Kun Abdulkadir Mohamud aloitteli suomalaisessa työelämässä parikymppisenä 2000-luvun alussa, hän ei tiennyt ammattiliitoista mitään. Kun Mohamud sai työpaikan atk-asentajana, hänen tuttavansa sanoi, että sellaiseen pitää liittyä.
– Se tuntui pakolliselta jutulta, vähän kuin veronmaksu.
Somalialaislähtöinen Mohamud pakeni perheensä mukana maansa sisällissotaa Tansaniaan vuonna 1991, josta matka jatkui kaksi vuotta myöhemmin Suomeen. Tuolloin 13-vuotias Mohamud oppi suomen kielen nopeasti. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli ensin tietokoneasentajan, sitten jakeluauton kuljettajan ja lopulta kiinteistönhoitajan tutkinnon.
Viimeksi kuluneet 16 vuotta Mohamud on työskennellyt huoltomiehenä Helsingin Seniorisäätiön palvelukodeissa. Hän huoltaa kalusteita ja laitteita ja juttelee samalla asukkaiden kanssa. Työ on Mohamudille mieluisaa: hän nauttii työpaikkansa sosiaalisesta yhteisöllisyydestä ja ihmisten auttamisesta.
Kuunteluoppilaasta puheenjohtajaksi
Mohamud ehti olla pitkään jäsenenä Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL), kunnes työkaverit houkuttelivat hänet mukaan ammattiosaston risteilylle ja kokouksiin.
– Aluksi vain kuuntelin ja olin ymmälläni. Minut houkuteltiin ammattiosaston hallitukseen. Sielläkin yhden kauden vain kuuntelin, mutta sitten minut valittiin puheenjohtajaksi, Mohamud muistelee.
”Jokainen on yhtä tärkeä riippumatta siitä, missä asemassa on.”
Nyt puheenjohtajan toimessa on vierähtänyt jo kuusi vuotta. Viimeksi kuluneet neljä vuotta Mohamud on toiminut myös työpaikkansa luottamusmiehenä. Häntä innostaa ay-toiminnassa yhteisöllisyys ja mahdollisuus olla avuksi toisille – aivan kuten huoltomiehen työssäänkin.
Helsingin Seniorisäätiön 450 työntekijän joukossa on 17:n eri kansallisuuden edustajia, Mohamud kertoo. Heistä valtaosa on hoitajia.
– Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on koko ajan enemmän.
Luottamusmiehenä Mohamud sanoo selvinneensä toistaiseksi helpolla.
– Työpaikallamme on asiat suhteellisen hyvin eikä ole ollut paljoa konflikteja. Maahanmuuttajataustaisten ongelmatilanteet, joita olen joutunut hoitamaan, ovat olleet lähinnä väärinkäsityksiä.
Työnhaussa eniten syrjintää
Väärinkäsitykset liittyvät monesti kielitaidon puutteeseen. SAK:n ”Maahanmuuttajat suomalaisilla työpaikoilla” -selvityksessä (2019) tämä todetaan olennaisimmaksi haasteeksi monikulttuurisessa työyhteisössä. Muualta tulleiden tietämys täkäläisestä työelämästä on usein puutteellista. Integraatiota edistävät työpaikalla perehdytys, mahdollisimman selkeä viestintä ja yhteisöllisyys.
Osa maahanmuuttajista kokee syrjintää ja hyväksikäyttöä työelämässä. Mohamud ei ole sellaiseen suoraan törmännyt, mutta on kaveripiiristään kuullut joistakin tapauksista esimerkiksi hoitoalalta.
– Suomeen lapsena tai teini-iässä saapuneilla ja täällä koulunsa käyneillä lähtökohdat ovat yleensä helpommat kuin aikuisiällä saapuneilla, joille suomen kielen oppiminen voi olla haasteellista, Mohamud toteaa.
Maahanmuuttajien suurin pullonkaula suomalaisessa työelämässä on työpaikan saaminen. Erään tutkimuksen mukaan irakilaistaustaisen on lähetettävä kolme kertaa enemmän työhakemuksia ja somalialaistaustaisen neljä kertaa enemmän kuin suomalaistaustaisen päästäkseen työhaastatteluun, vaikka hakijoiden koulutus ja työkokemus olisivat yhtäläiset ja suomen kielen taito hyvä.
Liitot tutuiksi maahanmuuttajille
Abdulkadir Mohamud on maahanmuuttajataustaisena ammattiyhdistysaktiivina harvinainen tapaus. Erityisen harvinaista on se, että ammattiosastonsa lisäksi hän vaikuttaa myös liittotasolla: hänet valittiin keväällä 2022 JHL:n edustajiston jäseneksi JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmän edustajana. Myöhemmin samana vuonna hän nousi JHL:n hallitukseen ja on ensimmäinen ammattiliiton hallitukseen valittu maahanmuuttajataustainen ihminen Suomessa.
Liitossa eteneminen ei ole ollut vaikeaa – Mohamud kertoo vain lähteneensä ehdolle tehtäviin, kun on pyydetty. Vastaanotto on ollut kannustava. Silti maahanmuuttajien vähäinen osuus liittojen hallinnossa kertoo, että liittojen on tehtävä vielä paljon työtä tavoittaakseen maahanmuuttajat nykyistä paremmin.
Tärkeintä on Mohamudin mukaan se, että maahanmuuttajataustaiset työntekijät ylipäänsä liittyisivät ammattiliittoon.
– Monelle maahanmuuttajalle ay-liike on täysin tuntematon tai heillä voi olla siitä väärä kuva. Jotkut luulevat, että ay-toiminta on ikään kuin sotaa työnantajaa vastaan ja että työnantaja suuttuu, jos työntekijä liittyy liittoon. Joidenkin lähtömaissa ay-toiminta voi olla jopa laitonta.
Mohamud on saanut lukuisia ihmisiä liittymään ammattiliittoon. Jäsenyyden hyödyllisyydestä vakuuttaminen vaatii usein pitkällisiä keskusteluja.
– Täytyy tehdä kovasti töitä, että saa heidät ymmärtämään perusasiat.
Työntekijät kohdattava kasvokkain
Pelkästään yksittäisten ihmisten varassa asia ei onneksi ole. Mohamud kiittelee omaa liittoaan ja keskusjärjestö SAK:ta asiaan panostamisesta.
– JHL:ään on palkattu kaksi maahanmuuttajatoiminnan asiantuntijaa. SAK:lla on jo pitkään ollut puhelinlinja, jossa maahanmuuttajat voivat saada eri kielillä palvelua, Mohamud mainitsee.
”Yhteiskunta uhkaa jakautua liiaksi rikkaisiin ja köyhiin.”
Entistäkin enemmän Mohamud toivoo ay-toimijoiden jalkautumista työpaikoille.
– Se on paras keino. Esitteet ja lehdet eivät riitä. Kun menee kasvokkain selittämään ihmisille, mikä on ammattiliitto ja mitä hyötyä siihen liittymisestä on, mielenkiinto alkaa herätä.
Tärkeitä ovat Mohamudin mukaan matalan kynnyksen verkostot ja paikat, joissa jaetaan tietoa ammattiyhdistystoiminnan perusasioista. Sellainen on esimerkiksi JHL:n Etelä-Suomen KaMuT (Kaikki Mukaan Toimintaan) -verkosto, jossa Mohamudkin on toiminut.
Mohamud muistuttaa, että on myös kantasuomalaisten työntekijöiden etu, että maahanmuuttajat tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa työelämässä.
Solidaarisuus edunvalvonnan perustana
JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmää Mohamud kehuu hyvästä yhteishengestä työntekijöiden etujen ajamisessa.
– En ole minkään puolueen jäsen, mutta ryhmä on hyvä ja olen viihtynyt siinä.
Solidaarisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat Mohamudille olennaisia asioita työntekijöiden edunvalvonnassa.
– Jokainen on yhtä tärkeä riippumatta siitä, missä asemassa on.
Puheeksi nousee myös ammattiliittojen kamppailu oikeistohallituksen kaavailemia työehtosopimusjärjestelmän ja sosiaaliturvan heikennyksiä vastaan. Se on tällä hetkellä keskeinen asia JHL:ssäkin.
– Yksipuoliseen leikkaamiseen ja heikentämiseen ei pidä alistua, vaan sitä vastaan pitää taistella. Yhteiskunta uhkaa jakautua liiaksi rikkaisiin ja köyhiin – juna katkeaa keskeltä, Mohamud sanoo.
lehti 