Vilnan viranomaiset ilmoittivat keskiviikkona 26.6., että Baltic Pride -kulkuetta ei saa järjestää kaupungin keskustassa heinäkuun lopussa. Tämä siitä huolimatta, että Liettuan korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kaupunki rikkoo Liettuan lakia kieltäessään kulkueen järjestämisen.
– En ole vielä menettänyt toivoani. Yritämme kaikin tavoin saada kulkueen järjestymään, sanoo Suomessa parhaillaan vieraileva Aliona Polujanova tapahtumaa järjestävästä Lithuanian Gay Leaguesta.
– Emme taistele vain omasta puolestamme, vaan muidenkin vähemmistöjen ja ryhmien oikeudesta kokoontua ja ilmaista mielipiteensä. Emme pelkää, vaan olemme päättäväisiä.
Liettuassa sateenkaariperheet elävät kaapissa ja pelkäävät ulostuloa.
Pride-kulkue on Amnestyn mukaan hyvä ihmisoikeuksien mittari. Kieltämällä kulkue puututaan sekä sanan- että kokoontumisvapauteen ja sivuutetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaiset oikeudet. Kielto kuvastaa myös HLBTI-ihmisten asemaa Liettuassa.
Maassa on ollut vuodesta 2009 voimassa ”homopropagandalaki”, ja parlamentti on tänä vuonna ajanut tiukennuksia lainsäädäntöön.
Euroopan unionin perusoikeusviraston tuoreen tutkimuksen mukaan 61 prosenttia liettualaisista HLBTI-ihmisistä ilmoitti kokeneensa syrjintää viimeisen vuoden aikana, mikä on eniten kaikista EU-maista.
Homous voi
aiheuttaa potkut
Aliona Polujanova kertoo syrjinnän vaikuttavan monin tavoin ihmisten arkeen. Esimerkiksi transsukupuolisten on lähes mahdoton saada terveydenhuollon palveluja.
Lasten oikeudet eivät ole turvattuja, kun sateenkaariperheiden olemassaoloa ei tunnusteta.
– Virallisten tilastojen mukaan Liettuassa on 24 sateenkaariperhettä, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Perheet elävät kaapissa ja todella pelkäävät ulostuloa.
Monelle työpaikan menettäminen homoseksuaalisuuden tai edes sen epäilyn vuoksi on todellinen riski.
– Minulla on heteroystäviä, jotka pelkäävät työpaikkojensa puolesta, koska ovat tukeneet homojen oikeuksia.
– Tällaista on, kun maan taloudellinen tilanne on heikko ja työpaikoista on pula. Poliittisista kysymyksistä tulee vähemmän tärkeitä ja ideologiat saavat väistyä, kun on kyse jokapäiväisestä toimeentulosta.
EU-puheenjohtajamaa
loukkaa ihmisoikeuksia
Liettuassa toimii Aliona Polujanovan mukaan monia äänekkäitä ja näkyviä järjestöjä, jotka puolustavat ”perinteisiä” perheitä ja perhearvoja. äänestäjien massoja tavoittelevat poliitikot ajavat lakimuutoksia, joilla käytännössä voitaisiin kieltää esimerkiksi Pride-tapahtumat.
Ilmaisut ovat ympäripyöreitä, kuten tapahtuman kieltäminen sen perusteella, että se on yleisen moraalin tai perhekäsityksen vastainen. Parlamentissa käytetään puheenvuoroja, joissa homoseksuaalisuutta kutsutaan yhteiskunnan syöväksi.
– Sellaisen kuunteleminen ja tiukennukset ”homopropagandalakiin” ja aborttilakiin tai se, että sukupuolenkorjaushoito halutaan kieltää transihmisiltä on todella masentavaa ja saa ihmettelemään, millaisessa maassa asun. Siinä on kyse ihmisoikeuksien rikkomisesta.
Liettuan heinäkuun alussa alkavan EU-puheenjohtajakaudenkin vuoksi on aiheellista kysyä, miten maa voi vastata EU-tason sitoumuksistaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan, kun se samanaikaisesti loukkaa ihmisoikeuksia omassa lainsäädännössään ja käytännöissään.
Baltic Pride on järjestetty vuorovuosittain Virossa, Liettuassa ja Latviassa. Suomen Amnesty tukee homojen, lesbojen sekä trans- ja intersukupuolisten (HLBTI) oikeuksia puolustavia Pride-tapahtumia sekä Suomessa että Baltiassa.