KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Chilen monikansallisen perustuslain hylkääminen sattui kipeästi maan alkuperäiskansoihin

Trepein-yhteisö, jota johtaa Nelly Hueichan, tuo yhteen 35 mapuchea, enimmäkseen naisia, joilla on samankaltainen työssä ja sosiaalisessa elämässä syrjityksi joutumisen tausta.

Trepein-yhteisö, jota johtaa Nelly Hueichan, tuo yhteen 35 mapuchea, enimmäkseen naisia, joilla on samankaltainen työssä ja sosiaalisessa elämässä syrjityksi joutumisen tausta. Kuva: IPS/Orlando Milesi

Santiago – IPS/Orlando Milesi
10.2.2023 14.00

Chileläisen mapuche-alkuperäiskansan johtajat järkyttyivät, kun chileläiset syyskuussa äänestivät uudesta monikansallisesta ja -kulttuurisesta perustuslaista.

Yli 13 miljoonasta äänestäneestä chileläisestä lähes 62 prosenttia äänesti lakia vastaan. Äänestäjät hylkäsivät ehdotuksen, jonka oli hyväksynyt yli kaksi kolmasosaa perustuslakia laatineesta kokouksesta.

– Me olimme lyötyjä, jotkut johtajat puhkesivat itkuun. Tappion mahdollisuus ei ollut käynyt mielessämme, naiskollektiivi Mapuche Trepeiñ -yhteisön presidentti Nelly Hueichan sanoo.

– Kansallemme ei koskaan ole ollut helppoja ratkaisuja. Tämä ei ole ensimmäinen tappiomme.

– Se oli muutoksen mahdollisuus yhteiskunnassa, joka on syrjinyt meitä kauan, Hueichan, 64, jatkaa.

– Nyt meidän täytyy nousta ja jatkaa taistelua. Jatkamme järjestäytymistä ja valmistautumista.

Uusi polku, jolle ei haluttu lähteä

Tuoreimman väestönlaskennan mukaan 1,8 miljoonaa chileläistä kuuluu johonkin alkuperäiskansaan. Heistä 80 prosenttia on mapucheja. Kaikkiaan maassa on 19,5 miljoonaa asukasta.

– Hylätty perustuslaki sisälsi vallasta syrjässä olleiden unelmia, se ehdotti chileläisille uutta polkua, jolle he eivät halunneet lähteä, kielitieteilijä, professori Elisa Loncón sanoo. Mapuche-kansaan kuuluva Loncón johti perustuslakia sorvanneen kokouksen ensivaihetta.

Alkuperäiskansat kärsivät hylkäyksestä eniten, sillä laki olisi taannut heille lisää oikeuksia. Lakia vastaan kampanjoineet väittivätkin, että se antaisi alkuperäiskansoille liikaa oikeuksia ja saattaisi heidät etuoikeutettuun asemaan chileläisten joukossa. Pelonlietsonta hyödynsi yhteiskuntaan juurtunutta rasismia.

Rasismia ruokki aikanaan etenkin kenraali Pinochetin valtakauden (1973–1990) alkuperäiskansoja sortava politiikka. Silloin esimerkiksi kiistettiin alkuperäiskansojen maanomistusoikeus ja samalla nollattiin kansojen kiistat maita hallussaan pitävien yksityisten tahojen, kuten metsäyhtiöiden kanssa. Lisäksi mapuche-aktivisteja tuomittiin vankilaan terroristeina, kun he vaativat esivanhempiensa maiden palautusta.

Vuonna 2019 oli toisin

Alkuperäiskansojen oikeuksien polkeminen on johtanut siihen, että eteläiset seudut ovat Chilen köyhimpiä. Valtaosa mapucheista elää etelässä, jossa työttömyys on suurta ja kouluissa, infrastruktuurissa ja terveydenhoidossa on vakavia puutteita.

Mapuche-johtajat vaativat korvauksia kansansa ihmisoikeuksien loukkauksista sekä sanovat, että anastettujen maiden kysymystä pitäisi priorisoida. Poliittinen eliitti on toista mieltä.

Ilmapiiri on jyrkästi erilainen kuin vuonna 2019, jolloin hallituksen vastaisissa massiivisissa mielenosoituksissa liehuivat mapuche-liput.

– Silloin me kaikki olimme hyvin onnellisia, mutta johtajat eivät tajunneet, että kannatus pitäisi vakiinnuttaa ja omaksua strategioita, joilla saadaan laajempaa tukea alkuperäisyhteisöistä ja kansalaisjärjestöistä, Chilen yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori Salvador Millaleo, mapuche hänkin, selittää.

Propaganda toimi

Maria Hueichaqueo johtaa yhtä Santiagon 130:sta mapuche-järjestöstä, Tain Adkimn Mapuche -yhdistystä. Hän on syntynyt etelässä, mutta muutti seitsenkuisena äitinsä kanssa Santiagoon, kuten on tehnyt moni muukin mapuche. Lähes puolet kansasta asuu nykyään Santiagossa tai sen liepeillä.

Maria Hueichaqueo seisoo miehiä ja naisia edustavien patsaiden välissä Antu Mapun yliopiston kampuksella. Yliopistossa on muun muassa mapuche-kielikursseja ja tutkimusta alkuperäiskansoista Chilen historiassa.

Maria Hueichaqueo seisoo miehiä ja naisia edustavien patsaiden välissä Antu Mapun yliopiston kampuksella. Yliopistossa on muun muassa mapuche-kielikursseja ja tutkimusta alkuperäiskansoista Chilen historiassa. Kuva: IPS/Orlando Milesi

Hueichaqueo harmittelee, että oikeistopoliitikot saivat monet äänestäjät vakuuttuneiksi, että alkuperäiskansat valtaavat Chilen, jos uusi perustuslaki hyväksytään.

– Alkuperäiskansat eivät ole missään maailmassa kaapanneet takaisin maita, jotka ikimuistoisesti kuuluisivat heille. Joissain tapauksissa on tehty sopimuksia ja luotu mekanismeja, joilla on ratkottu maakiistoja, Hueichaqueo, 57, sanoo.

– Vallanpitäjät eivät halua menettää valtaansa. Heistä tuntuu, että jos alkuperäiskansoille annetaan oikeuksia, heidän valtansa vähenee, Hueichaqueo tulkitsee.

Äärimmäisiä kantoja

Toisaalta myös alkuperäiskansojen omat edustajat perustuslakia laativassa kokouksessa jättivät toivomisen varaa.

– Valitettavasti kaikki alkuperäisveljemme ja -siskomme eivät toimineet kokouksessa viisaasti. Jotkut omaksuivat äärimmäisiä kantoja, jotka eivät ottaneet huomioon maan todellista tilannetta. Olemme tietoisia maanomistuskiistoista ja ihmisoikeuksien loukkauksista, mutta nyt oli kyse uudesta perustuslaista, siitä miten me kaikki elämme yhdessä, Hueichaqueo sanoo.

Hänen mukaansa kokousedustajat eivät rohjenneet vaatia radikalisoituneita ja koko perustuslakiprosessia turhana pitäviä ryhmiä laskemaan aseensa.

– He eivät myöskään riittävän hyvin erottautuneet näistä ryhmistä.

”Meitä ei pysäytetä”

Hueichaqueo sanoo, että mapuchet ovat nyt pohdiskelevassa tilassa.

– Mutta me emme istu kädet ristissä, sillä alkuperäiskansoilla on yli 500 vuoden mobilisaation historia. Meitä ei pysäytetä nyt vain siksi, että perustuslakikokous epäonnistui.

– Me jatkamme vaatimusten esittämistä Chilen valtiolle niin kauan kuin se ei kuuntele meitä eikä tunnusta oikeuksia, jotka sen täytyy tunnustaa. Ellei meille, niin lapsillemme tai lapsenlapsillemme.

Chilessä on jälleen käynnissä perustuslain uudistusyritys. Elisa Loncónin mukaan tarkoituksena on jatkaa alkuperäiskansojen ulossulkemista.

– Tänään maineensa menettänyt poliittinen eliitti aikoo kirjoittaa uuden perustuslain. Voimme epäillä, että he ainoastaan pyrkivät säilyttämään omat valta-asemansa ja etunsa, Loncón sanoo.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Sri Lankan uusi presidentti Anura Kumara Dissanayake puhui JVP-puolueen vaalitilaisuudessa viime syksynä.

Suuria odotuksia Sri Lankassa – Vasemmistopuolue JVP lupasi kitkeä maasta korruption ja parantaa köyhien elinoloja

Tulliviranomaiset tarkistavat matkatavaroita Havannan José Martí - lentoasemalla. Vuoden 2024 aikana Kuubassa takavarikoitiin 1051 kiloa huumeita.

Kuubassa químico leviää kuin peukkuhuume Suomessa – Halpa ja vaarallinen aine on suosittua nuorten keskuudessa

Miehiä myymässä jätteen seasta kerättyjä tavaroita Havannan kadulla. Kuuban hallitus on todennut, että monet almua pyytävät ihmiset eivät ole kodittomia.

Kerjäämisestä nousi kohu Kuubassa – Sosiaaliministerin kommentti johti eroon

Kuvituskuvassa raskaana olevia nuoria Latinalaisessa Amerikassa.

Teiniraskauksia tehokkaasti estänyt ohjelma lakkautettiin Argentiinassa

Uusimmat

Rapujuhlista tuleekin verikekkerit Martin Österdahlin nerokkaasti rakentamassa jännärissä.

Martin Österdahlin värisyttävä kostojännäri Rapujuhlat ottaa kantaa tosi-tv:n moraalittomuuteen

Jessi Jokelainen.

Uusi nimi ehdolle vasemmistoliiton johtoon: ”Maaseutu, syrjäseutu ja hyvänlaatuinen junttius ovat minulle tärkeitä”

Minja Koskela.

Väärä suunta? Suomesta on tulossa kirjoja eniten verottava EU-maa

Miksi poliisi haluaa vaieta nuorisorikollisuuden vähenemisestä?

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Olisiko burkakielto pelkkää länsimaista kolonialismia? – Tasa-arvo kuuluu myös rodullistetuille naisille

 
02

Mitä Sara Al Husaini todella sanoi – ja mitä Riikka Purra siitä sai irti

 
03

Kertomuksia sateenkaariperheistä

 
04

Unohtakaa Purran budjettiesitys, hiljaisuudessa etenevä hallituksen velkajarruhanke on huomattavasti tuhoisampi – ”Velkajarrulla tuhoamme tulevaisuuden”

 
05

Vasemmistoliitto rökittää Grahn-Laasosta: ”Alusta asti sumutusta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Susijengi piti Puolan hyvin aisoissa

21.08.2025

Vasemmistoliitto tyrmää vastuun siirtämisen omaisille: ”Ikäihmisten hoito ei saa jäädä kiinni omaisten taloudellisista voimavaroista”

21.08.2025

Suuria odotuksia Sri Lankassa – Vasemmistopuolue JVP lupasi kitkeä maasta korruption ja parantaa köyhien elinoloja

21.08.2025

Vasemmistoliitto listasi hallituksen möhläyksiä:”Syksyllä nähdään, pettääkö Purra jälleen suomalaiset työntekijä”

20.08.2025

Li Anderssonilla on Euroopalle tehtävä: Rahoitusta pois Yhdysvaltojen aseteollisuudesta

20.08.2025

Vasemmistoliiton Koskela irvi valtiovarainministerin linjaa: ”Toisin kuin Riikka Purra, me valitsisimme mieluummin vahvan sairaalaverkon kuin halvemman kaljan”

20.08.2025

Kuubassa químico leviää kuin peukkuhuume Suomessa – Halpa ja vaarallinen aine on suosittua nuorten keskuudessa

20.08.2025

Minja Koskela hakee jatkokautta

20.08.2025

Viisi kysymystä ja vastausta hallituksen esittämästä velkajarrusta – ”Tausta-ajatuksena on julkisen talouden ja hyvinvointivaltion leikkaaminen”

20.08.2025

Mitä Sara Al Husaini todella sanoi – ja mitä Riikka Purra siitä sai irti

19.08.2025

Li Andersson on skeptinen Washingtonin kokouksen suhteen: ”On kiusallista katsoa kun johtaja johtajan jälkeen imartelee Trumpia”

19.08.2025

Olisiko burkakielto pelkkää länsimaista kolonialismia? – Tasa-arvo kuuluu myös rodullistetuille naisille

19.08.2025

Vasemmistoliitto rökittää Grahn-Laasosta: ”Alusta asti sumutusta”

18.08.2025

Arttu Tuomisen kivikova lamajännäri Alec päättyy tarantinomaiseen infernoon

17.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään