KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

50 vuotta sitten fasistit kaappasivat vallan Chilessä – Oliko sotilasdiktatuuri parempi kuin DDR:n stalinistinen sortokoneisto?

Chilen sotilasdiktatuurin aikakaudella kadonneiden ihmisten kuvia on laitettu näkyville maan pääkaupungissa Santiagossa. Vuosien 1973-1990 välillä noin 3 000 ihmistä katosi Chilessä.

Chilen sotilasdiktatuurin aikakaudella kadonneiden ihmisten kuvia on laitettu näkyville maan pääkaupungissa Santiagossa. Vuosien 1973-1990 välillä noin 3 000 ihmistä katosi Chilessä. Kuva: Lehtikuva/Pablo Vera

17 vuotta kestäneen sotilasdiktatuurin aikana tuhansia ihmisiä vainottiin, kidutettiin ja murhattiin Chilessä. Jos on valmis näkemään hyvää Pinochetin Chilessä, voiko silloin tuomita täysin esimerkiksi DDR:n hallinnon, kysyy KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Jussi Virkkunen
11.9.2023 12.20
Fediverse-instanssi:

50 vuotta sitten fasistit kaappasivat vallan Chilessä. Yhdysvallat tuki kenraali Augusto Pinochetin joukkoja, jotka kaatoivat demokraattisesti valitun Salvador Allenden hallinnon.

Chilessä tapahtunut vallankaappaus järkytti monia, ja siihen löytyy tausta historiasta. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan Chilessä on ollut hyvin vahva – 1900-luvun alkupuolelta periytyvä – perustuslaillisuuden ja demokratian perinne muihin Latinalaisen Amerikan maihin verrattuna.

– Se osaltaan selittää, että Chilen vuoden 1973 sotilasvallankaappaus näyttäytyi niin suurena järkytyksenä. Chileä oli pidetty maana, jossa tällaista ei tapahdu, Teivainen sanoi KU:lle muutama vuosi sitten.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vallankaappausta seurasi oikeistodiktatuurin aika, joka päättyi vuonna 1990. Ainakin 3 000 ihmistä katosi diktatuurin kaudella, minkä lisäksi tuhansia poliittisia vankeja kidutettiin.

Pinochetin hallinnon toteuttama uusliberalistinen talouspolitiikka on hyvin tunnettu. Chileä onkin pidetty niin sanotun Chicagon koulukunnan koelaboratoriona, jossa silloin radikaalina pidettyä talouspolitiikkaa voitiin kokeilla. Myöhemmin Britannian pääministeri Margaret Thatcher toteutti vastaavia noustuaan valtaan Britanniassa vuonna 1979.

Kenraalin maine meni

Vuonna 2006 kuolleen Pinochetin maine on alkanut rapautua hänen kannattajiensa silmissä Chilessä. Pitkään Pinochet edusti Teivaisen mukaan kannattajilleen kenraalia, joka voittoisan aseväen johtajana oli kukistanut kommunistit ja vienyt maan talouskasvun tielle.

– Siihen liittyi aika vahva sankaritarina, jonka mukaan henkilökohtaisesti Pinochet oli korruptoitumaton. Ihmisoikeussyytösten rinnalle alkoi kuitenkin hiukan ennen hänen kuolemaansa tulla myös todisteita hänen laittomasta rikastumisestaan. Tämä alkoi myös oikeiston piirissä hiukan nakertaa uskottavuutta siltä tarinalta, jonka mukaan Pinochetin perintöä on suojeltava aina ja tinkimättä, Teivainen kuvaili KU:lle.

Yksi kysymys

Pinochetin Chileen liittyy yksi mielenkiintoinen kysymys. Hänen toimiaan on myös puolustettu esimerkiksi juuri talouspolitiikalla, joka kiistatta nosti Chilen talouslukuja. Moni rikastui, mutta eriarvoisuus samalla syventyi. Eriarvoisuuden vuoksi chileläiset myös nousivat protesteihin muutama vuosi sitten. Toki Pinochetia on myös kiitetty siitä, että hän näiden kiittäjien mukaan pelasti Chilen kommunismilta.

Samalla Pinochetin hallinto vainosi vasemmistolaisia sekä murhasi ja kidutti toisinajattelijoita.

Kysymys kuuluu joka tapauksessa näin: Jos on valmis näkemään hyvää Pinochetin Chilessä, voiko silloin tuomita täysin esimerkiksi DDR:n hallinnon?

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Uusimmat

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
05

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset