Toimittaja Pablo González on ollut pidätettynä Puolassa viime vuoden helmikuun lopulta. Häntä epäillään vakoilusta, mutta syytteitä ei ole nostettu eikä todisteita esitetty.
González on toimittajana erikoistunut entiseen itäblokkiin. Useasti aiemminkin Ukrainassa vieraillut journalisti oli aikeissa ylittää rajan Puolasta Ukrainaan ja raportoida Venäjän muutamaa päivää aiemmin aloittamasta hyökkäyksestä. Kolme päivää pidätyksen jälkeen Puolan viranomaiset julkaisivat lausunnon, että Gonzálezia epäiltiin toiminnasta Venäjän puolesta ja toimittajan ammatin hyväksikäytöstä toiminnassaan.
– He sanoivat, että heillä on kiistämätöntä todistusaineistoa. Kukaan ei kuitenkaan ole nähnyt sitä, Gonzálezin kumppani Oihana Goiriena kertoo.
Tapausta käsittelevä puolalainen tuomioistuin myönsi äskettäin kolmen kuukauden pidennyksen pidätykselle. Viranomaiset eivät ole julkaisseet todisteita Gonzálezin vakoilusta, häntä vastaan ei ole esitetty virallista syytettä eikä oikeudenkäynnille ole määrätty päivämäärää.
González ei saa käyttää puhelinta, joten hän on yhteydessä ulkomaailmaan kirjeiden välityksellä. Kirjeet kulkevat hyvin hitaasti. Matkaan Puolasta Espanjaan voi mennä kaksikin kuukautta, kun puolalaiset ensin kääntävät kirjeen puolaksi ja sitten syynäävät. Vastauksen saamiseen menee toiset kaksi kuukautta, Goiriena harmittelee.
Baskimaan Nabarnizissa asuva Goiriena sai tavata kumppaninsa pidätyskeskuksessa turvallisuuspalvelun agentin valvonnassa viime marraskuussa. Gonzálezin lapset eivät ole nähneet tai kuulleet isäänsä koko pidätysaikana.
– Hän on laihtunut, mutta pahinta on eristyssellissä viruminen. Hän ei saa puhua kenenkään kanssa, Goiriena sanoo.
Viranomaisille epämukava journalisti
Goiriena keksii vain kaksi syytä kumppaninsa pidätykselle. Pablo González syntyi Moskovassa vuonna 1982, ja vanhempien kahdeksan vuotta myöhemmin erottua hän muutti äitinsä mukana Espanjaan. Tämän historian seurauksena hänellä on Espanjan passin lisäksi Venäjän passi, ja se saattoi soittaa hälytyskelloja puolalaisille viranomaisille.
Toinen mahdollinen syy on Gonzálezin työ. Hän on tehnyt paljon juttuja Puolasta, muun muassa hallituksen vastaisista mielenosoituksista, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen vainosta sekä pakolaiskriisistä Valko-Venäjän rajalla.
– Hän on puolalaisille viranomaisille epämukava journalisti. Luulen, että he vain menivät liian pitkälle eivätkä nyt tiedä, miten perääntyä, Goiriena arvelee.
– En toivo mitään muuta kuin mahdollisimman pikaista oikeudenkäyntiä. Luotan, että Pablo lopulta todetaan syyttömäksi ja hänet vapautetaan.
Ennennäkemätöntä EU:ssa
Espanjassa asuva chileläinen kansainvälisen lain asiantuntija Gonzalo Boye on Gonzálezin pääasianajaja.
– Gonzálezin pidätys on EU:ssa ennennäkemätön tapaus. Jutulla ei ole kestävää pohjaa, kun ihminen on ensin pidätetty ja sitten alettu etsiä sille syytä, Boye toteaa.
Sen enempää EU:ta kuin Espanjaakaan ei näytä kiinnostavan Gonzálezin kohtalo. Vapauksia periaatteessa varjelevien instituutioiden vaikeneminen on Boyen mukaan luonut EU:n sisään eräänlaisen Guantánamon vankileirin, jonka ainoalta asukkaalta on riistetty ihmisoikeudet. Boye on jo lähettänyt suojelupyynnön YK:n mielivaltaisten pidätysten työryhmälle.
– Eurooppa on samassa rintamassa Ukrainan kanssa ja Puola on avainasemassa. Pablo González on sodan uhri hänkin, Boye pohtii.
Se, että Puola on eturintamassa tukemassa Ukrainaa, ei hidasta Puolan demokratian rapautumista maan hallituksen toimien seurauksena. Freedom House kertoi vuoden 2022 raportissaan, että demokratia murenee Puolassa nopeammin kuin muualla Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
Puolassa myös lehdistönvapautta on rajoitettu. Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisemassa maailman lehdistönvapausindeksissä Puola on jo kahdeksan vuoden ajan luisunut alaspäin. Nykyisin Puola löytyy 180 valtion listasta sijalta 66, Kyproksen, Mauritiuksen ja Montenegron takaa.
uutiskirje 