KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sunnuntaivieras: Koulu ei ole työelämää varten

Kuva: Katariina Mäkinen

KU:n uusi sunnuntaivieras on yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija.

Katariina Mäkinen
5.3.2023 11.45

Viime aikoina on jälleen puhuttu kiivaasti peruskoulusta, sen ongelmista, uudistuksista ja nykytilanteesta. Työelämän tutkijan näkökulmasta keskustelua koulusta riivaa eräs toistuva piirre: kun puhutaan koulusta ja etenkin sen uudistamisesta tai kehitystarpeista, keskusteluun tuodaan usein työelämä perusteluna sille, miksi ja mihin suuntaan peruskoulun on hyvä uudistua. Kun siis puhutaan siitä, mitä koulun tulisi tehdä, millainen sen tulisi olla tai millaisia taitoja sen tulisi lapsille opettaa, tukeudutaan huomioihin ja havaintoihin nykyhetken työelämästä.

Tällaiset viittaukset työelämään ovat ongelmallisia useammastakin syystä. Ensinnäkin oletus siitä, että työelämä olisi jokin yksittäinen olio, jonka yksityiskohtaiset vaatimukset voisimme hahmottaa ja sitten valmistaa lapsia vastaamaan niihin, on erikoinen. Työt ja niiden tekijät ovat valtavan erilaisia ja työelämä on monessa kohdin myös jyrkän jakautunut. Tästä syystä ajatus siitä, että voisimme määritellä ”työelämän vaatimuksia” jollakin kaikenkattavalla tavalla – ja vieläpä pitkälle tulevaisuuteen – ei pidä paikkaansa.

Työ kuluttaa tekijäänsä sekä henkisesti että fyysisesti yhä kovemmin.

Usein onkin niin, että kun peruskoulun yhteydessä puhutaan työelämän vaatimuksista, puhutaan itse asiassa keskiluokkaisesta toimistotyöstä. Saatetaan viitata vaikkapa avokonttoreihin perusteluna tietynlaisille oppimistiloille – ikään kuin suurin osa työntekijöistä tekisi töitään avokonttoreissa eikä vaikkapa linja-autojen rateissa, kaupan kassoilla tai leikkaussaleissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ajatus työelämän vaatimuksiin kasvattamisesta ei kuitenkaan ainoastaan nojaa kapeaan käsitykseen työstä ja työelämästä, vaan sen koko lähtökohta on erikoinen. Miksi lasten tulisi kasvaa vastaamaan työelämän oletettuihin tarpeisiin?

Vaikka työelämä kaikkineen on jakautunut ja moninainen, jotain tutkimus on kuitenkin onnistunut sanomaan sen kokonaisuudesta. Yksi tutkijoiden tunnistama nykytyöelämän piirre on kiihtyminen ja muuttuminen intensiivisemmäksi. Tämä tarkoittaa, että työelämä on muuttunut ja muuttuu yhä vaativammaksi: työ kuluttaa tekijäänsä sekä henkisesti että fyysisesti yhä kovemmin.

Nykytyöelämä vie kaiken, minkä saa – tunteet, ajan ja terveyden.

Työn vaatimukset, niin moninaisia kuin voivat ollakin, nappaavat meidät otteeseensa yhä tiukemmin, ja ne ulottuvat ihmiseen kokonaisuudessaan. Nykytyöelämä vie kaiken, minkä saa – tunteet, ajan ja terveyden – eivätkä sen vaatimukset taukoa tai hellitä. Ei siis ihme, että työuupumus tai kohonnut työuupumusriski koskee jo joka neljättä nuorta aikuista, kuten Helsingin Sanomat hiljattain uutisoi (HS 27.2.23). Työuupumuksen, masennuksen ja ahdistuksen ohella työelämän liiallinen kuormitus aiheuttaa tutkitusti esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia.

Työelämä siis vaatii, mutta tekisimme viisaasti, jos kääntäisimme näille vaatimuksille selkämme – etenkin silloin, kun on kyse lapsista ja tulevaisuudesta. Tämä on mahdollista, sillä työelämä ei ole muuttumaton, itsepäinen olio, joka noudattaisi vain omaa logiikkaansa. Työelämää tehdään päivä päivältä toistuvissa arkisissa käytännöissä, ja näissä käytännöissä sitä on myös mahdollista muuttaa, tehdä toisin.

Psykologian professori Alison Gopnik kirjoittaa kirjassaan Puuseppä vai puutarhuri siitä, miten kasvatuksen ei tulisi pyrkiä tuottamaan tietyn normin mukaisia ihmisiä – kuten ihmisiä, jotka kykenevät avokonttorityöskentelyyn. Sen sijaan meidän tulisi Gopnikin mukaan vaalia lasten luontaista erilaisuutta ja heidän kykyään ajatella ja toimia uusilla ja yllättävillä tavoilla. Tästä näkökulmasta katsottuna peruskoulun tärkein tehtävä olisikin antaa lapsille tilaa löytää ja keksiä uudenlaisia tapoja tehdä työtä ja olla maailmassa. Näin avautuisi näkymiä sellaiseen tulevaisuuteen, jossa me vaadimme työelämältä eikä se meiltä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen

Velkajarru pohjassa päin seinää

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Historian väärälle puolelle joutuminen on huono argumentti

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Suomen tunnustaminen itsenäisenä valtiona oli kaukana suoraviivaisesta prosessista

Veikka Lahtinen

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

Uusimmat

12 miljoonaa sudanilaista on joutunut jättämään kotinsa ja pakenemaan taisteluita.

Sudanissa on maailman suurin humanitaarinen kriisi – Amnesty syyttää muuta maailmaa sen kansan pettämisestä

Jatkossa suomalainen vaalidata säilytetään Ruotsissa.

Suomen vaalitulos Amazonin pilvipalveluun – Luottamus vaarassa?

Tarina kasvun odottamisesta – huomenna hän tulee

Aino-Kaisa Pekonen.

Potkulaissa haisee kokoomuslaisuus – ”Mutta miten perussuomalaiset voivat hyväksyä sen?”

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hyvätuloisten veronkevennykset voivat heikentää kasvun perustaa, varoittaa tutkija

 
02

Euroopan unioniin tarvitaan johtaja: ”Osassa maista suhtaudutaan yhä naiivisti Venäjään”

 
03

Teknologiateollisuuden vuoro pettää Orpon toivo-talkoot – ”Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat”

 
04

Vasemmistonuoret vaatii SDP:tä lopettamaan oikeistolaistumisen ja lähettää Antti Lindtmanille Leniniä

 
05

Päivän Petteri Orpoa korventavat huonot suhdanneuutiset tulevat rakentamisesta ja sahoilta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Unohdetussa sotarunoelmassa rotat järsivät ruumiita ja kodit on poltettu

07.11.2025

Vuodesta 2025 tulee mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin

06.11.2025

Vasemmistonuoret vaatii SDP:tä lopettamaan oikeistolaistumisen ja lähettää Antti Lindtmanille Leniniä

06.11.2025

Päivän Petteri Orpoa korventavat huonot suhdanneuutiset tulevat rakentamisesta ja sahoilta

06.11.2025

Puolueiden kannatus jökötti paikallaan lokakuussa, vasemmistoliitto 9,5 prosentissa

06.11.2025

Taantumus uhkaa, taistelu aborttioikeudesta käytävä uudelleen, kertoo Amnestyn raportti

06.11.2025

Näin perussuomalaisten takki kääntyi: Vuonna 2018 puolue esitti Sipilän hallituksen potkulain hylkäämistä

05.11.2025

Ei velkajarrua, vaan hyvinvointikaasu pohjaan, Vasemmistonuoret esittää

05.11.2025

Teknologiateollisuuden vuoro pettää Orpon toivo-talkoot – ”Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat”

05.11.2025

Minkä sortin sosialisti Zohran Mamdani on?

05.11.2025

Li Andersson kirjoittaa New Yorkin uuden pormestarin hymystä: ”Mikään ei ole aikoihin tehnyt minuun sellaista vaikutusta”

05.11.2025

Työllisyyspalvelujen siirto kunnille epäonnistui, kertoo JHL:n tutkimus

05.11.2025

Laura Gustafsson rinnastaa romaanissaan seksuaaliväkivallan ja eläintuotannon raakuuden

05.11.2025

Potkulaki ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa, sanoo Timo Furuholm

04.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään