt olisi aika tukea monista lisämenoista kärsivää palkansaajaa? Kiky-maksujen tasaaminen vähentäisi myös palkankorotuspaineita, Jarkko Eloranta muistuttaa.
PAM tyytyväinen leveämpiin hartioihin
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on tyytyväinen SAK:n päätöksestä ja korostaa sen tuovan kaikille liitoille neuvotteluvoimaa.
– Leveämpiä hartioita tarvitaan, jotta pystymme tavoittelemaan yli liittorajojen työntekijöiden ansaitsemia palkankorotuksia. Tämä vahvistaa vipuvoimaa myös palvelualojen neuvottelupöydissä ostovoiman turvaavien palkankorotusten saamiseksi. Lähdemme tavoittelemaan ostovoimaa turvaavaa työehtoratkaisua, jonka taso vertautuu Saksassa saavutettuun teollisuuden palkkaratkaisuun.
Myös Rönni-Sällisen mukaan on käynyt selväksi, että Elinkeinoelämän keskusliitto on vedellyt kulisseissa naruista työnantajaliittojen palkkatavoitteiden koordinoimiseksi.
Julkisuudessa EK on liputtanut liittokohtaisen sopimisen puolesta, mutta käytännössä se on ohjaillut ripustautumista vientiteollisuuden palkkaratkaisuun. PAM ei hyväksy tällaista lähtökohtaa neuvotteluille. Jos työnantajat haluavat takaisin keskitetympään sopimiseen, pitää myös kaikkien työntekijöiden edustajilla olla mahdollisuus vaikuttaa ratkaisuihin. Tämä on ensimmäinen askel kohti uudenlaista, yhteisempää sopimisen mallia.
– Palvelualojen ammattilaiset edustamillamme aloilla ovat joutuneet vuoron perään todistamaan työnantajaliittojen kätkeytymistä vientiteollisuuden selän taakse. SAK:n hallituksen päätös on vastaus työnantajien koordinaatiolle, joka olisi jättänyt vain muruset pöydältä työntekijöille, Rönni-Sällinen toteaa.
”EK:n sanelu ei kelpaa”
Rönni-Sällinen katsoo, että pamilaisten työntekijöiden viimeaikaisella aktiivisuudella on ollut suuri merkitys liittojen päätöksen syntymiseen. Liikehdintä kaupan alalla ja hiihtokeskuksissa on osoittanut, että työnantajaliittojen ja EK:n yksipuolinen sanelu ei kelpaa työntekijöille. Työntekijöiden rohkea toiminta on herättänyt näkyvää yhteiskunnallista keskustelua palkan riittävyydestä ja auttanut paljastamaan työnantajaliittojen linjaukset.
– Haluan kiittää kaikkia palvelualojen ammattilaisia ja aivan erityisesti kaupan alan sekä hiihtokeskusalan työntekijöitä. Kiitos teidän rohkean aktiivisuutenne meillä on tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa paremmat lähtökohdat tavoitella palvelualoille kunnolliset palkankorotukset. Yhdessä olemme enemmän kuin yksin. Palkansaajilla on nyt kasassa yhtenäinen joukkue, joka pelaa neuvotteluissa samaan maaliin työntekijöiden puolesta.
PAM on antanut hiihtokeskusalalle lakkovaroituksen joulupyhien ajaksi. Työnseisaus alkaa viidessä hiihtokeskuksessa perjantaina 23.12.2022 klo 00.01, ellei sopua synny ennen sitä. Lakko päättyy sunnuntaina 25.12. klo 24.00.