KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Kalle Päätalosta tarvitaan elämäkerta

Kalle Päätalo kirjoitti kaiken itsestään, mutta tuntuu silti suurelta arvoitukselta.

Kalle Päätalo kirjoitti kaiken itsestään, mutta tuntuu silti suurelta arvoitukselta. Kuva: KU:n arkisto

Kai Hirvasnoro
19.7.2013 8.55

Viimeinen sana

Kirjailija Kalle Päätalosta (1919–2000) on sanottu, että hän teki vaikka ylimääräisen mutkan päästäkseen vaikeuksiin. Kun luin viime talvena Iijoki-sarjan kolmannen kerran kolmessa vuodessa, vahvistui käsitys, että tämä on oikea arvio. Varmasti siksi hänen kirjoistaan on pidetty niin paljon. Kalle jos joku kulki vaikeuksien kautta voittoon ja viitoitti muillekin, että kaikki on mahdollista.

Jos minulle olisi sanottu ennen vuoden 2010 juhannusta, että olen joskus puhujana Päätalo-päivillä, olisin päästänyt ruman naurun ja sanonut jotain ilkeää Kalle Päätalosta. Vuoden 2010 juhannusaaton iltaan asti olin riviäkään Päätaloa lukematta varma, että hänen kirjansa ovat vitsi. Sinä juhannuksena kuitenkin kuulin niin väkevän todistuksen Iijoki-sarjan puolesta, että päätin antaa Päätalolle tilaisuuden.

Sillä tiellä ollaan edelleen. Lukupäiväkirja Päätalon matkassa alkoi ilmestyä KU:n verkkosivuilla viime syyskuussa ja jatkuu edelleen.

Mikä sai Kalle Päätalon tunnustamaan kaikki heikkoutensa ja töppäyksensä?

Minulle on täysi arvoitus, miksi Kalle Päätalon kirjoja pidetään jotenkin tylsinä. Sitähän ne nimenomaan eivät ole. Kalle tuo koettavaksemme, siis ei vain luettavaksi, vaan nimenomaan koettavaksi, menneen maailman tarkasti ja täyteläisenä täynnä draamaa, hurjia käänteitä, hersyvää huumoria ja ennen kaikkea kieleltään puhdasta nautintoa.

Olen usein kuullut sanottavan, ettei Päätaloa jaksa lukea, koska siinä hakataan yhtä naulaa seinään 20 sivua. Niitä 20 sivua ei minun Päätalo-kirjoissani ole, mutta on totta, että Kalle etenee hitaasti ja perusteellisesti.

Niin pitääkin.

Siinä juuri on Iijoki-sarjan voima. Hitaudellaan hän viettelee lukijan maailmaansa eikä päästä pois. Lukija alkaa nähdä tapahtumat kuvina päässään ja eläytyy tapahtumiin vieläkin voimakkaammin kuin pelkän tekstin kautta.

Minun tapauksessani Päätalo-hulluudelle antautumisessa ratkaisevaa oli se, ettei suosittelija vastannut mielikuvaani tyypillisestä Päätalon lukijasta, vaan on nuorehko ja koulutettu ja kaupunkilaisnainen.

Päiväkirjaa pitäessäni olen miettinyt paljon, jääkö Päätalon teksti elämään myös meidän viisikymppisten ja sitä vanhempien siirryttyä maanalustöihin. Samoin sitä, miten väärä mielikuva Päätalon kirjoista voitaisiin muuttaa.

Ratkaisevimmassa asemassa Kalle Päätalon elämäntyön säilymisessä on hänen kustantajansa Gummerus. Sen pitäisi julkaista Iijoki-sarja uudelleen ja aluksi elektronisina e-kirjoina.

Lisäksi kirjat tulisi saada uudelleen markkinoille perinteisessä muodossa ja markkinoida kunnolla, mutta ei vanhoja faneja, vaan uutta sukupolvea silmällä pitäen. Kyseessähän ei ole mikään jähmeä maaseutuproosa, vaan Iijoki-sarjaa voi huoletta luonnehtia samalla lailla kuin joukkoa 1980-luvun kotimaisia elokuvia: kyseessä on nuoren miehen hurja odysseia.

Uskon, että tässä ajassa Kalle Päätalon kirjoille on olemassa uusi tilaus. Lasken Päätalon osaksi samaa ilmiötä, jota ovat viime vuosina kovassa nousussa olleet ilmiöt kaupunkipuutarhoista käsitöiden kukoistukseen, yleensä käsillä tekemiseen ja paluuseen johonkin yksinkertaisempaan ja selkeämpään elämään.

Lisäksi Kalle Päätalon yhteydessä puhutaan usein terapeuttisesta vaikutuksesta. Hän osoitti, että äärimmäisen vaikeistakin olosuhteista voi toteuttaa suurimmatkin haaveensa. Eikö tällaiselle kansakunnan terapialle olisi huutava kysyntä tässä koulukiusattujen ja työuupuneiden maassa?

Kalle Päätalo kirjoitti itsestään maailman pisimmän romaanin – 26 kirjaa ja 17 000 sivua. Silti hän tuntuu sitä suuremmalta arvoitukselta, mitä enemmän häntä lukee.

Tarvitaankin tutkimukseen perustuva Päätalo-elämäkerta vastaamaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Mikä sai Kalle Päätalon tunnustamaan kaikki heikkoutensa ja töppäyksensä?

Miksi kaikessa vaatimattomuuttaan korostanut mies kirjoitti itsestään enemmän kuin kukaan toinen?

Mikä hänen kertomassaan on totta ja mikä keksittyä, väritettyä tai eri henkilöistä ja tapahtumista yhdisteltyä? Iijoki-sarjan kahdella ensimmäisellä lukukerralla luulin kaiken olevan totta. Kolmannella kerralla varsinkin päiväkirjan lukijakommentit ja muista kirjoista luetut tiedot palauttivat maanpinnalle: Kalle kirjoitti sittenkin romaaneja, ei elämäkertaansa.

Mitä hänen teksteistään jätettiin toimitusvaiheessa julkaisematta?

Olen viettänyt Kalle Päätalon matkassa ilon, surun ja tyrmistyksen hetkiä. Tyrmistyksen siksi, että vasta hänen kirjojensa kautta voi saada kosketuksen siihen, miten kovaa elämä on ollut vain kaksi sukupolvea sitten. Tätä lähemmin sitä ei enää pääse itse tuntemaan.

Onneksi.

Kaikesta tästä nautinnosta toivoisin siitä mitään aavistamattomienkin pääsevän osille. Siksi nyt on taottava, kun olosuhteet Kalle Päätalon uudelle tulemiselle ovat näpeimmillään.

Kolumni perustuu kirjoittajan Päätalo-päivillä kaksi viikkoa sitten pitämään puheeseen.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tarina kasvun odottamisesta – huomenna hän tulee

Saksan vasemmistokonservatiivit flirttailevat maahanmuuttovastaisuudella – Yhden opin he kuitenkin antavat muulle vasemmistolle

Veikka Lahtinen.

Suomen asekauppa saa journalismilta täyden hyväksynnän

Puoluelehden pitää kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä ja totuuksia – ”Jos hallituksen politiikka on niin hirveää, miksi niin moni kannattaa sitä”

Uusimmat

Vasemmsitoliitto ei aio hyväksyä ydinaseiden tuomista Suomen maaperälle. Kuvassa puolueen puheenjohtaja Minja Koskela (vas.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (oik.) sekä takana kansanedustaja Pia Lohikoski.

Ydinasevalmistelu suututtaa: ”Hallituksen linjana on ollut salakähmäisyys”

Paavo Teittinen työsti kirjaa kolme vuotta.

Tieto-Finlandialla palkittu Paavo Teittinen: ”En halua elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa tällaista voi tehdä täysin rankaisematta”

Johannes Yrttiaho.

Jos ydinaseettomuus puretaan: ”Suomesta tulee mahdollinen ensi-iskujen kohde”

SAK:n vara­puheenjohtaja Katja Syvärinen.

Ay-toimijat korostavat yhteistyön tarvetta – katse on jo vahvasti ensi vuoden eduskuntavaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Honkasalo irvii kansanedustajien intoa lihatuotantoon: ”Niin jälkijättöistä että hävettää”

 
02

Verotulot sakkaavat: Hallitus säästää Suomen syöksykierteeseen

 
03

Sulavat jäätiköt horjuttavat Mongolian energia- ja ruokaturvaa

 
04

Vasemmistoliiton motiiveista on spekuloitu: ”Olemme saaneet perustella”

 
05

Kuubalaistoimittaja ja kuvaaja raportoivat, kuinka Yhdysvaltojen öljysaarto näkyy Havannan kaduilla ja keittiöissä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kokoomusta ei ole koskaan johtanut nainen – ”Toivottavasti vastaavaa lasikattoa ei rakenneta suomalaiseen työelämään”

05.03.2026

Kommentti: Gallupeissa menee mukavasti, mutta todellinen vaalityö tehdään kentällä

05.03.2026

Nuorten tulokehitys lupaavaa – Iso ongelma on koulutustason alentuminen

05.03.2026

Iranista Suomeen paennut ihmisoikeusaktivisti: ”En voi olla kokematta toivon pilkahdusta”

04.03.2026

Perussuomalaisten kädenjälki: Hoitajien työttömyys ja potilasturvallisuuden vaarantuminen

04.03.2026

Verotulot sakkaavat: Hallitus säästää Suomen syöksykierteeseen

04.03.2026

Arvio hallituksen ilmastopolitiikasta: ”Tarkoitukseensa nähden kelvoton”

04.03.2026

Globaali etelä on kaikkien huulilla, mutta mikä se oikeastaan on?

04.03.2026

JHL:n lakot peruuntuivat

03.03.2026

Ujuni Ahmedin essee: Oikeusvaltio mitataan siinä, miten hyvin se puolustaa haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia

03.03.2026

Li Andersson ymmärtää Khamenein kuolemaa juhlivia iranilaisia – pitää hyökkäystä silti laittomana

02.03.2026

Taidealan työttömyysturva on yhtä sekoilua: Ohjeistetaan yhtä, jälkeenpäin vaaditaan korvauksia takaisin

02.03.2026

Meneekö JHL huomenna lakkoon? Tänään neuvotellaan

02.03.2026

Kuubalaistoimittaja ja kuvaaja raportoivat, kuinka Yhdysvaltojen öljysaarto näkyy Havannan kaduilla ja keittiöissä

02.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset