KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Idän pakkaset pahimmat

Pirjo Hämäläinen
3.2.2014 18.00
Fediverse-instanssi:

Maantieteelle emme mahda mitään, Juho Kusti Paasikivi väitti ja oli tietysti väärässä. Sosialismin vararikko osoitti, että ilmansuunnatkin ovat ihmisen tekoa, sillä yhdessä yössä Itä-Eurooppa harppasi kohti länttä ja muuttui entiseksi Itä-Euroopaksi.

Oi länsituuli, saavu jälleen ja lämmin viesti tänne tuo, suomalaiset hyräilevät, mutta idän ilmat ovat meistä ilkeimmät, idän pakkaset pahimmat ja idän poudat polttavimmat. Ilmansuunnista kauhistuttavin ei ole suinkaan Jäämereltä puhiseva pohjoinen, vaan aina niin inha itä.

Itärajan eli rajaseudun lasten jouluiloksi on kerätty vuosikymmenet käytettyä vaatetta ja käyttökelpoista rahaa, eikä perinne viime joulunakaan katkennut.

ILMOITUS
ILMOITUS
Unioni sivistää suomalaiset hajuttomiksi ja mauttomiksi, mutta ugrilainen menneisyys on silti yllättävän lähellä.

Vaikka oma lapsuuteni oli riittävän niukka, rajaseutua ravisteleva puute liikutti pientä sydäntäni niin, että aloin kirjoittaa aiheesta kriittistä tyttökirjaa. Herätkää ja neulokaa rajaseudun kasvateille lämpimiä nuttuja! vaadin heti ensimmäisellä sivulla.

Mekin asuimme lähellä rajaa, nykyisessä Kouvolassa, jonka Allegron matkustajat tuntevat lännen etuvartiona ja idän esikartanona, mutta kirjani hirsitöllit olivat topeliaanisen vinoja, nietokset kolmimetrisiä ja salot pahaenteisen hiljaisia.

Rajaseutuun yhdistetään puutetta ja kurjuutta, mutta eihän itäraja voi pelkällä olemassaolollaan kenenkään elämää myrkyttää.

Isoäitini kotitila spektroliitista kuululla Ylämaalla on aivan rajavyöhykkeessä kiinni ja Veijo Rönkkösen patsaspuisto Parikkalassa melkein Venäjän puolella, mutta molemmat tienoot vaikuttavat hyvinvoivilta. Imatra taas on Svetogorskin läsnäolosta huolimatta Suomen viihtyisimpiä kaupunkeja.

Rajaseudun täytyykin olla pohjoisempana, Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa, mutta ongelmana ei ole silloin raja, vaan syrjäinen sijainti: työpaikkoja on vähän, välimatkat ovat pitkät, koulutusmahdollisuudet heikot.

Luonnollisesti raja voi myös maantiedettä muuttaa. Äitini kotikylä Kontu levittäytyi Enson ja Viipurin välissä valmiina teollistumaan, mutta nyt kylän rippeet ovat pussin vihoviimeisellä perällä, idempänä kuin Nuijamaan raja-asema.

Syksyllä metsähallitus tuhosi Suomussalmella Vienan reitin, jota myöten kainuulaiset kulkivat rajantakaisiin kyliin. Kainuulla ja Vienalla oli viljalti kauppa- ja sukusiteitä, joten keisariaikaan raja oli muodollisuus ja itsenäisyyden alkupuolella hidaste.

Maanpuolustustahoissa rajakontaktit herättivät tietenkin närkästystä. Huolta kantoi myös Suomalaisuuden liitosta vuonna 1927 erkaantunut Rajaseutuyhdistys, nykyinen Rajaseutuliitto.

Itänaapurin aktiivivuosina toimintaa elähdytti syvä epäluottamus. Mikäli rajaseudun asukkaita ei olisi vaalittu ja vaatetettu, sotatilanteessa he olisivat voineet loikata puna-armeijan puolelle. Lantti rajaseudun lapsille oli lantti Suomen yhtenäisyydelle ja turvallisuudelle.

Joskus murrosiässä leikin koulua pienen serkkuni kanssa. Maantiedon tunnilla tivasin Pohjoismaita, mutta Suomea, Ruotsia ja Norjaa pidemmälle serkkupolo ei päässyt. Puola, hän lopulta kyllästyneenä älähti.

Veikkaus oli looginen, sillä historiasta ja kartasta katsoen Puola tuntuu yhtä uskottavalta Pohjoismaalta kuin Tanska – puhumattakaan Islannista, joka värjöttelee yksin kaukana Atlantilla.

Suomi kuuluu läntisen Euroopan ytimeen, mutta jos täysin oppimaton muukalainen pantaisiin lähialueitamme arvaamaan, hän saattaisi poimia karttalehdeltä Kantalahden, Montšegorskin tai Zapoljarnyn ja liu’uttaa katsettaan pitkin Kuolan niemimaata.

Jopa jääkarhujen kotikontu Nenetsia, jota Greenpeacen puolustama Petšoranmeri huuhtelee, voisi vaikuttaa samalta arktiselta maisemalta kuin Suomi, onhan maamme lakipiste Nuorgam vain patikkamatkan päässä Jäämerestä.

Sanattoman sopimuksen mukaisesti ainoastaan eteläinen Suomi on kuitenkin oikeaa Suomea eikä Karjalan tasavaltaa tai Murmanskin aluetta vakavasti oteta. Luova suomalaisluokka on asettunut yksin tuumin Berliiniin, mutta kuka osaa sijoittaa kartalle Arkangelin, joka on Helsinkiä parisataa kilometriä likempänä?

Helsinki perustettiin vuonna 1550 ja Arkangeli vuonna 1584. Joukkoliikenteessä Helsinki kulki niin ikään edellä: ensimmäiset sähköraitiovaunut pyyhälsivät matkaan vuonna 1900, kun taas Arkangelissa jouduttiin odottamaan vuoteen 1916 saakka. Nyttemmin ratikoista on Vienanjoen suistossa jo liian vanhanaikaisina luovuttu.

Suomi liittyi Euroopan unioniin päästäkseen eroon idän ilmansuunnasta. Tiede tuli kuuliaisena perässä ja julisti, etteivät suomalaiset olekaan kotoisin idästä, vaan paremminkin Belgian seudulta.

Unioni sivistää suomalaiset hajuttomiksi ja mauttomiksi, mutta ugrilainen menneisyys on silti yllättävän lähellä. Ylikansalliset kaivosherrat ovat törmänneet paitsi metsästäjiin, kalastajiin ja himomarjastajiin – myös hurjistuneisiin poroisäntiin.

”Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisiltä he ovat saavuttaneet sen vaikeimman päämäärän, ettei heidän tarvitse edes mitään toivoa”, roomalainen Tacitus kuvaili fennejä. Tacitus osui asian ytimeen, sillä suomalaisilla ei ole kielessä lainkaan futuuria, toivon ja tulevaisuuden aikamuotoa.

Futuurin puute voi vaikuttaa siihen, että elämässämme tuntuu olevan niin vähän mieltä ja merkitystä. ”On enää vain tämä ikuisesti jatkuva jatkuvasti päivittyvä nykyhetki, ja me jäämme siihen jumiin”, Juha Itkonen kirjoittaa romaanissaan Hetken hohtava valo.

Kuukausien nimet paljastavat armotta toiseutemme. Loppuun ehtinyt tammikuu, entisaikojen sydänkuu tai ”syänkuu”, on ruotsiksi januari, saksaksi Januar, englanniksi january ja venäjäksi janvar. Myös virolaisilla tammikuu on jaanuar ja unkarilaisilla január, vaikka kielisukulaisia ollaan olevinaan.

Indoeurooppalaisen yksimielisyyden rikkovat vasta Venäjän permiläiset kansat: udmurtiksi tammikuu on tolšor ja komiksi tövšör. – Ö-kirjain on saanut Syktyvkariin oman patsaankin, sillä aitougrilainen ääkkönen täydentää komin kyrillisiä aakkosia.

Facebookissa kerättiin viime vuonna adressia Taffelin ”hölläillään”-mainosta vastaan, mutta voiko olla suomalaisempaa sanaa kuin etuvokaalien täyttämä ”hölläily”? No, hyvä ehdokas on myös ”öllöttää”, joka tarkoittaa paikallaan möllöttämistä ja tyhjään töllöttämistä.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset