KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sunnuntaivieras: Koulu ei ole työelämää varten

Kuva: Katariina Mäkinen

KU:n uusi sunnuntaivieras on yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija.

Katariina Mäkinen
5.3.2023 11.45

Viime aikoina on jälleen puhuttu kiivaasti peruskoulusta, sen ongelmista, uudistuksista ja nykytilanteesta. Työelämän tutkijan näkökulmasta keskustelua koulusta riivaa eräs toistuva piirre: kun puhutaan koulusta ja etenkin sen uudistamisesta tai kehitystarpeista, keskusteluun tuodaan usein työelämä perusteluna sille, miksi ja mihin suuntaan peruskoulun on hyvä uudistua. Kun siis puhutaan siitä, mitä koulun tulisi tehdä, millainen sen tulisi olla tai millaisia taitoja sen tulisi lapsille opettaa, tukeudutaan huomioihin ja havaintoihin nykyhetken työelämästä.

Tällaiset viittaukset työelämään ovat ongelmallisia useammastakin syystä. Ensinnäkin oletus siitä, että työelämä olisi jokin yksittäinen olio, jonka yksityiskohtaiset vaatimukset voisimme hahmottaa ja sitten valmistaa lapsia vastaamaan niihin, on erikoinen. Työt ja niiden tekijät ovat valtavan erilaisia ja työelämä on monessa kohdin myös jyrkän jakautunut. Tästä syystä ajatus siitä, että voisimme määritellä ”työelämän vaatimuksia” jollakin kaikenkattavalla tavalla – ja vieläpä pitkälle tulevaisuuteen – ei pidä paikkaansa.

Työ kuluttaa tekijäänsä sekä henkisesti että fyysisesti yhä kovemmin.

Usein onkin niin, että kun peruskoulun yhteydessä puhutaan työelämän vaatimuksista, puhutaan itse asiassa keskiluokkaisesta toimistotyöstä. Saatetaan viitata vaikkapa avokonttoreihin perusteluna tietynlaisille oppimistiloille – ikään kuin suurin osa työntekijöistä tekisi töitään avokonttoreissa eikä vaikkapa linja-autojen rateissa, kaupan kassoilla tai leikkaussaleissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ajatus työelämän vaatimuksiin kasvattamisesta ei kuitenkaan ainoastaan nojaa kapeaan käsitykseen työstä ja työelämästä, vaan sen koko lähtökohta on erikoinen. Miksi lasten tulisi kasvaa vastaamaan työelämän oletettuihin tarpeisiin?

Vaikka työelämä kaikkineen on jakautunut ja moninainen, jotain tutkimus on kuitenkin onnistunut sanomaan sen kokonaisuudesta. Yksi tutkijoiden tunnistama nykytyöelämän piirre on kiihtyminen ja muuttuminen intensiivisemmäksi. Tämä tarkoittaa, että työelämä on muuttunut ja muuttuu yhä vaativammaksi: työ kuluttaa tekijäänsä sekä henkisesti että fyysisesti yhä kovemmin.

Nykytyöelämä vie kaiken, minkä saa – tunteet, ajan ja terveyden.

Työn vaatimukset, niin moninaisia kuin voivat ollakin, nappaavat meidät otteeseensa yhä tiukemmin, ja ne ulottuvat ihmiseen kokonaisuudessaan. Nykytyöelämä vie kaiken, minkä saa – tunteet, ajan ja terveyden – eivätkä sen vaatimukset taukoa tai hellitä. Ei siis ihme, että työuupumus tai kohonnut työuupumusriski koskee jo joka neljättä nuorta aikuista, kuten Helsingin Sanomat hiljattain uutisoi (HS 27.2.23). Työuupumuksen, masennuksen ja ahdistuksen ohella työelämän liiallinen kuormitus aiheuttaa tutkitusti esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia.

Työelämä siis vaatii, mutta tekisimme viisaasti, jos kääntäisimme näille vaatimuksille selkämme – etenkin silloin, kun on kyse lapsista ja tulevaisuudesta. Tämä on mahdollista, sillä työelämä ei ole muuttumaton, itsepäinen olio, joka noudattaisi vain omaa logiikkaansa. Työelämää tehdään päivä päivältä toistuvissa arkisissa käytännöissä, ja näissä käytännöissä sitä on myös mahdollista muuttaa, tehdä toisin.

Psykologian professori Alison Gopnik kirjoittaa kirjassaan Puuseppä vai puutarhuri siitä, miten kasvatuksen ei tulisi pyrkiä tuottamaan tietyn normin mukaisia ihmisiä – kuten ihmisiä, jotka kykenevät avokonttorityöskentelyyn. Sen sijaan meidän tulisi Gopnikin mukaan vaalia lasten luontaista erilaisuutta ja heidän kykyään ajatella ja toimia uusilla ja yllättävillä tavoilla. Tästä näkökulmasta katsottuna peruskoulun tärkein tehtävä olisikin antaa lapsille tilaa löytää ja keksiä uudenlaisia tapoja tehdä työtä ja olla maailmassa. Näin avautuisi näkymiä sellaiseen tulevaisuuteen, jossa me vaadimme työelämältä eikä se meiltä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään