Henkilöäni oli käsitelty kovin yksinkertaistavasti mielipidekirjoituksessa. Ymmärrän toki poliittiset intriikit, mutta pitäisi perehtyä paremmin viimeaikaiseen tuotantooni, jossa olen ottanut kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin. Blogin kohteena oli ollut myös se, että puolustin uskonnon moniarvoista käsittelyä kouluissa.
Mieleeni muistuu aika jolloin tein Siirtomaa-Suomen lauluja siitä, miten maaseutua tyhjennetään exodusmaisesti kaupunkeihin, kuten nytkin tehdään. Tein satiirin tuolloin laulussa Saarna kiihkouskovaisista.
Kansan Uutisten silloinen päätoimittaja, alun perin kiiminkiläinen Erkki Kauppila, kirjoitti minulle ystävällisen kirjeen, jossa hän sanoi: ”Mikko, älä arvostele noin rankasti uskontoa. Joka kerran on elänyt lestadiolaiskylissä, se ei lähde koskaan pois meistä. Eikä tarvitsekaan lähteä.” Kuinka oikeassa päätoimittaja Kauppila olikaan.
Olen saanut lapsuuden kodissani kristillisen kasvatuksen. Olen ollut kristitty kaikki nämä vuodet, mutta en ole julistanut sitä. En ole gospel-laulaja, mutta kristillinen perinne kuului metaforina Harri Rinteen ja minun lauluissa, aivan kuten Juicenkin kappaleissa.
Edelleen voin myös allekirjoittaa nuoruuden radikaalit tekstitykseni mm. Tabula Rasalle. Varsinkin kehitysmaissa olisi aihetta arabi-keväisiin. Myös meillä on vaarassa syntyä uusi syrjäytynyt prekariaatti.
Lapsemme tarvitsevat synkän virran yli johtavan sillan lautojen paikkaajia edelleen, kuten olen urani eräässä tärkeimmistä lauluistani Suojelusenkeli todennut.
Tässä mielessä Jeesus ja Marx ovat edelleen ajankohtaisia, kuten kollegani Peitsamo sanoi. Eivätkä nuo historialliset henkilöt ole humaaneissa opetuksissaan kaukana toisistaan, mitä tulee köyhän asiaan.
Kiihkouskovaisuutta, fanatismia ja asioiden liiallista yksinkertaistamista olen aina kritisoinut, tapahtuipa se kristinuskossa, kommunismissa tai blogi-kirjoittelussa.
Politiikka tulee, politiikka menee, mutta laulut jäävät. Tärkeää on myös selvitä elämässä, tulematta kyyniseksi, kuten olen Maaritille kirjoittamassani Hymypoika-laulussa todennut.
Moniarvoisuuden hengessä toivotan kiinnostuneet tervetulleeksi Tampereen Keskustorille 29.7. teemalla Tammerkosken kirkolla, jossa laulatan henkisiä ja hengellisiä lauluja.
Kun koko politiikan sisältö tuntuu tällä hetkellä keskittyvän luonnollisistakin syistä pelkkiin talousasioihin ja materian ongelmiin, on hyvä välillä pysähtyä myös henkisen sisällön ääreen. Onko se konservatismia tai ei, aivan sama.
uutiskirje 
