Gallupit, varsinkin aluegallupit ja paikkaveikkaukset mittasivat vasemmistoliitolle voittoa. Vaalikeskusteluissa vasemmistoliiton Li Anderssonin asialliset ja tosiasioihin perustuvat puheenvuorot saivat oikeistopuolueiden epämääräiseen oikeistopopulismiin turvautuneet puheenjohtajat näyttämään epämääräisiltä oikeistopopulisteilta.
Vasemmistoliitto kärsi kuitenkin vakavan vaalitappion. Vaikka tappio äänimäärässä ja ääniosuudessa oli tavallista hallituspuolueen tappiota pienempi, oli paikkojen menetys sitäkin rajumpi. On tärkeää, että puolueella on ainakin yksi kansanedustaja jokaisessa vaalipiirissä. Nyt vasemmistoliitto menetti ainoat kansanedustajansa Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa.
Vasemmistoliitolla on edessään perusteellinen keskustelu vaalituloksesta. Keskustelussa on syytä keskittyä siihen, mitä puolue voisi tehdä paremmin, jotta puolueen tavoitteet saisivat suuremman kannatuksen.
Keskustelu vaalitappiosta kääntyy helposti sellaisiin asioihin, joihin puolueväki ei voi vaikuttaa. Jos demarit houkuttelevat vasemmistoliiton kannattajia äänestämään itseään, jotta oikeiston vaalivoitto estettäisiin, on se tietenkin keljua. Mutta asia tuskin muuttuu demareita nuhtelemalla. Valtamedian päätoimittajille voidaan lähettää kirjelmiä, joissa tuomitaan oikeistoa suosivien teemojen nostaminen vaaliuutisoinnin pääaiheiksi. Päätoimittajat kuuntelevat kuitenkin työnantajiaan herkemmin kuin vasemmistolaisia lukijoitaan.
Ainoa asia, johon vasemmistoliitto voi oikeasti vaikuttaa, on sen oma toiminta. Tämä kirjoitus ei ole puheenvuoro vaalikeskusteluun. Tässä artikkelissa nostetaan esille sellaisia seikkoja vaalituloksista, jotka saattavat tukea tosiasioihin perustuvaa vaaliarviointia.
Vaalitaktikointia esiintyi, entä sitten?
Vasemmiston vaalitappion syyksi on tarjottu sosiaalidemokraattien vasemmistoliiton kannattajiin kohdistamaa viestintää, joka selitti, että ainoa tapa estää oikeistopuolueen nousu suurimmaksi puolueeksi on demareiden äänestäminen. Tässä ei ole mitään uutta, taktiseen äänestämiseen on yllytetty kaikissa vaaleissa. Näissä vaaleissa ilmeisesti ainakin osa vihreiden kannattajista nielaisi syötin.
Jos SDP:n vaalistrategian keskeinen asia oli vasemmistoliiton ja vihreiden houkuttelu demarien äänestämiseen taktisista syistä, oli tulos varmasti suuri pettymys. Vasemmistoliitto ja vihreät hävisivät yhteensä kaksitoista paikkaa, mutta demarit saivat niistä neljä. Muut paikat menivät oikeistopuolueille.
Vasemmistoliiton vaalitappiot useimmissa vaalipiireissä olivat niin selvät, että niistä on turha syyttää taktista äänestämistä. Satakunnassa ja Uudellamaalla vasemmiston paikkojen menetykset olivat niin täpärät, että taktinen äänestäminen saattaa selittää tulosta. Mutta entä sitten? Ratkaisevan tärkeätä vaaliarvion kannalta on kuitenkin löytää ne asiat, joissa vasemmistoliitto voi parantaa toimintaansa.
Hallitusvastuu on kiero syntipukki
Hallitus oli kaikissa mielipidekyselyissä Suomen suosituin hallitus ainakin 1990-luvulta alkaen. Hallitus teki monia merkittäviä uudistuksia ja ennen kaikkea muutti politiikan suunnan. Monet vasemmistoliitolle tärkeät asiat etenivät ja vasemmistoliiton toiminta hallituksessa sai kiitosta. Silti vasemmistoliitto hävisi vaalit.
Vasemmistoliitto on vain kerran aikaisemmin, vuonna 2007, kärsinyt yli yhden prosenttiyksikön ääniosuuden menetyksen.
Hallituspuolueet ovat menettäneet keskimäärin 1,4 prosenttiyksikköä kannatuksestaan vuosien 1991–2023 vaaleissa. Vuoden 2023 vaaleissa hallituspuolueiden keskimääräinen ääniosuuden menetys oli 1,2 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliiton 1,1 prosentin äänten menetys ei tässä valossa vaikuta kovin dramaattiselta.
Oppositiopuolueet ovat kasvattaneet ääniosuuttaan keskimäärin 1,7 prosenttiyksikköä sekä vuosien 1991–2023 että vuoden 2023 vaaleissa.
Hallitukseen meno sisältää aina riskin. Se on kuitenkin otettava aina, kun hallitusohjelma antaa puolueelle mahdollisuuden toteuttaa tavoitteitaan ja vaalilupauksiaan. Vasemmistoliitto sai Marinin hallituksessa tavoitteitaan niin paljon edistettyä, että on turha kysyä kannattiko hallitukseen mennä. Sen sijaan on kysyttävä, miten vasemmistoliitto olisi paremmin voinut tuoda esille hallituskauden ansiot.
Osaako vasemmistoliitto vain Helsingin murretta?
Eduskuntavaalit käydään 13 eri vaalipiirissä. Vasemmistoliiton kannatus on aina vaihdellut vaalipiireittäin. Ennen vasemmisto oli ylivoimaisesti vahvin pohjoisessa, Helsinki kuului heikoimpiin vaalipiireihin.
Nyt vasemmistoliiton kannatusosuus on yli 11 prosenttia vain Helsingissä ja Varsinais-Suomessa. Oulun vaalipiirissä ja Lapissa kannatusosuus oli yli ennen 15 ja yli 20 prosenttia, nyt alle 10.
Kuitenkin vasemmistoliiton vahva sitoutuminen kansalaisten tasavertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen koskee yhtä hyvin ihmisiä koko maassa. Miksi vasemmistoliitto onnistuu hyvin Helsingissä mutta yhä heikommin pohjoisessa? Puhuuko vasemmistoliitto stadin slangia, jota muualla maassa on vaikea ymmärtää?
Näissä vaaleissa vasemmisto eteni jälleen Helsingissä. Valtakunnallista tulosta lievemmät tappiot koettiin Uudenmaan, Kaakkois-Suomen ja Vaasan vaalipiireissä.
On myös syytä huomata, että vasemmistoliiton kannatus lisääntyi Helsingin lisäksi monilla paikkakunnilla, Uudenmaan Karkkilassa peräti 5,7 prosenttiyksikköä. Lapin Pellossa kannatusnousua oli yli 10 prosenttiyksikköä.
Miten ihmeessä viiden paikan menetys
Vasemmistoliiton vaalitulos ei sinänsä ollut katastrofi, vaan normaalia vähäisempi hallituspuolueen vaalitappio. Mutta viiden paikan menetys oli hirveä. Miten ihmeessä 1,1 prosentin ääniosuuden menetys voi johtaa viiden paikan menetykseen? Yksi kansanedustaja vastaa puolta prosenttia kansanedustajista, prosenttiyksikön tappiolla pitäisi menettää kaksi paikkaa. Viiden paikan menetys vaatisi 2,5 prosenttiyksikön tappion, jos vaalit olisivat suhteelliset.
Mutta vaalit eivät ole Suomessa suhteelliset, kuten esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. Suomalaisessa vaalijärjestelmässä isot ovat tasa-arvoisempia kuin pienet.
Suomen eduskunta valitaan 13 vaalipiirissä. Suomessa ei ole yhtenäistä ja valtakunnallista äänikynnystä. Monissa maissa on esimerkiksi kolmen tai viiden prosentin äänikynnys. Pienimmissä suomalaisissa vaalipiireissä piilevä äänikynnys on aivan mieletön. Keski-Suomessa kansanedustajan paikkaan vaadittiin nyt 7,6 prosenttia hyväksytyistä äänistä, Satakunnassa 8,5 ja Lapissa peräti 12,4 prosenttia.
Vasemmistoliiton viiden paikan menetyksestä näissä vaaleissa kolme selittyy juuri sillä, että vasemmistoliitto lipsahti äänikynnyksen alle korkeimman äänikynnyksen vaalipiireissä.
Vasemmistoliitto sai vuoden 2019 vaaleissa ensimmäistä kertaa ääniosuuttaan vastaavan määrän kansanedustajia. Jos Suomessa olisi suhteelliset vaalit, olisi vasemmistoliitto näissä vaaleissa saanut kannatustaan vastaavat 14 kansanedustajaa.
Mutta ei tämänkään asian märehtiminen auta vasemmistoliiton vaaliarviota. Suuret puolueet tulevat varmasti puolustamaan etuisuuksiaan maailman tappiin. Vasemmistoliitto voi korjata vaalijärjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta johtuvan epäkohdan vain tekemällä vaalityönsä entistä paremmin.
Vaalipovaukset kannattaa jatkossa unohtaa
Vasemmistoliiton kannattajat ovat hyvin surullisia vaalituloksen johdosta. Surutyötä tehdään monella tavalla. Yksi keino on ollut liittyminen vasemmistoliiton jäseneksi. Puolue on saanut jäsenanomusten vyöryn vaalien jälkeisellä viikolla.
Vaalitappio on aiheuttanut kokoaan suuremman järkytyksen. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että vaalituloksen odotukset olivat päinvastaiset. Vaalivoiton odotteluun vaikutti omalta osaltaan erilaiset povaukset vaalien tuloksista. Varsinkin vaalipiirikohtaiset gallupit osoittautuivat kelvottomiksi. Niistä suurin osa kertoi vasemmiston kasvavasta kannatuksesta.
Vaalipaikkaennusteet lupasivat vasemmistoliitolle lisäpaikkaa, tai että paikat pysyvät ennallaan. Muutenkin vaalipaikkaennusteet menivät poskelleen.
Vasemmistoliitto ja vihreät eivät ainakaan pääse syyttämään gallupeja siitä, että ne olisivat vaikuttaneet heikentävästi vaalituloksiin julkaisemalla puolueiden kannalta heikkoja mittauksia.
Vasemmiston vaaliarvioille gallupeilla ei ole varsinaisesti mitään arvoa. Ainoa muistamisen arvoinen asia on se, että kannatusmittauksia ei kannata ottaa tosissaan. Jos niin tekee, voi vaalimasennuksesta tulla tarpeettoman syvä.
Vaalipiirien tulokset
Kun vaalipiireissä tehdään vaaliarvioita, on hyvä katsoa myös, mitä muiden vaalipiirien kokemuksista on opittavaa. Vasemmiston vaalipiirikohtaisiin tuloksiin palataan myöhemmin. Tässä kuitenkin lopuksi ehdokaskohtaisia tuloksia kaikista vaalipiireistä. Luettelossa on kunkin vaalipiirin kolmen ehdokkaan kärki, Helsingistä neljän.
Nimien perässä on ehdokkaan Ikä vaalipäivänä, ammatti, kotikunta, äänimäärä, sija vaalipiirin ehdokkaiden joukossa. Kansanedustajaksi valittujen nimet on lihavoitu.
Helsinki
Koskela, Minja, 35, yhteiskuntatieteiden maisteri, musiikin tohtori, Helsinki, 10112, 5
Kivelä, Mai, 40, kansanedustaja, Master of Arts, Helsinki, 6177, 12
Honkasalo, Veronika, 47, kansanedustaja, valtiotieteiden tohtori, riksdagsledamot, politices doktor, Helsinki, 6100, 20
Haglund, Mia, 37, generalsekreterare, politices magister, Helsinki, 3113, 29
Häme
Pekonen, Aino-Kaisa, 44, kansanedustaja, lähihoitaja, Riihimäki, 4251, 13
Pikkarainen, Harri, 49, ylilääkäri, erikoislääkäri, Lahti, 1353, 30
Lientola, Elisa, 44, kuvataiteilija, oikeusmuotoilija, Lahti, 1315, 46
Kaakkois-Suomi
Mielonen, Joona, 37, apulaisohjaaja, elokuvatyöntekijä, Kotka, 2084, 22
Niemelä, Sanna, 40, ammatillinen ohjaaja, Savonlinna, 1015, 48
Byman, Mika, 42, pääluottamusmies, lähihoitaja, Kouvola, 938, 66
Keski-Suomi
Käppi, Matleena, 27, Luonnontieteiden kandidaatti, muusikko, Jyväskylä, 3734, 12
Hirsjärvi, Irma, 62, FT, tutkija, Jyväskylä, 1310, 26
Martins, Sirpa, 56, Vanhustyöntekijä, työnohjaaja, Äänekoski, 1024, 42
Lappi
Kilpeläinen-Tuoma, Piia, 40, perusopetuksen ja lukion rehtori, Pello, 2128, 7
Mustafi, Albana, 38, yrittäjä, Kemi, 1384, 16
Keränen, Toni, 47, nosturinkuljettaja, Tornio, 884, 28
Oulun vaalipiiri
Sarkkinen, Hanna, 34, sosiaali- ja terveysministeri, kansanedustaja, Oulu, 6758, 7
Kyllönen, Merja, 46, kansanedustaja, bioanalyytikko, Suomussalmi, 5317, 18
Jokelainen, Jessi, 26, filosofian maisteri, aineenopettaja, Oulu, 3891, 27
Pirkanmaa
Kontula, Anna, 46, kansanedustaja, sosiologi, Valkeakoski, 4909, 11
Minkkinen, Minna, 38, sosionomi, lähihoitaja, Tampere, 2751, 25
Nyman, Anne, 58, myyjä, Nokia, 2340, 40
Satakunta
Ranta, Raisa, 44, toiminnanjohtaja, insinööri, Pori, 4267, 9
Tommila, Milka, 46, koordinaattori, restonomi (AMK), Pori, 832, 20
Rantala, Eero, 36, prosessityöntekijä, luottamusmies, Nakkila, 823, 32
Savo-Karjala
Meriluoto, Laura, 37, yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalialan järjestöasiantuntija, Kuopio, 3358, 14
Kuivalainen, Maija, 24, ympäristöpolitiikan opiskelija, yrittäjä, Joensuu, 1924, 32
Semi, Matti, 66, kansanedustaja, rakennusmies, Varkaus, 1559, 50
Uusimaa
Saramo, Jussi, 43, kansanedustaja, Vantaa, 4944, 16
Lohikoski, Pia, 45, valtiotieteiden maisteri, kansanedustaja, Kerava, 2550, 38
Bibani, Gashaw Kaisa, 35, terveydenedistäjä AMK, Vantaa, 2538, 61
Vaasan vaalipiiri
Moisio, Harri, 68, YTM, eläkeläinen, Vaasa, 1150, 35
Karhu, Virpi, 56, sosiaaliohjaaja, Kokkola, 832, 76
Jussila, Noora, 34, lähihoitaja, Seinäjoki, 631, 94
Varsinais-Suomi
Andersson, Li, 35, kansanedustaja, riksdagsledamot, puheenjohtaja, ordförande, Turku, 18007, 4
Furuholm, Timo, 35, sosiaalitieteiden opiskelija, Turku, 3997, 13
Yrttiaho, Johannes, 43, kansanedustaja, Turku, 1630, 21
uutiskirje 
