KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Yhteiskuntatieteilijät puivat solidaarisuutta

Puolan Solidaarisuus-liike antoi solidaarisuuden käsitteelle uutta sisältöä. Liike muistetaan yhteiskunnan yhdistäjänä ja suunnannäyttäjänä. Kuvassa Solidaarisuuden juliste Gdanskin telakan portilla vuonna 2009.

Puolan Solidaarisuus-liike antoi solidaarisuuden käsitteelle uutta sisältöä. Liike muistetaan yhteiskunnan yhdistäjänä ja suunnannäyttäjänä. Kuvassa Solidaarisuuden juliste Gdanskin telakan portilla vuonna 2009. Kuva: Pekka Helminen

Hyvinvointivaltion instituutiot tukevat arkielämän yhteisöllisyyttä, tutkijat todistavat.

Elias Krohn
11.5.2011 9.37

Reaalisosialismin romahduksen jälkeen 1990-luvulla yhteiskuntatieteissä ei ollut muodikasta käyttää käsitteitä, joihin liittyi vasemmistopoliittisia mielleyhtymiä, esimerkiksi luokka tai solidaarisuus. Viime aikoina molemmat ovat tehneet paluuta valtavirtaan.

Arto Laitisen ja Anna Birgitta Pessin toimittaman Solidaarisuus-teoksen artikkeleissa työväenluokan keskinäinen solidaarisuus näyttäytyy kuitenkin vain yhtenä solidaarisuuden lajina monien joukossa. Lajeja tuntuu olevan loputtomasti: esimerkiksi työyhteisön solidaarisuus, perheenjäsenten solidaarisuus, naisten välinen solidaarisuus, kansallinen solidaarisuus, uskontoon liittyvä solidaarisuus, koko ihmiskunnan solidaarisuus…

Lukukokemus kokonaisuutena jää hivenen hajanaiseksi, mutta teoksen tärkein anti lienee solidaarisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyvien moninaisten kysymysten kartoittaminen. Solidaarisuus näyttäytyy hedelmällisenä ja ajankohtaisena käsitteenä useissa eri yhteyksissä.

”Miksi olisi epäsolidaarisempaa edistää toisten hyvinvointia systemaattisesti instituutioiden välityksellä?”

Yllättävimpiin näkökulmiin kuuluu elinsiirtojen luomien uusien sosiaalisten siteiden tarkastelu. Professori Marja-Liisan Honkasalo kertoo, kuinka voimakkaita tunteita elinsiirrot synnyttävät: yhteenkuuluvuutta, alkuperän hakemista, rakkautta. Elimen saaja saattaa ryhtyä etsimään luovuttajaa samaan tapaan kuin adoptoitu lapsi biologisia vanhempiaan. Eräässä tapauksessa taas kuolleen pojan vanhemmat olivat alkaneet suhtautua pojan sydämen ja munuaiset saaneisiin ihmisiin kuin uusina lapsinaan.

Pohjoismainen malli lisää yhteisöllisyyttä

Yhteiskunnallisen solidaarisuuden ihanteella on pitkät juuret, joita kirjassa valottaa muun muassa historiantutkija S.-J. Savonius-Wroth. Aristoteles näki kansalaisystävyyden välttämättömänä valtion koossapysymiselle. Ranskan vallankumouksen kolmesta iskusanasta ”veljeys” vastasi solidaarisuutta. Kaksi muuta, vapaus ja tasa-arvo, ovat nykyäänkin jatkuvassa käytössä, mutta veljeys on jäänyt vähemmälle. Liberalistisessa yhteiskuntanäkemyksessä yksilöllisyys korostuu.

Ranskan vallankumouksessa veljeyteen liittyi sotaisia ihanteita ja ihmisten erottelua julkisiin ystäviin ja vihollisiin. Se yhdistetään myös vaiheeseen, jolloin yhteishyvän valiokunta hallitsi Ranskaa diktatorisin valtuuksin. Aivan viime aikoina kansalaisystävyyden ajatus on palannut yhteiskuntafilosofiaan yhteisöllisyyttä korostavan kommunitaristisen suuntauksen myötä, mutta ilman sotaisia piirteitä.

Kansalaisten välisen vapaamuotoisen ystävyyden ja solidaarisuuden korostaminen kuuluu usein myös oikeistolaisten retoriikkaan heidän vastustaessaan peitellysti hyvinvointivaltion lakisääteisiä tulonsiirtoja. ”Veronmaksu ei ole välittämisen jaloin muoto”, kirjoitti Jyrki Katainen äskettäin Helsingin Sanomissa (29.3.).

Laitinen, Pessi ja Juho Saari käsittelevät artikkelissaan lämpimiin tunteisiin perustuvan yhteisöllisyyden ja valtiovallan kautta toteutettavan solidaarisuuden suhdetta. ”Miksi olisi – – epäsolidaarisempaa edistää toisten hyvinvointia systemaattisesti instituutioiden välityksellä?” he kysyvät aiheellisesti.

He vetoavat tutkimuksiin, jotka osoittavat, että pohjoismainen hyvinvointivaltio universaaleine oikeuksineen ei heikennä kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta ja vapaaehtoista auttamistoimintaa, vaan päinvastoin. Yhteiskunnallinen tasa-arvo edistää ihmisten keskinäistä luottamusta, ja vahvan julkisen sektorin maissa kolmannen sektorin yhteisöt voivat muita maita paremmin.

Solidaaristen piiri on rajallinen

Teknologian kehitys, eriarvoisuus ja ympäristöuhat vaativat solidaarisuutta koko ihmiskunnan kesken. Ajatus ei kuitenkaan ole uusi. Professori Heikki Patomäki ottaa pohdinnoissaan avuksi tieteiskirjailija H. G. Wellsin, joka ensimmäisen maailmansodan jälkeen esitti globaalin solidaarisuuden olevan ainoa oikeutettu solidaarisuuden muoto.

Kirjassa tulee useasti esiin se paradoksi, että solidaarisuuteen liittyy miltei aina joidenkin rajaaminen solidaarisuuden piirin ulkopuolelle. Äärimmäisenä esimerkkinä professori Mika Ojakangas käsittelee Saksan natsipuolueen opiskelijoille järjestämiä pakollisia työleirejä. Niissä yhteisöllisyys ja leiritoveruus merkitsivät täydellistä epäinhimillistymistä.

Globaalia solidaarisuutta vaatinut Wells piti puolestaan oikeutettuna käyttää joissakin tilanteissa väkivaltaa uuden maailmanvaltion vastustajia kohtaan. Patomäki torjuu tämän ja korostaa sen sijaan toisia kunnioittavan keskustelun etiikkaa sekä demokraattisia menettelytapoja.

Arto Laitinen ja Anne Birgitta Pessi (toim.): Solidaarisuus. Gaudeamus 2011. 344 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään