KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

50 vuotta sitten fasistit kaappasivat vallan Chilessä – Oliko sotilasdiktatuuri parempi kuin DDR:n stalinistinen sortokoneisto?

Chilen sotilasdiktatuurin aikakaudella kadonneiden ihmisten kuvia on laitettu näkyville maan pääkaupungissa Santiagossa. Vuosien 1973-1990 välillä noin 3 000 ihmistä katosi Chilessä.

Chilen sotilasdiktatuurin aikakaudella kadonneiden ihmisten kuvia on laitettu näkyville maan pääkaupungissa Santiagossa. Vuosien 1973-1990 välillä noin 3 000 ihmistä katosi Chilessä. Kuva: Lehtikuva/Pablo Vera

17 vuotta kestäneen sotilasdiktatuurin aikana tuhansia ihmisiä vainottiin, kidutettiin ja murhattiin Chilessä. Jos on valmis näkemään hyvää Pinochetin Chilessä, voiko silloin tuomita täysin esimerkiksi DDR:n hallinnon, kysyy KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Jussi Virkkunen
11.9.2023 12.20

50 vuotta sitten fasistit kaappasivat vallan Chilessä. Yhdysvallat tuki kenraali Augusto Pinochetin joukkoja, jotka kaatoivat demokraattisesti valitun Salvador Allenden hallinnon.

Chilessä tapahtunut vallankaappaus järkytti monia, ja siihen löytyy tausta historiasta. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan Chilessä on ollut hyvin vahva – 1900-luvun alkupuolelta periytyvä – perustuslaillisuuden ja demokratian perinne muihin Latinalaisen Amerikan maihin verrattuna.

– Se osaltaan selittää, että Chilen vuoden 1973 sotilasvallankaappaus näyttäytyi niin suurena järkytyksenä. Chileä oli pidetty maana, jossa tällaista ei tapahdu, Teivainen sanoi KU:lle muutama vuosi sitten.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vallankaappausta seurasi oikeistodiktatuurin aika, joka päättyi vuonna 1990. Ainakin 3 000 ihmistä katosi diktatuurin kaudella, minkä lisäksi tuhansia poliittisia vankeja kidutettiin.

Pinochetin hallinnon toteuttama uusliberalistinen talouspolitiikka on hyvin tunnettu. Chileä onkin pidetty niin sanotun Chicagon koulukunnan koelaboratoriona, jossa silloin radikaalina pidettyä talouspolitiikkaa voitiin kokeilla. Myöhemmin Britannian pääministeri Margaret Thatcher toteutti vastaavia noustuaan valtaan Britanniassa vuonna 1979.

Kenraalin maine meni

Vuonna 2006 kuolleen Pinochetin maine on alkanut rapautua hänen kannattajiensa silmissä Chilessä. Pitkään Pinochet edusti Teivaisen mukaan kannattajilleen kenraalia, joka voittoisan aseväen johtajana oli kukistanut kommunistit ja vienyt maan talouskasvun tielle.

– Siihen liittyi aika vahva sankaritarina, jonka mukaan henkilökohtaisesti Pinochet oli korruptoitumaton. Ihmisoikeussyytösten rinnalle alkoi kuitenkin hiukan ennen hänen kuolemaansa tulla myös todisteita hänen laittomasta rikastumisestaan. Tämä alkoi myös oikeiston piirissä hiukan nakertaa uskottavuutta siltä tarinalta, jonka mukaan Pinochetin perintöä on suojeltava aina ja tinkimättä, Teivainen kuvaili KU:lle.

Yksi kysymys

Pinochetin Chileen liittyy yksi mielenkiintoinen kysymys. Hänen toimiaan on myös puolustettu esimerkiksi juuri talouspolitiikalla, joka kiistatta nosti Chilen talouslukuja. Moni rikastui, mutta eriarvoisuus samalla syventyi. Eriarvoisuuden vuoksi chileläiset myös nousivat protesteihin muutama vuosi sitten. Toki Pinochetia on myös kiitetty siitä, että hän näiden kiittäjien mukaan pelasti Chilen kommunismilta.

Samalla Pinochetin hallinto vainosi vasemmistolaisia sekä murhasi ja kidutti toisinajattelijoita.

Kysymys kuuluu joka tapauksessa näin: Jos on valmis näkemään hyvää Pinochetin Chilessä, voiko silloin tuomita täysin esimerkiksi DDR:n hallinnon?

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään