– Jos palaan Afganistaniin, talebanit tappavat minut. Olen mieluummin vankilassa Pakistanissa kuin kohtaan ne säälimättömät ihmiset, Afganistanista Pakistaniin paennut Sabrina Zalmai, 24, vakuuttaa.
Vankilaan joutuminen uhkaa Zalmain lisäksi satoja muita Pakistanin pääkaupungissa Karachissa vailla henkilöasiakirjoja majailevia afgaanipakolaisia. Heitä on alettu pidättää ja karkottaa takaisin Afganistaniin.
Zalmai saapui Pakistaniin vuosi sitten isoäitinsä kanssa ja ilman viisumia. Ennen talebanien tuloa Kabuliin hän työskenteli kansalaisjärjestössä, mutta vielä raskauttavampaa oli hänen tunnettu vastenmielisyytensä talebaneja kohtaan. Hänen nimensä löytyi talebanien tappolistalta.
– He tietävät, kuka minä olen. Minusta tuntuu Pakistanissakin äärimmäisen turvattomalta. Me yritämme pysytellä niin näkymättöminä kuin mahdollista.
Zalmai oli unelmoinut kaupan avaamisesta.
– Juuri nyt työskentelen kotiapulaisena, lakaisen lattioita ja ansaitsen 300 rupiaa (1 euro) puolen päivän työstä. En ole koskaan tehnyt tällaista työtä, mutta toimistotöitä en voi saada, sillä sellaiseen vaadittaisiin henkilötodistus.
Vankina omassa kodissa
Eläminen piilossa viranomaisille Karachissa on vaikeaa, tietää myös entinen radio- ja televisiojournalisti Naghma Ziauddin, 45.
– Jos minut pidätettäisiin ja karkotettaisiin takaisin, minut tunnistettaisiin välittömästi. En peitellyt vihaani talebaneja kohtaan, ja he tuntevat ääneni.
Ziauddin saapui Karachiin keväällä 2022. Hänen mukanaan tulivat lisäksi aviomies, kaksi poikaa ja sairasteleva miniä.
– Jos meidät teljetään kalterien taakse, kuinka huolehdimme miniästämme? Viimeaikaisten pidätysten vuoksi olemme joutuneet vangeiksi omaan kotiimme. Käyn tuskin koskaan ulkona. Pelkään kiinnijäämistä joka hetki, kun käytän miniääni lääkärissä kuukausitarkastuksessa.
Kukaan perheestä ei voi käydä ansiotyössä. Ennen Pakistaniin lähtöä myydyistä koruista ja taloustavaroista saatu raha alkaa olla vähissä.
– Minua ahdistaa niin, että verenpaineeni on noussut. Lääkärini ehdotti hoidoksi kävelyä. Kävelinkin, kunnes minut viime kuussa ryöstettiin kadulla. Kunpa YK:n pakolaisjärjestö saisi toimitettua meille todistukset, että olemme pakolaisia.
Useimmat pelkäävät talebaneja
Virallisten tietojen mukaan noin 250 000 afgaania pakeni Pakistaniin talebanien saatua vallan elokuussa 2021. Vaikka tulijoiden viisumit ajan mittaan vanhentuivat, heidän sallittiin jäädä maahan. Poikkeuslupa-aika päättyi vuoden 2022 joulukuussa.
Jos pakolaiset haluavat uusia viisuminsa, heidän täytyy palata Afganistaniin. Useimpien mielestä vanha kotimaa on edelleen vaarallinen paikka.
Pakolaisten enemmistö pelkää talebanien maalitauluksi joutumista. Varsinkin sotilaat, tuomarit, toimittajat, ihmisoikeuksien puolustajat ja talebanien halveksimat shiialaiset hazarat, sateenkaariväki, muusikot ja laulajat pelkäävät syystä.
Ziauddinin mielestä karkotukset ovat epäinhimillisiä. Islamabadilaisen asianajajan Umer Ijaz Gilamin mukaan ne myös rikkovat periaatetta, ettei pakolaisia tai turvapaikanhakijoita palauteta pakolla oloihin, joissa heitä saatetaan vainota. Gilam on vedonnut sadan afganistanilaisen ihmisoikeuksien puolustajan puolesta Pakistanin kansalliseen ihmisoikeuskomissioon, ettei heitä karkotettaisi.
Amnesty kehottaa lopettamaan karkotukset
Karachilainen ihmisoikeusjuristi Moniza Kakar kertoo, että afgaanipakolaisia pidätetään ja karkotetaan kautta Pakistanin. Koska Pakistan ei ole allekirjoittanut kansainvälisiä pakolaissopimuksia, se pystyy soveltamaan siirtomaa-ajan loppuhetkillä vuonna 1946 voimaan tullutta ulkomaalaislakia.
Kansainväliset pakolaissopimukset kieltävät valtioita rankaisemasta ihmisiä, jotka saapuvat maahan laittomasti. Ulkomaalaislaki sitä vastoin tarjoaa mahdollisuuden juuri siihen.
– Jotkut pidätetyt afgaanit on tuomittu kuudeksi kuukaudeksi vankilaan ja maksamaan 5 000 rupian (17 euron) sakon, jos pidätetty on mies. Naiset ja lapset maksavat 1 000 rupian (3,45 euroa) sakon. Hallitus väittää, ettei alaikäisiä pidetä rikollisina, mutta miksi heitä silti on sakotettu, Kakar kysyy.
Amnesty International on kehottanut Pakistania lopettamaan karkotukset ja tarjoamaan pakolaisille mahdollisuuden elää arvokkaasti ja vailla pelkoa Afganistaniin palauttamisesta. Kirjeessään pääministeri Shehbaz Sharifille Amnesty Internationalin pääsihteeri Agnes Callamard sanoo, että on huolestuttavaa, ettei Pakistanilla ole lakeja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojelusta.
Lahorelainen oikeustieteen opettaja Sikander Shah huomauttaa, että Pakistan on kuitenkin allekirjoittanut useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joihin pakolaisten puolustajat voisivat vedota.
Kakarin kokemuksen mukaan ainakaan Sindhin maakunnan tuomareilta ei heru empatiaa afgaanipakolaisille.
– Itse asiassa eräs tuomari sanoi oikeudessa, etteivät pakolaiset ansaitse humanitaarista lähestymistapaa. Tuomarin mielestä he ovat terroritoimintaa harjoittavia rikollisia.
Afgaanipakolaisten nimet on turvallisuussyistä muutettu.
uutiskirje 
