Euroopan parlamentti on eilen tiistaina äänestänyt luonnon ennallistamista koskevasta asetuksesta. Asetus hyväksyttiin äänin 329 puolesta, 275 vastaan ja 24 tyhjää.
”Iso voitto luonnolle!”, iloitsee asetuksen puolesta äänestänyt vasemmistoliiton euroedustaja Silvia Modig sosiaaliseen mediaan kirjoittamassaan päivityksessä.
”Ennallistamisasetus on luonnolle se, mitä ilmastolaki on ilmastolle”, Modig kertoo.
”Se on Green Dealin peruskiviä. Ilman sitä Green Deal on kuin talo, joka on rakennettu vailla kunnon perustusta. Ja sellainen talo ei kestä”, Silvia Modig kiteyttää.
Tehtävänä pelastaa Euroopan luonto
EU:n ennallistamislaki on nyt Eurooppa-neuvoston lopullista hyväksyntää vaille valmis. Sen mukaan EU-maiden on ennallistettava vähintään 30 prosenttia huonokuntoisista luontotyypeistä vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
”Tähän pisteeseen pääseminen oli kovan työn takana”, Silvia Modig kertoo.
”Biodiversiteettistrategia toisensa jälkeen on epäonnistunut niin EU:n tasolla kuin Suomessakin. Samaan aikaan luonnon monimuotoisuus on jatkanut radikaalia katoaan, ja lajien sukupuuttoaalto on ollut historiallinen”, Modig kirjoittaa
Yli 80 prosenttia EU:n luontotyypeistä on tällä hetkellä huonossa kunnossa. Asetuksen tavoitteena on ennallistaa rappeutuneet ekosysteemit kaikissa jäsenvaltioissa ja auttaa EU:ta saavuttamaan ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteensa. Ennallistamisasetuksen avulla luonnon monimuotoisuutta voidaan turvata entistä paremmin. Euroopan komission mukaan uusi laki toisi unionille huomattavia taloudellisia hyötyjä, sillä jokaisesta investoidusta eurosta saataisiin vähintään 8 euron hyödyt.
”Vaikka tiede kertoo meille aivan selvästi, että luonnon monimuotoisuuden kato on uhka paitsi omalle terveydellemme myös ruoantuotannolle, emme ole toistaiseksi onnistuneet muuttamaan suuntaa. Pölyttäjäkato uhkaa kaikkea pölyttäjistä riippuvaista kasvua, ja maaperän eroosio heikentää satoja. Laitamme joka vuosi kasvavan summan sopeutuaksemme ilmaston lämpenemisen negatiivisiin vaikutuksiin, mutta samaan aikaan rahoitamme luonnon monimuotoisuuden katoa muun muassa maataloustukijärjestelmällämme”, Silvia Modig toteaa.
”Tämä on täydellistä hölmöläisten hommaa. Tekemättä jättämisellä on valtava hinta, ja sopeutumiseen vaadittava raha vain kasvaa vuosi vuodelta”, hän summaa.
Suunta parempaan
Ennallistamisasetuksen hyväksyminen antaa Silvia Modigille toivoa siitä, että suunta on nyt parempi.
”Sen myötä siirrymme luonnon suojelusta ja säilyttämisestä sen ennallistamiseen”, hän kertoo.
Vasemmistoliiton euroedustajan mukaan sen sijaan, että EU-maat käyttäisivät alati suuremman ja suuremman määrän rahaa sopeutumiseen, on järkevää investoida myös luonnon hyvinvoinnin takaamiseen. Näin terveet ekosysteemit auttavat meitä sopeutumisessa.
”Mitä vahvempi biodiversiteetti, sitä parempi on planeettamme sopeutumiskyky väistämättä edessä olevaan lämpenemiseen”, Modig sanoo.
”Tekemättä jättäminen ei ole neutraali ja ilmainen vaihtoehto.”
Hän myös moittii ennallistamisasetuksesta käytyä keskustelua Suomessa.
”Ennallistamisasetuksesta tehtiin Suomessa turhaan mörkö. Siitä liikkui Suomessa uskomaton määrä harhaanjohtavaa tietoa niin mediassa kuin eduskunnan keskusteluissakin”, Modig muistuttaa.
Tietämättömyyttä oli Silvia Modigin mukaan erityisesti sen suhteen, kenellä vastuu ennallistamisesta on. Ennallistamisasetus asettaa vastuun valtiolle – ei siis yksittäiselle maanomistajalle tai viljelijälle. Asetus velvoittaa jokaisen jäsenmaan tekemään oman suunnitelmansa, jossa jäsenmaa pystyy huomioimaan omat erityispiirteensä ja tarpeensa.
”Tekemättä jättäminen ei ole neutraali ja ilmainen vaihtoehto. Se tulee monin kerroin kalliimmaksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti”, Silvia Modig toteaa.