Valta on siellä, missä on hiljaista. Ainakin tämä pätee Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevaan Finnveran pääkonttoriin hyvin. Valtion vientitakuulaitos on harvoin otsikoissa, mutta sen merkitys Suomen taloudelle on valtava.
Hyvin yksinkertaistetusti valtion vientitakuulaitos takaa, että yrityskauppoja rahoittavat laitokset kuten pankit saavat rahansa takaisin, jos yritykselle käy huonosti. Toki Finnvera tekee paljon muutakin.
Vaikka Finnvera on yksityinen yhtiö, ovat sen takana valtion muskelit. Samalla valtio ottaa riskejä, joita yritykset eivät halua ottaa.
– Kysehän on siitä, että hyödynnetään valtion riskinottokykyä. Sitähän Finnveran toiminta on. Valtio takaa toimintaa, koska valtiolla on kykyä taata sitä, tiivistää Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola.
”Valtio takaa toimintaa, koska valtiolla on kykyä taata sitä.”
Rahkola työskenteli aiemmin tällä vaalikaudella pääministeri Sanna Marinin talouspoliittisena erityisavustajana.
Finnvera on yksi osa palapelissä, jota voi kutsua yrittäjähenkiseksi valtioksi. Termin on tehnyt tunnetuksi taloustieteilijä Mariana Mazzucato. Hän on tutkimuksissaan osoittanut, kuinka merkittävää roolia valtio on näytellyt monissa yrityksissä. Esimerkiksi miljardööri Elon Musk sai aikoinaan satojen miljoonien dollarien edestä julkista tukea Tesla-sähköautojen kehittämiseen. Samoin Apple-yhtiön IPhone-puhelimien taustalla on valtion rahoittamana tehtyä tutkimusta.
– Näkisin sen ennen kaikkea julkisen vallan ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Sillä tavalla, että julkinen valta luo yrityksille mahdollisimman hyviä edellytyksiä toimia ja hyviä edellytyksiä investoida.
– Yrityksethän eivät toimi missään tyhjiössä, vaan ne toimivat kunkin maan tai alueen toimintaympäristössä, jossa väkisinkin julkisella vallalla on iso rooli, Rahkola tiivistää.
Ärsyttävä termi
Itseäni vähän ärsyttää koko termi, sanoo Jussi Saramo haastattelun alkuun. Kyse ei ole siitä, etteikö vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja pitäisi aiheesta.
– Siinä paketoidaan ihan perinteistä sekatalouteen ja vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluvaa elementtiä uuden termin alle.
Saramo aloittaa ensin huonolla esimerkillä, jossa valtion ja yritysten roolit menevät sekaisin. Lopputuloksena on tilanne, jossa ei enää tiedetä, mikä on valtiota ja mikä yritystä.
– Ei tarvitse mennä sen kauemmaksi kuin nyky-Venäjä. Valtio ei enää toimi yleiseksi hyödyksi vaan harvojen. Tai ei tarvitse ottaa esimerkiksi kehitysmaataloutta kuten Venäjä, vaan Etelä-Korea. Varmasti siellä on saatu paljon hyvää aikaiseksi, mutta ehkä se on mennyt liian pitkälle jos politiikka ja yritysjohto ovat täysin kietoutuneet toisiinsa.
Mazzucaton tarkoituksena on ollut haastaa ajatus laiskasta valtiosta. Kuten mainittua, monien erittäin hyvin menestyneiden tuotteiden ja yritysten taustalta löytyy valtava määrä julkisen sektorin rahoitusta. Toisaalta joissakin tapauksissa syy on melko raadollinen.
– Usein se saattaa olla sotaa varten tehtyä tutkimusta, mikä on tietysti negatiivista. Mazzucato käyttää paljon esimerkkinä myös avaruuskisaa, Saramo sanoo.
Suomessa valtiolla oli pitkään iso rooli taloudessa. Siinä mielessä Mazzucaton ajattelu ei täällä vaikuta kovin vallankumoukselliselta.
– Ei meillä olisi Nestettä, terästeollisuutta tai paljon muutakaan ilman vahvaa valtion roolia taloudessa. Sitä pitää lämpimästi kannattaa. Yrittäjähenkistä valtiota se ei kyllä ole.
Perustat kuntoon
Suomessa valtio tukee yrityksiä monin eri tavoin, eivätkä kaikki luonnollisestikaan ole hyviä ja onnistuneita esimerkkejä. Rahkola nostaa yhtenä hyvänä esimerkkinä Business Finlandin veturiyritys-toiminnan.
– Siinä valtio tekee TKI-rahoitusta, yritykset tulevat mukaan omilla osuuksillaan, ja yritykset kokoavat yhteistä klusteria veturiyrityksen ympärille. Valtion panostuksella saamme sekä yhteistyötä yritysten välille, yritysten ja julkisen sektorin välille, että sitten vivutettua yksityistä rahaa liikkeelle.
TKI-kirjainyhdistelmä tarkoittaa tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. Suomessa erityisesti Nokian matkapuhelintoiminnan romahduksen jälkeen yritysten TKI-panostukset romahtivat, eivätkä ne vieläkään ole paljon nousseet. Yritykset ovat kyllä maksaneet omistajilleen osinkoja, mutta tulevaisuuteen katsovat investoinnit ovat jääneet vähemmälle.
– Yritysten voittoja lisäämällä Suomeen ei investoida – se on käynyt selväksi, Saramo toteaa.
Saramo ja Rahkola mainitsevat molemmat perustutkimuksen yhtenä alueena, jossa valtion pitää olla vahvasti mukana. Sen lisäksi molemmat painottavat hyvän peruskoulutuksen tärkeyttä.
– Olennaista on, että perustutkimus on kaikkien käytössä ja myös, että hyöty tulee koko yhteiskunnalle, Saramo sanoo.
Kritiikin kritiikki
Mazzucaton viestiä yrittäjähenkisestä valtiosta on kritisoitu paljon. Yksi osa kritiikistä kuuluu, että valtion eli poliitikkojen ei pidä olla valitsemassa voittajia.
– Eihän se, että valtio luo edellytyksiä, ole sitä, että valitaan yksittäisiä yrityksiä tai voittajia. Totta kai taustalla on sitten ihan poliittisia valintoja, sanoo Rahkola.
– Ei kyse ole siitä, että valtio poimisi yksittäisiä yrityksiä ja alkaisi poimia edes toimialoja. Luodaan edellytyksiä, ja ne yritykset, jotka kykenevät toimimaan tuottavasti ja innovatiivisesti, pärjäävät paremmin, hän jatkaa.
Jälleen molemmat haastateltavat nostavat esiin saman asian eli vetytalouden ja vihreän siirtymän. Vetytalouden merkityksestä teollisuudelle on tässä lehdessä oma juttu.
– Nyt valtio tekee kaikkensa, että meillä on mahdollisimman halpaa energiaa ja hyvä energiaverkko, Saramo sanoo.
– Valtionyhtiön (Gasgrid) toimesta on lähdetty kehittämään vetysiirtoyhteyttä. Sitten on investointitukia tähän liittyen, ja esimerkiksi Lappeenrannassa on paljon tutkimusta, kuvaa Rahkola.
Lisäenergialle on valtava tarve, kun teollisuutta yritetään tehdä päästöttömäksi. Saramo painottaa, että yritysten investointeja on mahdollista saada luomalla niille mahdollisimman hyvä toimintaympäristö.
Vihreä siirtymä on hyvä esimerkki valtion merkityksestä. Politiikalla on näytetty suunta, että päästöjä halutaan saada alas.
– Sitten sääntely ja tuki-instrumentit vievät siihen suuntaan ja tukevat sitä tavoitetta. Se alkaa generoida yksityisiä sijoituksia, Rahkola toteaa.
Nyt Suomessa on tilanne, jossa Elinkeinoelämän keskusliitto painottaa tiukasti vihreän siirtymän ja ilmastokriisin hillitsemisen tärkeyttä. Kovin monta vuotta ei tarvitse mennä taaksepäin, kun Etelärannan viesti oli tyystin toinen.
Saramo huomauttaa, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpokin on puhunut Suomella olevan matalalla roikkuvia hedelmiä, jotka odottavat poimijaansa.
– Orpo jätti mainitsematta, että on tietoisen politiikan tulos, että meillä on näitä hedelmiä, jotka joku poimii.
Lopusta alkuun
Lopuksi palataan alkuun. Saramo kuvailee, että yrittäjähenkinen valtio tarkoittaa paluuta perusasioihin. Ja kuten hän alussa sanoi, siihen liittyy myös riskejä. Esimerkiksi Viktor Orbánin johtamassa Unkarissa talous- ja politiikkaeliitti alkavat olla sama asia.
Toisaalta Suomessa yhteiskuntaa on rakennettu vahvan valtion ohjauksessa.
– Suomessa on pitkä perinne siitä, että valtio on synnyttänyt yhteistä vaurautta, Saramo sanoo.
Koronakriisi ja kohta vuoden kestänyt Ukrainan sota ovat jälleen nostaneet valtioiden roolia. Historian lopusta ei puhu enää juuri kukaan. Saramo huomauttaakin, että demokratian piiriä pienennettiin pitkään ja sanottiin monien talousasioiden kuuluvan markkinoille. Nyt suunta on kääntynyt.
”Suomessa on pitkä perinne siitä, että valtio on synnyttänyt yhteistä vaurautta.”
Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto on panostamassa valtavia summia vihreään siirtymään, mikä samalla on oman maan teollisuuden tukemista.
– Yhdysvalloissa valtiolla on aina ollut vahva rooli. Vaikka maa puhuu markkinataloudesta joka suuntaan, on se aina pitänyt huolta, että markkinatalous toimii maan omaksi eduksi, Saramo sanoo.
Myös Euroopassa on voimistunut puhe strategisesta autonomiasta, josta erityisesti Ranska on pitänyt ääntä. Tiivistetysti se tarkoittaa, että EU ei olisi riippuvainen Kiinasta. Ilman julkisen vallan toimia ei siinä onnistuta.
Saramo painottaa, että yhteisen hyvän pitää olla tärkein prioriteetti.
– Jos siitä joku yritys hyötyy, se on ihan ok. Mutta aina kun sitä lähdetään tekemään ensisijaisesti yritysten voitot edellä, mennään lähtökohtaisesti heti metsään.
Mutta onko koko ajatus yrittäjähenkisestä valtiosta liian maltillinen?
– Valtionyhtiöissä on vain taivas rajana, mikä valtion rooli taloudessa on. Jos perustamme uusia valtionyhtiöitä ja perusvauraus on yhteisessä omistuksessa, vaikea nähdä sen vasemmistolaisempaa ajattelua.
– Jos on vain sitä, että synnytetään verorahoilla toisille rikkauksia ilman, että siitä ei jää muuta käteen kuin 20 prosenttia yhteisöveroa. Sitten se ei tietystikään ole vasemmistolaista, Saramo sanoo.
Talouden pitää lisätä yhteistä hyvinvointia, kuuluu viesti.
– Jotta talous on kaikille, ei harvoille.
uutiskirje 
