KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kanada tekee luonnonsuojelun historiaa

Kanadan Luoteisterritorioiden jylhiä maisemia Nahannijoella.

Kanadan Luoteisterritorioiden jylhiä maisemia Nahannijoella. Kuva: Gierszep

Huoli dene-intiaanien metsästysmaista käynnisti prosessin, jota ilmastonmuutos vauhditti.

IPS–Christopher Pala
12.6.2010 18.01
ILMOITUS
ILMOITUS

Suomi ja sertifiointi

Suomen metsistä on tuoreimman, vielä alustavan arvion mukaan tiukan suojelun piirissä eli kaikenlaisen metsätalouden ulkopuolella noin 4,5 prosenttia. Pohjoisessa osuus 10 prosentin luokkaa.

Vuonna 1993 käyttöön otettu FSC Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) oli ensimmäinen kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä.

PEFC-sertifiointijärjestelmä perustettiin eurooppalaisten metsänomistajajärjestöjen aloitteesta FSC:n kilpailijaksi 1999. Metsätalous ja -teollisuus tukevat PEFC-järjestelmää. Ympäristö- ja luontojärjestöt ovat asettuneet FSC:n taakse.

Suomeen on kehitetty oma kansallinen metsäsertifikaatti FFCS (Finnish Forest Certification System), jolle haettiin vuonna 1999 PEFC:n hyväksyntä. Lähes koko Suomen metsäala on sertifioitu FFCS/PEFC-järjestelmällä.

(Lähteet: luonnontila.fi, Suomen ympäristökeskus)

Suunnitelma Kanadan metsien suojelusta sai alkunsa Yellowknifessa Ison Orjajärven laidalla 1996.

Hankkeen käynnisti tuolloin alueen luonnonsuojelusta ja talouskehityksestä vastannut ministeri Stephen Kakfwi, josta tuli myöhemmin Luoteisterritorioiden pääministeri.

Herätteen antoivat alueella avatut timanttikaivokset, joista osa sijoittui Kakfwin edustaman dene-heimon parhaille metsästysmaille.

Suojelualuestrategiaksi (PAS) nimetyssä hankkeessa intiaaniheimot määrittelivät niille tärkeät seudut tutkijoiden avustuksella. Kaivosyhtiöiden kanssa neuvotelleet viranomaiset rajasivat niitä luonnonpuistoiksi.

– PAS veti kaikki tahot mukaan yhteistyöhön, aktiivipolitiikasta vetäytynyt Kakfwi muistelee.

Suojeluun kolme kertaa Ranskan kokoinen alue

Luonnonsuojelun etenemisestä kertoo esimerkiksi Mackenzien biisonipuisto, jossa Pohjois-Amerikan kookkaimman nisäkkään kanta on saatu elpymään alle 200 yksilöstä yli 2 000:een.

Luoteisterritoriot kasvattaa suojellun pinta-alansa PASin mukaisesti kymmenestä 23 prosenttiin.

PAS otti toukokuussa merkittävän harppauksen, kun metsäyhtiöt, ympäristöväki ja viranomaiset sitoutuivat suojelemaan kolme kertaa Ranskan kokoisen 1,6 miljoonan neliökilometrin alan.

– Sitoumukset kattavat Yhdysvaltain luonnonpuistojen pinta-alan viisinkertaisena, hankkeeseen osallistuneen Pew-ympäristöjärjestön Steve Kallick sanoo.

Lähes puolet suojeltavasta alueesta sijaitsee boreaalisella havumetsävyöhykkeellä puuttoman tundran ja Kanadan tiheimmin asutun eteläkaistaleen välissä.

– Pohjoisiin havumetsiin ei näytä kohdistuvan suuria uhkia juuri nyt. Mutta kun ilmaston lämpeneminen helpottaa toimintaa siellä, paineet kasvavat varmasti, McGill-yliopiston tutkija Nigel Roulet selittää.

Hänen mukaansa alueen arvo myös nousee luonnonvarojen ehtyessä muualla, joten on tärkeää varmistaa suojelulait nyt.

Ympäristöjärjestöjen ja teollisuuden sopimus

Kanadan metsiensuojelua vauhditti halu turvata metsäkaribun ja muiden hupenevien villieläinten kannat. Lisäpotkua antoi huoli ilmastonmuutoksesta.

Neljä vuotta sitten valtaan tullut oikeistohallitus lupasi kaksinkertaistaa kansallispuistojen pinta-alan 183 000 neliökilometriin vuoteen 2012 mennessä.

– Se on meidän lahjamme tuleville sukupolville. Olemme viimeinen sukupolvi, joka pystyy antamaan sen, kansallispuistoviraston johtaja Alan Latourelle julisti.

Kanadan metsäteollisuuden järjestöä johtava Avrim Lazar uskoo, että ”jokainen parannus ympäristön laadussa voi siirtyä tuotteidemme markkina-arvoon.”

Toukokuun sopimukseen sitoutui 21 metsäalan yritystä ja 9 ympäristöjärjestöä.

Teollisuus lupasi suojella noin 300 000 neliökilometriä valtion maita, joille sillä on hakkuulupia, ja käyttää loppujen hyödyntämisessä Hyvän metsänhoidon neuvoston (FSC) sertifioimia kestäviä menetelmiä.

Ympäristöjärjestöt puolestaan lopettavat metsäyhtiöiden toimintaa arvostelevan kampanjointinsa.

Yhä enemmän hakkuista tehdään kestävästi

FSC vähentää hakkuista ympäristölle koituvia tuhoja ja edellyttää, että alkuperäisasukkaiden ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan.

Kanadan FSC:n johtaja Antony Marcil sanoo uskovansa, että 80 prosenttia hakkuista tehdään kestävästi kymmenen vuoden kuluessa.

Suojelusopimuksen toteutuksessa ”yksityiskohdat ratkaisevat”, muistuttaa karibututkija ja Kanadan luonnonsuojeluyhdistyksen johtaja Justina Ray.

– Ainakin meillä on nyt pohjoista varten erilainen malli kuin etelässä, jossa kehitykselle annettiin vapaat kädet ja luonnosta yritettiin pelastaa jäljelle jääneitä rippeitä, Ray muistuttaa.

Suomi ja sertifiointi

Suomen metsistä on tuoreimman, vielä alustavan arvion mukaan tiukan suojelun piirissä eli kaikenlaisen metsätalouden ulkopuolella noin 4,5 prosenttia. Pohjoisessa osuus 10 prosentin luokkaa.

Vuonna 1993 käyttöön otettu FSC Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) oli ensimmäinen kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä.

PEFC-sertifiointijärjestelmä perustettiin eurooppalaisten metsänomistajajärjestöjen aloitteesta FSC:n kilpailijaksi 1999. Metsätalous ja -teollisuus tukevat PEFC-järjestelmää. Ympäristö- ja luontojärjestöt ovat asettuneet FSC:n taakse.

Suomeen on kehitetty oma kansallinen metsäsertifikaatti FFCS (Finnish Forest Certification System), jolle haettiin vuonna 1999 PEFC:n hyväksyntä. Lähes koko Suomen metsäala on sertifioitu FFCS/PEFC-järjestelmällä.

(Lähteet: luonnontila.fi, Suomen ympäristökeskus)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään