Chileläisen mapuche-alkuperäiskansan johtajat järkyttyivät, kun chileläiset syyskuussa äänestivät uudesta monikansallisesta ja -kulttuurisesta perustuslaista.
Yli 13 miljoonasta äänestäneestä chileläisestä lähes 62 prosenttia äänesti lakia vastaan. Äänestäjät hylkäsivät ehdotuksen, jonka oli hyväksynyt yli kaksi kolmasosaa perustuslakia laatineesta kokouksesta.
– Me olimme lyötyjä, jotkut johtajat puhkesivat itkuun. Tappion mahdollisuus ei ollut käynyt mielessämme, naiskollektiivi Mapuche Trepeiñ -yhteisön presidentti Nelly Hueichan sanoo.
– Kansallemme ei koskaan ole ollut helppoja ratkaisuja. Tämä ei ole ensimmäinen tappiomme.
– Se oli muutoksen mahdollisuus yhteiskunnassa, joka on syrjinyt meitä kauan, Hueichan, 64, jatkaa.
– Nyt meidän täytyy nousta ja jatkaa taistelua. Jatkamme järjestäytymistä ja valmistautumista.
Uusi polku, jolle ei haluttu lähteä
Tuoreimman väestönlaskennan mukaan 1,8 miljoonaa chileläistä kuuluu johonkin alkuperäiskansaan. Heistä 80 prosenttia on mapucheja. Kaikkiaan maassa on 19,5 miljoonaa asukasta.
– Hylätty perustuslaki sisälsi vallasta syrjässä olleiden unelmia, se ehdotti chileläisille uutta polkua, jolle he eivät halunneet lähteä, kielitieteilijä, professori Elisa Loncón sanoo. Mapuche-kansaan kuuluva Loncón johti perustuslakia sorvanneen kokouksen ensivaihetta.
Alkuperäiskansat kärsivät hylkäyksestä eniten, sillä laki olisi taannut heille lisää oikeuksia. Lakia vastaan kampanjoineet väittivätkin, että se antaisi alkuperäiskansoille liikaa oikeuksia ja saattaisi heidät etuoikeutettuun asemaan chileläisten joukossa. Pelonlietsonta hyödynsi yhteiskuntaan juurtunutta rasismia.
Rasismia ruokki aikanaan etenkin kenraali Pinochetin valtakauden (1973–1990) alkuperäiskansoja sortava politiikka. Silloin esimerkiksi kiistettiin alkuperäiskansojen maanomistusoikeus ja samalla nollattiin kansojen kiistat maita hallussaan pitävien yksityisten tahojen, kuten metsäyhtiöiden kanssa. Lisäksi mapuche-aktivisteja tuomittiin vankilaan terroristeina, kun he vaativat esivanhempiensa maiden palautusta.
Vuonna 2019 oli toisin
Alkuperäiskansojen oikeuksien polkeminen on johtanut siihen, että eteläiset seudut ovat Chilen köyhimpiä. Valtaosa mapucheista elää etelässä, jossa työttömyys on suurta ja kouluissa, infrastruktuurissa ja terveydenhoidossa on vakavia puutteita.
Mapuche-johtajat vaativat korvauksia kansansa ihmisoikeuksien loukkauksista sekä sanovat, että anastettujen maiden kysymystä pitäisi priorisoida. Poliittinen eliitti on toista mieltä.
Ilmapiiri on jyrkästi erilainen kuin vuonna 2019, jolloin hallituksen vastaisissa massiivisissa mielenosoituksissa liehuivat mapuche-liput.
– Silloin me kaikki olimme hyvin onnellisia, mutta johtajat eivät tajunneet, että kannatus pitäisi vakiinnuttaa ja omaksua strategioita, joilla saadaan laajempaa tukea alkuperäisyhteisöistä ja kansalaisjärjestöistä, Chilen yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori Salvador Millaleo, mapuche hänkin, selittää.
Propaganda toimi
Maria Hueichaqueo johtaa yhtä Santiagon 130:sta mapuche-järjestöstä, Tain Adkimn Mapuche -yhdistystä. Hän on syntynyt etelässä, mutta muutti seitsenkuisena äitinsä kanssa Santiagoon, kuten on tehnyt moni muukin mapuche. Lähes puolet kansasta asuu nykyään Santiagossa tai sen liepeillä.
Hueichaqueo harmittelee, että oikeistopoliitikot saivat monet äänestäjät vakuuttuneiksi, että alkuperäiskansat valtaavat Chilen, jos uusi perustuslaki hyväksytään.
– Alkuperäiskansat eivät ole missään maailmassa kaapanneet takaisin maita, jotka ikimuistoisesti kuuluisivat heille. Joissain tapauksissa on tehty sopimuksia ja luotu mekanismeja, joilla on ratkottu maakiistoja, Hueichaqueo, 57, sanoo.
– Vallanpitäjät eivät halua menettää valtaansa. Heistä tuntuu, että jos alkuperäiskansoille annetaan oikeuksia, heidän valtansa vähenee, Hueichaqueo tulkitsee.
Äärimmäisiä kantoja
Toisaalta myös alkuperäiskansojen omat edustajat perustuslakia laativassa kokouksessa jättivät toivomisen varaa.
– Valitettavasti kaikki alkuperäisveljemme ja -siskomme eivät toimineet kokouksessa viisaasti. Jotkut omaksuivat äärimmäisiä kantoja, jotka eivät ottaneet huomioon maan todellista tilannetta. Olemme tietoisia maanomistuskiistoista ja ihmisoikeuksien loukkauksista, mutta nyt oli kyse uudesta perustuslaista, siitä miten me kaikki elämme yhdessä, Hueichaqueo sanoo.
Hänen mukaansa kokousedustajat eivät rohjenneet vaatia radikalisoituneita ja koko perustuslakiprosessia turhana pitäviä ryhmiä laskemaan aseensa.
– He eivät myöskään riittävän hyvin erottautuneet näistä ryhmistä.
”Meitä ei pysäytetä”
Hueichaqueo sanoo, että mapuchet ovat nyt pohdiskelevassa tilassa.
– Mutta me emme istu kädet ristissä, sillä alkuperäiskansoilla on yli 500 vuoden mobilisaation historia. Meitä ei pysäytetä nyt vain siksi, että perustuslakikokous epäonnistui.
– Me jatkamme vaatimusten esittämistä Chilen valtiolle niin kauan kuin se ei kuuntele meitä eikä tunnusta oikeuksia, jotka sen täytyy tunnustaa. Ellei meille, niin lapsillemme tai lapsenlapsillemme.
Chilessä on jälleen käynnissä perustuslain uudistusyritys. Elisa Loncónin mukaan tarkoituksena on jatkaa alkuperäiskansojen ulossulkemista.
– Tänään maineensa menettänyt poliittinen eliitti aikoo kirjoittaa uuden perustuslain. Voimme epäillä, että he ainoastaan pyrkivät säilyttämään omat valta-asemansa ja etunsa, Loncón sanoo.
uutiskirje 
