KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

EAY hakee strategiaansa

EAY:n pääsihteeri Bernadette Ségol (vas.) ja liittosihteeri Judith Kirton-Darling tapasivat presidentti Tarja Halosen kesäkuussa 2011.

EAY:n pääsihteeri Bernadette Ségol (vas.) ja liittosihteeri Judith Kirton-Darling tapasivat presidentti Tarja Halosen kesäkuussa 2011.

Kari Kulovaara
14.11.2012 18.08
Fediverse-instanssi:

Horisontti

Suomalainen palkansaaja tulee harvoin ajatelleeksi, että työmarkkinapolitiikan laajoista suuntaviivoista käydään kovaa vääntöä paitsi Hakaniemessä, myös Brysselissä.

Euroopan unionin kehittymisen myötä työmarkkinapolitiikka on kuitenkin yhä yleiseurooppalaisempaa, ja EU:n pyrkimykset kilpailukyvyn parantamiseksi vaikuttavat tavalla tai toisella jokaiseen palkansaajaan kaikissa jäsenmaissa. Onkin syytä katsoa, miten palkansaajia Euroopan unionissa edustetaan, ja minkälaiset tuulet puhaltavat Brysselistä Suomeen.

Eurooppalaisia ay-liikkeitä edustaa EU:ssa useampikin järjestö, mutta ylivoimaisesti suurin niistä on Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö eli EAY. EAY:n jäsenlistoilla on 85 kansallista ay-liikettä, ja se edustaa yhteensä noin 60 miljoonaa eurooppalaista palkansaajaa. Suomesta EAY:n jäseninä ovat kaikki kolme palkansaajakeskusjärjestöä, eli SAK, STTK ja Akava.

EAY:n retoriikassa järjestön ja eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan yhteiseksi viholliseksi on kuvattu uusliberalistinen ideologia, joka uhkaa sen mukaan jo eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden olemassaoloa.

Työnantajajärjestöistä suurin on puolestaan BusinessEurope, johon kuuluu 41 jäsenjärjestöä ja joka edustaa yhteensä 20 miljoonaa yritystä. Suomesta BusinessEuropeen kuuluu Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

 

EAY:n tilannetta Euroopan unionissa voi kuvata tukalaksi. Nykyinen Eurooppa-tason työmarkkinapolitiikka on nostattanut voimakasta kritiikkiä paitsi EAY:n johtoportaassa, myös sen kansallisissa jäsenjärjestöissä. Suurinta närkästystä EAY:n piirissä on aiheuttanut Euroopan unionin kilpailukykytavoitteissaan ajamat politiikat, jotka on nähty uusliberalistisina ja eurooppalaisten palkansaajien asemia vahingoittavina. Lisäksi turhautumista on herättänyt työnantajapuolta edustavan BusinessEuropen haluttomuus neuvotella EAY:n kanssa muista kuin kilpailukyvyn, joustavuuden ja tehokkuuden parantamiseen tähtäävistä kysymyksistä.

EU:n lainsäädäntö tarjoaisi EAY:lle varsin suuret mahdollisuudet työntekijöiden etujen ajamiseen unionissa, mutta tällä hetkellä järjestö tuntee polkevansa paikoillaan komission ja työnantajien kävellessä käsikynkkää.

EAY on perinteisesti harjoittanut varsin samanlaista toimintamallia kuin esimerkiksi suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt. Ratkaisuja työmarkkinapoliittisiin kiistoihin on aina haettu mieluummin palkansaaja- ja työnantajapuolta yhdistävästä yhteisymmärryksestä kuin kaduilta ja barrikadeilta. Suomessa tällaista toimintaa on nimitetty yleensä lähinnä konsensushakuisuudeksi, mutta EU:n sisällä siitä käytetään nimitystä ”sosiaalinen kumppanuus”.

Sosiaalisen kumppanuuden taustalla on ollut ajatus siitä, että työnantajat ja ay-liikkeet löytäisivät yhdessä ratkaisut paitsi päivänpolttaviin työpoliittisiin ongelmiin, myös niiden ympärille kietoutuviin laajempiin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Eurooppalaisen ay-liikkeen sisällä kasvava tyytymättömyys nykyistä Eurooppa-tason työmarkkinapolitiikkaa kohtaan herättää kuitenkin kysymyksen, kauanko EAY enää jaksaa harjoittaa perinteistä toimintamalliaan.

 

Toistaiseksi EAY on jaksanut julistaa uskollisesti sitoutuneisuuttaan sosiaaliseen kumppanuuteen. Julkisissa puheenvuoroissaan EAY on esittänyt toistuvasti, että eurooppalaisen integraation syveneminen vaatii yhteiseurooppalaista työmarkkinajärjestelmää, jossa Eurooppa-tason työmarkkinajärjestöillä (kuten sillä itsellään) olisi merkittävä rooli uusien, yleiseurooppalaisten työpoliittisten säännöksien kehittämisessä. Itse asiassa tässäkin asiassa EAY:n kanta on vastakkainen työnantajapuoleen nähden. Eurooppalaisia työnantaja edustava BusinessEurope on nimittäin esittänyt puheissaan johdonmukaisesti, että sen mielestä eurooppalaiset työmarkkinajärjestelmät tulisi pitää jatkossakin kansallisilla tasoilla, ja että EU-tason työmarkkinajärjestöillä tulisi olla lähinnä neuvoa-antava rooli erilaisten poliitikkojen kehittämisessä. Toisin kuin EAY, BusinessEurope on suhtautunut puheissaan myös uusien EU-tasoisten säännösten kehittämiseen erittäin nihkeästi kautta linjan.

Sosiaalista kumppanuutta koskevista kauniista sanoista huolimatta EAY:n toiminnasta on kuitenkin havaittavissa viitteitä siitä, että järjestö on jo alkanut hakea itselleen uudenlaista toimintamallia niin sanotusta yhteiskuntaliikeunionismista. Lyhyesti sanottuna yhteiskuntaliikeunionismilla tarkoitetaan strategiaa, jossa ay-liikkeet pyrkivät luomaan uusia yhteistyömuotoja erilaisten yhteiskuntaliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa haaliakseen käyttöönsä uusia resursseja. Tällaisen strategian toteuttamisessa keskeisessä asemassa on voimakas retoriikka, jonka avulla mahdollisille kumppaneille esitetään paitsi yhteinen vihollinen, myös yhteinen päämäärä.

Näin EAY on myös tehnyt. EAY:n retoriikassa järjestön ja eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan yhteiseksi viholliseksi on kuvattu uusliberalistinen ideologia, joka uhkaa sen mukaan jo eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden olemassaoloa. Uusliberalismin vastaisen sodan päämääräksi EAY on esittänyt ihanteensa ”sosiaalisesta Euroopasta”, joka olisi järjestön mukaan eräänlainen sosiaalidemokraattinen vaihtoehto nykyiselle kasinokapitalismille.

 

Koska useat eurooppalaiset yhteiskuntaliikkeet ja kansalaisjärjestöt ovat jo vuosien ajan kritisoineet voimakkaasti uusliberalismia ja ajaneet ”sosiaalista Eurooppaa”, EAY:n retoriikan voi olettaa uppoavan varsin hedelmälliseen maaperään. EAY:n toiveena lieneekin, että sen käyttämä kieli synnyttäisi ennen pitkää uusia alliansseja, jotka tarjoaisivat järjestölle uusia resursseja ja loisivat muille työmarkkinaosapuolille painetta neuvotella EAY:n kanssa sen ajamista politiikoista.

Mikäli Euroopan unionin ajamat kilpailukykypolitiikat sekä neuvotteluhaluttomat työnantajajärjestöt herättävät jatkossakin turhautumista EAY:n sisällä, on kuviteltavissa skenaario, jossa järjestö päättää irtautua sosiaalisesta kumppanuudestaan ja pyrkisi vaikuttamaan EU:n sisällä juuri yhteiskuntaliikeunionismin avulla. Mikäli tällainen strategia osoittautuu tehokkaaksi, EAY:n olisi kenties mahdollista ajaa paremmin jäseniensä etuja Euroopan unionissa. Kysymys kuuluukin, voisivatko suomalaiset ay-liikkeet tällöin oppia tapauksesta jotain?

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, jonka valtio-opin väitöskirja Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja strategiset valinnat, identiteetit, ideologiat ja diskurssit tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa elokuun lopulla.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset