Tuoreen kyselyn mukaan 54 prosenttia saksalaisista pitää oikeana päätöstä antaa Leopard-2-panssarivaunuja Ukrainan käyttöön. Vasemmistopuolue Linken kannattajista 57 prosenttia pitää ratkaisua vääränä.
Sosialidemokraateille hyökkäysvaunupäätös oli hankala, mikä näkyi liittokansleri Olaf Scholzin jahkailussa. Hän ei ollut valmis ottamaan yksin vastuuta panssarien lähettämisestä, monestakin syystä, vaan halusi liittolaiset jakamaan vastuuta. Puolueen johdossa ja jäsenistössä sekä kannattajissa oli vastustusta. SPD:n äänestäjistä vain vajaat kaksi kolmannesta (61 %) hyväksyy ratkaisun.
Myönteisimmin suhtautuvat vihreiden kannattajat (75 %). Oikeistopuolueiden CDU:n ja CSU:n äänestäjistä 64 ja liberaalin FDP:n kannattajista 57 prosenttia hyväksyy ratkaisun.
Vasemmistopuolue Linke on sisäisesti jakautunut suhtautumisessa Ukrainan aseelliseen tukemiseen.
Jyrkän kielteisiä ovat AfD:n, oikeiston äärilaidan, äänestäjät, joista 89 prosenttia olisi jättänyt panssarit lähettämättä.
Linke on sisäisesti jakautunut suhtautumisessa Ukrainan aseelliseen tukemiseen. Se tuli näkyvästi ilmi Linken puoluekokouksessa viime kesänä. Osa vastustaa kaikkea aseellista tukea, osa on valmis lähettämään kyvyttä aseistusta ja osa myös raskaampia aseita. Enemmistö (57 %) ei olisi lähettänyt Leopardeja.
Kasvaako Venäjän uhka länttä kohtaan?
Jo pitempään on Saksassa väännetty kättä siitä, missä määrin raskaan aseistuksen toimittaminen Ukrainaan kasvattaa Venäjän hyökkäyksen uhkaa läntisiä maita kohtaan.
Kyselyn mukaan 48 prosenttia saksalaisista katsoo, että panssarien lähettäminen lisää Venäjän hyökkäyksen uhkaa, ja samoin 48 prosenttia, ettei kasvata. Ääripäinä ovat AfD:n ja vihreiden kannattajat: 75 ja 33 prosenttia.
Linke nostanut kannatustaan
Olaf Scholzin kolmen puolueen, SPD:n, vihreiden ja FDP:n, hallituksella ei olisi enemmistöä liittopäivillä, jos vaalit pidettäisiin nyt. SPD (21 %) on ohittanut vihreät (19 %) koalition suurimpana puolueena. FDP on alamaissa (6 %). CDU/CSU:n kannatus on 27 prosenttia.
Linke jäi syksyn 2019 liittopäivävaaleissa 4,9 prosentin tuloksella hivenen äänikynnyksen alle, mutta pääsi liittopäiville kolmen ns. suoran paikan ansiosta. Pitkin viime vuotta Linken kannatus on kasvanut ja on tuoreimmassa kyselyssä 6 prosenttia. Poliittinen tilanne loisi edellytyksiä tuntuvampaankin nousuun, mutta puolueen jatkuvat sisäiset riidat estävät sen.
Äänestäjien luottamusta Linkeen mitataan seuraavan kerran Berliinin uusintavaaleissa 12. helmikuuta. Berliinissä jouduttiin uusiin vaaleihin syksyn 2019 osavaltiovaaleissa tapahtuneiden virheiden vuoksi. Tällä hetkellä Linke on demarien johtamassa hallituksessa yhdessä vihreiden kanssa.
uutiskirje 
