Luettuani työelämän tutkija Anu Suorannan mielipiteen duunari-käsitteestä (KU 9.11.), sain sen käsityksen, että SAK:laisen kentän keskuudessa kunnon duunareina pidettäisiin vain perinteisillä miehisillä aloilla, kuten rakennus- , metalli- ja kuljetusalalla työskenteleviä. Ikään kuin näiden alojen työntekijät, jotka pääsääntöisesti ovat miehiä, väheksyisivät SAK:laisia naispalkansaajia, jotka useimmiten työskentelevät hoivassa, palvelussa tai kaupan alalla.
Minusta on erittäin ikävää ja paheksuttavaa, että SAK:laiseen palkansaajakenttään yritetään kylvää edellä mainittua vastakkainasettelua. Voin oman, kymmenvuotisen ay-toimintani kokemuksella sanoa, että me työläiset seisomme yhtenäisenä rintamana työnantajaa vastaan sukupuoleen tai ammattiin katsomatta.
Toinen seikka, mikä särähti silmääni, oli Suorannan käyttämä pornosivu-esimerkki. Toki SAK:laiset palkansaajatkin, ainakin nuorempi sukupolvi, käyttää tietokonetta työpäivän jälkeen, mutta kiinnostuksen kohteet ovat ihan muualla kuin pornosivuilla. En olisi odottanut työelämän tutkijalta, tohtorilta, näin alhaista kommenttia.
En ymmärtänyt myöskään Suorannan vertausta vasemmiston valtuustoryhmän ja 2000-luvun palkkatyömaan välillä. Miten esimerkiksi poliitikko, tutkija tai psykologi on lähempänä myyjiä, hoitajia tai palvelutyöntekijöitä kuin menneinä vuosina, jolloin valtuustossa on istunut enemmän SAK:laisesta kentästä koostuneita ihmisiä?
SAK:laisella palkansaajalla on tarpeeksi työsarkaa jo työnantajienkin kanssa, joten odottaisin työväenpuolueen jäseneltä ennemmin yhteen hiileen puhaltamista kuin riidan kylvämistä.
uutiskirje 
