KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Virkkaava vakuutusvirkailija

Pirjo Hämäläinen
2.9.2012 11.11
Fediverse-instanssi:

Mahtipohatta Nalle Wahlroosilla on kustavilaisessa kartanossaan Helene Schjerfbeckin Virkkaava tyttö (1904), moderni merkkiteos ja kansallisaarre, joka on kuulunut pitkään Sampo-konsernin kokoelmiin.

Nallen taideharrastus ei ole sinällään uutinen, sillä takavuosina hänen isänsä Buntta kiskoi minutkin ihailemaan Berndt Lindholmin pientä, mutta kallisarvoista maisemaa. ”Lilla Lindholm”, kuten Buntta haltioituneena hihkui, oli Nallelta saatu syntymäpäivälahja.

Virkkaavassa tytössä nuori Blonda Raij istuu Schjerfbeckin huoneessa, taiteilijan harmaanvihreällä tyylituolilla. Sinertävä valo virtaa sisään ikkunasta, jota ympäröivät läpikuultavat tylliverhot. Ikkunan edessä seisova ompelupöytä on nykyisin Hyvinkään taidemuseossa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jos mies jonakin harvinaisena hetkenä avaa romaanin, sen kannessa on oltava miehen nimi.

Blondan äiti, ratamestarin leski Karolina Raij omisti Hyvinkäällä kaksi taloa, joista suuremmassa hän asui yhdessä tyttäriensä kanssa ja pienemmässä asuivat vuokralla Schjerfbeckin naiset. Perhe oli tiukasti ruotsinkielinen, mikä oli ummikko-Schjerfbeckille onnenpotku.

Sittemmin Blonda muutti Helsinkiin ja pääsi töihin Henkivakuutusyhtiö Salamaan. Nallen seinällä virkkaavaasta tytöstä sukeutui harvinaisen osuvasti vakuutusvirkailija.

Schjerfbeck ei tehnyt mitään näköistaidetta, joten Blondalla on maalauksessa myös toinen, Japanin taiteesta lainattu luonne. Tietyssä valaistuksessa, tietyssä illan ja yön saumakohdassa Blonda ehkä kääntääkin esiin kätketyn puolensa.

Hui! Ihanalla peuranpyllyllä syötetyn arvovieraan aromilasi pysähtyy rasvaisille huulille ja hän huudahtaa kalveten: Herregud, mitä tässä kartanossa tapahtuu?

Blondan pitsinauhaa pitelevät kädet ovat äkkiä liian suuret ja valkeat, ja aavemaisen valkeat ovat myös hänen kasvonsa vai ovatko ne lainkaan kasvot? Blondallahan on naamio, jonka reunaviivan lähestulkoon erottaa.

Nöyrä virkkaaja ja alipalkattu vakuutusvirkailija muuttuu silmissä japanilaisen nō-teatterin naamioiduksi ja kabuki-teatterin riisijauholla puuteroiduksi näyttelijäksi ja vihoviimein Ugetsu monogatarin, Kalpean kuun tarinoiden kuolemaa henkiväksi aavenaiseksi.

n

Heinäkuussa sataviisikymmentä vuotta täyttänyt Schjerfbeck on ollut kovasti pinnalla. Kiinnostavaa kyllä, Schjerfbeck oli vain neljä päivää vanhempi kuin itävaltalainen Gustav Klimt, johon hänet yhdistävät naismallit ja eräät jugendpiirteet. Klimtin kosiskeleva pintakiilto on kuitenkin suomalaiselle luonteenlaadulle vierasta.

Kun helsinkiläisiltä kysyttiin, mitä Katajanokan rantaan pitäisi Guggenheimin sijasta laittaa, joku ehdotti naistaiteen museota. Idean taustalla oli ilmeisesti Schjerfbeckin Ateneumin taidemuseossa järjestetty juhlanäyttely.

Ehdotus ei kuulostanut hassummalta, mutta sitten mieleeni muistui Siri Hustvedtin romaani Kesä ilman miehiä (Otava 2011). Vaikka Hustvedt ei puhu kuvataiteesta vaan kaunokirjallisuudesta, yhtä kaikki käy selväksi, että koko henkisestä kulttuurista on tulossa naisten ammatti ja harrastus.

Naiset lukevat kaunokirjallisuutta, miehet välttelevät sitä. Naiset lukevat sekä naisten että miesten kirjoittamaa kirjallisuutta, mutta jos mies jonakin harvinaisena hetkenä avaa romaanin, sen kannessa on oltava miehen nimi.

”Eihän sitä koskaan tiedä mitä saattaa tapahtua tuolle genitaaliulokkeelle, jos antautuu sellaisen kirjoittajan pauloihin, jonka tavara on sisäpuolella”, Hustvedt ivaa.

Päälle päätteeksi sivistymättömyydellä suorastaan pöyhkeillään. ”Minä en lue romaaneja mutta vaimoni lukee”, miehet tärkeinä tähdentävät.

Mielikuvitus uhoaa (Hustvedtin sanoin) naisellista parfyymia, kuten on havaittu myös Suomen kirjallisuudessa, kuvataiteessa, teatterissa, musiikissa. Ehkä piankin koittaa päivä, jolloin ajatus naistaiteen museosta vaikuttaa hölmöltä. Naistaide? Mitä muuta taidetta on muka olemassa?

n

Maestro itse, Schjerfbeck, inhosi näyttelyitä, jotka oli koottu sillä periaatteella, että kaikilla osallistujilla oli takamuksensa peittona hame.

Joskus inhoon oli hyvä syy. Keväällä 1943 Berliinissä, Saksan valtakunnan naisliiton talossa avattiin natsipuolueen ja natsiarmeijan siunauksella suomalaisen naistaiteen näyttely, josta Schjerfbeck yritti viimeiseen saakka kieltäytyä.

Taiteilijan vastahakoisuus ei johtunut pelkästään kokoonpanosta, vaan myös siitä, että sota-ajan oloissa pommit saattoivat pirstoa maalaukset tuhannen päreiksi. Natsien asettamat ehdot olivat niin ikään naurettavat, sillä vähänkään modernismiin vivahtavia teoksia Berliinissä ei haluttu nähdä.

Natsit tiedostivat rappiotaiteen vaaran, mutta rotuopit he tässä yhteydessä unohtivat. Näin Rut Bryk sai rauhassa esitellä keramiikkaansa, vaikka hänellä oli vanhatestamentillinen etunimi ja Wienissä syntynyt juutalainen isä. Koko näyttely oli myyntimenestys, mutta eniten kippoja natsiperheiden pöytiin myi puolijuutalainen Bryk.

Schjerfbeckin maalaukset aiheuttivat lievää nurinaa, mutta se oli pieni harmi valtakunnassa, jossa kulttuurin kypsimmät hedelmät paistuivat roviolla. Kaiken kaikkiaan näyttely oli osoitus Suomen syvästä uskollisuudesta Saksaa kohtaan. Parhaiden naistaiteilijoiden parhaat työt lähetettiin luomenkaan rävähtämättä sodan jyrisevään lihamyllyyn.

n

Naismallien ja maalarisiskojen parissa neiti-ihmisenä elänyt Schjerfbeck oli hyvin korostetusti naistaiteilija, mutta häneen suhtauduttiin usein kuin mieheen.

Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajat olivat eräitä sijaisia lukuun ottamatta miehiä, mutta Schjerfbeck hoiti vuosikausia vakinaisen opettajan virkaa ja johti maalausateljeeta.

Jotakin kollegiaalista oli myös siinä huolessa, jota miehet jaksoivat Schjerfbeckin elinoloista kantaa. Maalarisiskot saivat asua vaikka napapiirillä, mutta kun Schjerfbeck asui Hyvinkäällä viidenkymmenen kilometrin päässä Helsingistä, hän oli ”kaukana Suomen sydänmaassa, maaseudun yksinäisyydessä, hylättynä ja unohdettuna”.

Maalarisiskoille omaisten hoitaminen oli luonnostaan lankeava velvollisuus. Miesten veroiselle Schjerfbeckille henkevästi keskusteleva yläluokkainen äiti ja kevyet taloustyöt – joihin ruuanlaitto ei kuulunut – olivat sen sijaan kohtuuton rasite ja luomistyön vaarallinen este.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset