KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Vahva valtio takaa vahvan yksityisen sektorin – ”Suomessa on pitkä perinne siitä, että valtio on synnyttänyt yhteistä vaurautta”

Valtio luo yrityksille edellytyksiä toimia ja investoida. Julkisen vallan isoa, kehittävää roolia taloudessa on alettu kutsua yrittäjähenkiseksi valtioksi.

Valtio luo yrityksille edellytyksiä toimia ja investoida. Julkisen vallan isoa, kehittävää roolia taloudessa on alettu kutsua yrittäjähenkiseksi valtioksi. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Yksityisen sektorin voittojen takana ovat lähes aina julkisen vallan panostukset. Taloustieteilijä Mariana Mazzucato on puhunut yrittäjähenkisestä valtiosta, jonka idea on lopulta hyvin yksinkertainen ja tuttu.

Jussi Virkkunen
25.2.2023 16.45

Valta on siellä, missä on hiljaista. Ainakin tämä pätee Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevaan Finnveran pääkonttoriin hyvin. Valtion vientitakuulaitos on harvoin otsikoissa, mutta sen merkitys Suomen taloudelle on valtava.

Hyvin yksinkertaistetusti valtion vientitakuulaitos takaa, että yrityskauppoja rahoittavat laitokset kuten pankit saavat rahansa takaisin, jos yritykselle käy huonosti. Toki Finnvera tekee paljon muutakin.

Vaikka Finnvera on yksityinen yhtiö, ovat sen takana valtion muskelit. Samalla valtio ottaa riskejä, joita yritykset eivät halua ottaa.

– Kysehän on siitä, että hyödynnetään valtion riskinottokykyä. Sitähän Finnveran toiminta on. Valtio takaa toimintaa, koska valtiolla on kykyä taata sitä, tiivistää Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola.

”Valtio takaa toimintaa, koska valtiolla on kykyä taata sitä.”

Rahkola työskenteli aiemmin tällä vaalikaudella pääministeri Sanna Marinin talouspoliittisena erityisavustajana.

Finnvera on yksi osa palapelissä, jota voi kutsua yrittäjähenkiseksi valtioksi. Termin on tehnyt tunnetuksi taloustieteilijä Mariana Mazzucato. Hän on tutkimuksissaan osoittanut, kuinka merkittävää roolia valtio on näytellyt monissa yrityksissä. Esimerkiksi miljardööri Elon Musk sai aikoinaan satojen miljoonien dollarien edestä julkista tukea Tesla-sähköautojen kehittämiseen. Samoin Apple-yhtiön IPhone-puhelimien taustalla on valtion rahoittamana tehtyä tutkimusta.

– Näkisin sen ennen kaikkea julkisen vallan ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Sillä tavalla, että julkinen valta luo yrityksille mahdollisimman hyviä edellytyksiä toimia ja hyviä edellytyksiä investoida.

– Yrityksethän eivät toimi missään tyhjiössä, vaan ne toimivat kunkin maan tai alueen toimintaympäristössä, jossa väkisinkin julkisella vallalla on iso rooli, Rahkola tiivistää.

Ärsyttävä termi

Itseäni vähän ärsyttää koko termi, sanoo Jussi Saramo haastattelun alkuun. Kyse ei ole siitä, etteikö vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja pitäisi aiheesta.

– Siinä paketoidaan ihan perinteistä sekatalouteen ja vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluvaa elementtiä uuden termin alle.

Saramo aloittaa ensin huonolla esimerkillä, jossa valtion ja yritysten roolit menevät sekaisin. Lopputuloksena on tilanne, jossa ei enää tiedetä, mikä on valtiota ja mikä yritystä.

– Ei tarvitse mennä sen kauemmaksi kuin nyky-Venäjä. Valtio ei enää toimi yleiseksi hyödyksi vaan harvojen. Tai ei tarvitse ottaa esimerkiksi kehitysmaataloutta kuten Venäjä, vaan Etelä-Korea. Varmasti siellä on saatu paljon hyvää aikaiseksi, mutta ehkä se on mennyt liian pitkälle jos politiikka ja yritysjohto ovat täysin kietoutuneet toisiinsa.

Mazzucaton tarkoituksena on ollut haastaa ajatus laiskasta valtiosta. Kuten mainittua, monien erittäin hyvin menestyneiden tuotteiden ja yritysten taustalta löytyy valtava määrä julkisen sektorin rahoitusta. Toisaalta joissakin tapauksissa syy on melko raadollinen.

– Usein se saattaa olla sotaa varten tehtyä tutkimusta, mikä on tietysti negatiivista. Mazzucato käyttää paljon esimerkkinä myös avaruuskisaa, Saramo sanoo.

Suomessa valtiolla oli pitkään iso rooli taloudessa. Siinä mielessä Mazzucaton ajattelu ei täällä vaikuta kovin vallankumoukselliselta.

– Ei meillä olisi Nestettä, terästeollisuutta tai paljon muutakaan ilman vahvaa valtion roolia taloudessa. Sitä pitää lämpimästi kannattaa. Yrittäjähenkistä valtiota se ei kyllä ole.

Perustat kuntoon

Suomessa valtio tukee yrityksiä monin eri tavoin, eivätkä kaikki luonnollisestikaan ole hyviä ja onnistuneita esimerkkejä. Rahkola nostaa yhtenä hyvänä esimerkkinä Business Finlandin veturiyritys-toiminnan.

– Siinä valtio tekee TKI-rahoitusta, yritykset tulevat mukaan omilla osuuksillaan, ja yritykset kokoavat yhteistä klusteria veturiyrityksen ympärille. Valtion panostuksella saamme sekä yhteistyötä yritysten välille, yritysten ja julkisen sektorin välille, että sitten vivutettua yksityistä rahaa liikkeelle.

Turun telakalla ei rakennettaisi luksusristeilijöitä ilman valtion miljarditakauksia.

Turun telakalla ei rakennettaisi luksusristeilijöitä ilman valtion miljarditakauksia. Kuva: All Over Press/Jarno Kuusinen

TKI-kirjainyhdistelmä tarkoittaa tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. Suomessa erityisesti Nokian matkapuhelintoiminnan romahduksen jälkeen yritysten TKI-panostukset romahtivat, eivätkä ne vieläkään ole paljon nousseet. Yritykset ovat kyllä maksaneet omistajilleen osinkoja, mutta tulevaisuuteen katsovat investoinnit ovat jääneet vähemmälle.

– Yritysten voittoja lisäämällä Suomeen ei investoida – se on käynyt selväksi, Saramo toteaa.

Saramo ja Rahkola mainitsevat molemmat perustutkimuksen yhtenä alueena, jossa valtion pitää olla vahvasti mukana. Sen lisäksi molemmat painottavat hyvän peruskoulutuksen tärkeyttä.

– Olennaista on, että perustutkimus on kaikkien käytössä ja myös, että hyöty tulee koko yhteiskunnalle, Saramo sanoo.

Kritiikin kritiikki

Mazzucaton viestiä yrittäjähenkisestä valtiosta on kritisoitu paljon. Yksi osa kritiikistä kuuluu, että valtion eli poliitikkojen ei pidä olla valitsemassa voittajia.

– Eihän se, että valtio luo edellytyksiä, ole sitä, että valitaan yksittäisiä yrityksiä tai voittajia. Totta kai taustalla on sitten ihan poliittisia valintoja, sanoo Rahkola.

– Ei kyse ole siitä, että valtio poimisi yksittäisiä yrityksiä ja alkaisi poimia edes toimialoja. Luodaan edellytyksiä, ja ne yritykset, jotka kykenevät toimimaan tuottavasti ja innovatiivisesti, pärjäävät paremmin, hän jatkaa.

Jälleen molemmat haastateltavat nostavat esiin saman asian eli vetytalouden ja vihreän siirtymän. Vetytalouden merkityksestä teollisuudelle on tässä lehdessä oma juttu.

– Nyt valtio tekee kaikkensa, että meillä on mahdollisimman halpaa energiaa ja hyvä energiaverkko, Saramo sanoo.

– Valtionyhtiön (Gasgrid) toimesta on lähdetty kehittämään vetysiirtoyhteyttä. Sitten on investointitukia tähän liittyen, ja esimerkiksi Lappeenrannassa on paljon tutkimusta, kuvaa Rahkola.

Lisäenergialle on valtava tarve, kun teollisuutta yritetään tehdä päästöttömäksi. Saramo painottaa, että yritysten investointeja on mahdollista saada luomalla niille mahdollisimman hyvä toimintaympäristö.

Vihreä siirtymä on hyvä esimerkki valtion merkityksestä. Politiikalla on näytetty suunta, että päästöjä halutaan saada alas.

– Sitten sääntely ja tuki-instrumentit vievät siihen suuntaan ja tukevat sitä tavoitetta. Se alkaa generoida yksityisiä sijoituksia, Rahkola toteaa.

Nyt Suomessa on tilanne, jossa Elinkeinoelämän keskusliitto painottaa tiukasti vihreän siirtymän ja ilmastokriisin hillitsemisen tärkeyttä. Kovin monta vuotta ei tarvitse mennä taaksepäin, kun Etelärannan viesti oli tyystin toinen.

Saramo huomauttaa, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpokin on puhunut Suomella olevan matalalla roikkuvia hedelmiä, jotka odottavat poimijaansa.

– Orpo jätti mainitsematta, että on tietoisen politiikan tulos, että meillä on näitä hedelmiä, jotka joku poimii.

Lopusta alkuun

Lopuksi palataan alkuun. Saramo kuvailee, että yrittäjähenkinen valtio tarkoittaa paluuta perusasioihin. Ja kuten hän alussa sanoi, siihen liittyy myös riskejä. Esimerkiksi Viktor Orbánin johtamassa Unkarissa talous- ja politiikkaeliitti alkavat olla sama asia.

Toisaalta Suomessa yhteiskuntaa on rakennettu vahvan valtion ohjauksessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Suomessa on pitkä perinne siitä, että valtio on synnyttänyt yhteistä vaurautta, Saramo sanoo.

Koronakriisi ja kohta vuoden kestänyt Ukrainan sota ovat jälleen nostaneet valtioiden roolia. Historian lopusta ei puhu enää juuri kukaan. Saramo huomauttaakin, että demokratian piiriä pienennettiin pitkään ja sanottiin monien talousasioiden kuuluvan markkinoille. Nyt suunta on kääntynyt.

”Suomessa on pitkä perinne siitä, että valtio on synnyttänyt yhteistä vaurautta.”

Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto on panostamassa valtavia summia vihreään siirtymään, mikä samalla on oman maan teollisuuden tukemista.

– Yhdysvalloissa valtiolla on aina ollut vahva rooli. Vaikka maa puhuu markkinataloudesta joka suuntaan, on se aina pitänyt huolta, että markkinatalous toimii maan omaksi eduksi, Saramo sanoo.

Myös Euroopassa on voimistunut puhe strategisesta autonomiasta, josta erityisesti Ranska on pitänyt ääntä. Tiivistetysti se tarkoittaa, että EU ei olisi riippuvainen Kiinasta. Ilman julkisen vallan toimia ei siinä onnistuta.

Saramo painottaa, että yhteisen hyvän pitää olla tärkein prioriteetti.

– Jos siitä joku yritys hyötyy, se on ihan ok. Mutta aina kun sitä lähdetään tekemään ensisijaisesti yritysten voitot edellä, mennään lähtökohtaisesti heti metsään.

Mutta onko koko ajatus yrittäjähenkisestä valtiosta liian maltillinen?

– Valtionyhtiöissä on vain taivas rajana, mikä valtion rooli taloudessa on. Jos perustamme uusia valtionyhtiöitä ja perusvauraus on yhteisessä omistuksessa, vaikea nähdä sen vasemmistolaisempaa ajattelua.

– Jos on vain sitä, että synnytetään verorahoilla toisille rikkauksia ilman, että siitä ei jää muuta käteen kuin 20 prosenttia yhteisöveroa. Sitten se ei tietystikään ole vasemmistolaista, Saramo sanoo.

Talouden pitää lisätä yhteistä hyvinvointia, kuuluu viesti.

– Jotta talous on kaikille, ei harvoille.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Yhdysvalloissa valtio takasi Silicon Valley -pankissa olleet talletukset, jotta luottamus pankkisektoriin säilyisi.

Uhkaako meitä uusi finanssikriisi ja kahdeksan muuta kysymystä markkinoiden myllerryksestä – Keskuspankit lähtivät laukalle, pankkijärjestelmä oli mennä rikki

Kun Suomessa keskustellaan talouspolitiikasta, keskeisiä auktoriteetteja ovat valtiovarainministeriön virkamiehet. Heidän roolinsa korostuu etenkin eduskuntavaalien alla.

Superministeriö ohjaa talouskeskustelua

Matti Ylöseltä ilmestyi tänä syksynä kirja "Viestintätoimistojen valta". Hän kirjoitti sen yhdessä Mona Mannevuon ja Niina Karin kanssa.

Valtiovarainministeriön korkea-arvoinen virkamies lyttäsi hallituksen ajaman veron – ”Hyvin poikkeuksellista”

Uusimmat

Annika Rönni-Sällinen

Ollaanko Säätytalolla taas suosimassa työnantajaa? ”Tasapainoa ei pitäisi tulla ulkopuolelta järkyttämään”

AKT:n Ismo Kokko populismista: ”Se on vain bensan hinta tai muu näennäisen yksinkertainen asia, mistä puhutaan”

Riku Aalto

Teollisuusliiton Aalto jyrähtää Säätytalolle päin: ”Huolestuttava yhdistelmä”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Helsingin Sanomien ay-jäsenmaksuja koskevalle pääkirjoitukselle kovaa kritiikkiä – ”Kirjoittajien logiikka on kestämätön”

 
02

Teollisuusliiton Aalto jyrähtää Säätytalolle päin: ”Huolestuttava yhdistelmä”

 
03

Euroopan komission mukaan Suomen velkasuhde ei ole räjähtävällä uralla – ”Kokonaisarvio on melko myönteinen”

 
04

Vasemmistosta ihmetellään Säätytalolta tihkuneita tietoja: ”Olette nostamassa ruuan hintaa, jotta pystytte laskemaan bensan hintaa”

 
05

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vihreiden Pekka Haavisto aloitti presidentinvaalikampanjansa – Pyrkii presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta

08.06.2023

Muissa Pohjoismaissa ilmastokriisi nähdään paljon uhkaavampana kuin Suomessa – ”Näkyy suomalaisten epäily ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin kokonaisuudessaan”

08.06.2023

Suomen ylioppilaskuntien liiton Jenni Suutari tyrmää esitetyt leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon: ”Eivät ratkaise tätä ongelmaa ollenkaan”

08.06.2023

Vasemmistoliiton muutosneuvottelut saatu päätökseen

07.06.2023

Vasemmistosta ihmetellään Säätytalolta tihkuneita tietoja: ”Olette nostamassa ruuan hintaa, jotta pystytte laskemaan bensan hintaa”

07.06.2023

Helsingin Sanomien ay-jäsenmaksuja koskevalle pääkirjoitukselle kovaa kritiikkiä – ”Kirjoittajien logiikka on kestämätön”

07.06.2023

Mielipide: Työttömiin kohdistetaan vihapuhetta – häpeä ei auta työllistymään

07.06.2023

Vihreiden puheenjohtajaksi pyrkivä Saara Hyrkkö: ”Vihreiden on oltava yksi jalka tässä päivässä ja toinen tulevaisuudessa”

07.06.2023

Vasemmiston apulaispormestari aloittaa Turussa: ”Historiallista”

06.06.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään