Digitaalinen kuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä pysyy tyrmistyttävän leveänä. Raportti aiheesta julkaistiin marras-joulukuun vaihteessa Etiopian Addis Abebassa YK:n järjestämässä internet-hallinnan foorumissa. Sen mukaan yli 2,7 miljardia ihmistä on vailla toimivia verkkoyhteyksiä. Suuri osa heistä elää kehittyvissä maissa.
Afrikassa on kehnoimmat yhteydet, ja siellä 60 prosenttia väestöstä on pysyvästi offline. Syynä on köyhyydestä johtuva laitteiden ja käyttötaitojen puute.
Koronapandemia kiihdytti digitaalista muutosta esimerkiksi terveydenhoidossa ja koulutuksessa, mutta se myös kärjisti monenlaista eriarvoisuutta, raportissa sanotaan. Globaalisti miehet käyttävät internetiä enemmän kuin naiset. Nettiä käyttää 62 prosenttia miehistä, mutta naisista 57 prosenttia, ja afrikkalaisista naisista vain 21 prosenttia.
Nekin naiset, jotka nettiin pääsevät, kohtaavat siellä enemmän ja erilaisia ongelmia kuin miehet. Ne vaihtelevat sukupuoleen pohjautuvasta häirinnästä keinoälyn ja algoritmien vääristyneisiin painotuksiin.
Tosimaailman eriarvoisuudet kärjistyvät netissä
Lähes kaikissa maissa enemmän koulutusta saaneet käyttivät nettiä enemmän. Internet-suluista taas kärsivät eniten ne, joilla on muutenkin vähiten valtaa ja oikeuksia.
– Naiset, lapset ja syrjityt ryhmät kärsivät suhteettoman paljon. Tosimaailman miesvaltaisuus ja naisviha toistuvat ja kärjistyvät digitaalisessa maailmassa. Naisiin ja lapsiin kohdistuu verkossa väkivaltaa valtavassa mittakaavassa, tasa-arvojärjestö Equality Now:n digioikeuskampanjan vetäjä Emma Gibson sanoo.
Nettiväkivallan harjoittajat joutuvat ani harvoin vastuuseen teoistaan. Ei ole mitään yleismaailmallista lakia, jolla väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö netissä saataisiin loppumaan.
– Tarvitsemme kipeästi uuden globaalin sopimuksen ihmisoikeuksien suojelemisesta digimaailmassa. Meillä kaikilla on oikeus turvallisuuteen, vapauteen ja arvokkuuteen digitaalisessa maailmassa, Gibson painottaa.
– Internetin pitää työskennellä meidän puolestamme, ei meitä vastaan.
uutiskirje 