KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Sotši – etelänmatkalla Neuvostoliitossa

Kirjailija Nikolai Ostrovskin muistomerkki Sotšissa kuvattuna postikorttiin noin vuonna 1975.

Kirjailija Nikolai Ostrovskin muistomerkki Sotšissa kuvattuna postikorttiin noin vuonna 1975. Kuva: All Over Press

Hanna Kuusi
15.2.2014 16.13
Fediverse-instanssi:

Sotši tuli tutuksi suomalaisille 1960-luvulla, kun matkatoimistot alkoivat välittää neuvostoliittolaisen Inturistin seuramatkoja Mustanmeren rannoille. Aurinkomatkailun suosio oli kasvamassa yleisemminkin, mutta Sotši herätti kiinnostusta myös muista syistä. Koulukirjoissa oli nähty kuvia mahtavista Kaukasus-vuorista ja kaunokirjallisuus oli nostattanut kaukokaipuuta. Sotši oli eksoottinen matkakohde, jonne suomalaiset konttoristit, kirjaltajat ja pienviljelijät pystyivät matkustamaan edullisesti.

Sotšiin suunnanneet suomalaiset olivat pääasiassa tavallisia lomailijoita ja kylpylävieraita. Aatteellisten järjestöjen opintomatkat Neuvostoliittoon suuntautuivat yleensä suurimpiin kaupunkeihin ja pidemmille kiertomatkoille.

Museoviraston muistitietokyselyyn vuonna 1981 vastanneet Sotšin-lomailijat kuvailivat huomattavasti vähemmän neuvostoyhteiskunnan erityispiirteitä kuin muualla maassa matkailleet. 1960- ja 1970-lukujen tavallisille suomalaisille lomamatka eksoottisiin maisemiin oli elämys, josta riitti onnellisia muistoja.

Sotši olikin ennen kaikkea neuvostokansalaisille rakennettu lomakohde.

Sotšin-matkailijat kertoivat viehättyneensä hienoista vuoristomaisemista, tummista etelän öistä ja Mustanmeren aalloista. Bussiretket henkeäsalpaavan kiemuraisilla vuoristoteillä olivat erityisesti jääneet mieleen. Upeissa maisemissa nautittiin lounasta ja teesovhooseilla sai itse kokeilla teen poimintaa.

Jotkut seuramatkalaiset uskaltautuivat rohkeasti omille teilleen. Esimerkiksi eräs mies Oulun seudulta livahti pysähdyksen aikana vuoren rinteelle paimentolaisen asumukseen ja koki vaikuttuneena nähneensä aitoa vuoristoelämää.

Etelänmatkojen tunnelmista huolimatta oltiin Neuvostoliitossa. Sotšissakin paikalliset kyselivät ostettavaa, miliisi valvoi ja kameroista tuhottiin filmejä. Eräs suomalainen eläkeläisrouva koki elämänsä järkytyksen Jaltalla. Hän oli antanut kadulla sukkahousupaketteja ”maatuskoille”, paikallisille naisille, jotka olivat pysähtyneet ihailemaan hänen virkattua huiviaan. Äkkiä molemmilla puolilla oli miliisi ja kielitaidoton rouva joutui yöksi putkaan. Aviomies hotellissa oli varmasti sokissa.

Sotšia kehuttiin kauniiksi kaupungiksi puistoineen ja kukkaistutuksineen. Siellä oli myös kansainvälinen tunnelma. Suomalaisten uimakavereina oli armenialaisia ja bulgarialaisia ja rannalla pelattiin lentopalloa maajoukkueittain.

Sotši olikin ennen kaikkea neuvostokansalaisille rakennettu lomakohde. 1960-luvun Neuvostoliitossa alettiin kiinnittää huomiota kansalaisten tyytyväisyyteen ja kulutusyhteiskunnan kehittämiseen. Turismiin investoitiin ja miljoonat neuvostoliittolaiset matkustivat valtion bonusjärjestelmän kustantamina Mustanmeren ja Baltian rantakohteisiin. Lisäksi merenrantoja kansoittivat suuret joukot paikallisten luona yöpyviä omatoimimatkailijoita.

Passiivinen oleilu ei sopinut neuvostoideologiaan, joten lomakohteissa panostettiin hoitoa tarjoaviin kylpylöihin, liikuntaan ja kulttuuriin. Tavoitteena oli rationaalinen, suunniteltu ja kehittävä loma.

Sotšissa myös suomalaisturistit saivat nauttia Joutsenlampi-baletista, sirkuksesta ja konserteista. Matkapaketteihin kuului alkuvaiheessa jopa liian tiiviinä pidetty retkiohjelma. Myöhemmin retkistä joutui maksamaan erikseen ja niitä valiteltiin kalliiksi. Inturistin tehtävänähän oli kerätä turisteilta mahdollisimman paljon länsivaluuttaa.

Neuvostoliiton tulli oli tarkka siitä, että matkamuistot oli hankittu valuuttakaupoista tai muiden ostosten kuittien oli vastattava virallisesti vaihdettua valuuttaa. Mahdolliset pimeät ruplat oli kulutettava paikan päällä, esimerkiksi syömällä ja juomalla.

Suomessa ravintolat olivat pitkään kalliita, joten kolmen ruokalajin illallinen oli monelle elämys jo sinänsä. Kun tähän lisättiin balalaikan sävelet ja tanssia, oli tunnelma ikimuistoinen. Eksoottinen kaukasialainen ruoka maistui suomalaisille hyvin. Vaikutteita tuotiin kotiinkin, 1970-luvun pallogrilleissä oli muotia grillata shaslik-vartaita.

Suomalaisten Sotšin-matkailu kasvoi tasaisesti 1980-luvun alkupuolelle. Mustanmeren Neuvostoliiton puoleisille rannoille matkusti parhaimmillaan kymmeniä tuhansia suomalaisia vuosittain. Rantakohteiden kapasiteetti alkoi kuitenkin olla kovilla ja matkailun valitettiin kaupallistuneen.

Neuvostoliiton romahdus oli viimeinen sinetti Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen hiipuneelle länsiturismille. Samaan aikaan yhä useampi suomalainen matkusti lomallaan Kreikkaan.

Kirjoittaja on yhteiskuntahistorian yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset