KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Suvivirsi ainiaan

Tuula-Liina Varis
6.4.2014 17.00

Ihme vänkytystä on keskustelu suvivirren säilyttämisestä peruskoulun kevätjuhlissa, vaikka apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen lausunto siitä on täysin asiallinen. Kansa huutaa, vaikka maallistuneen yhteiskunnan kansalaisten enemmistö ei omassa elämässään perinteistä piittaa. Kirkkohäät eivät ole trendikkäät perinteen takia; enemmän ne ovat ”prinsessapäiviä” ja jumalatonta bailaamista kuin kirkollista siunausta avioliitolle. Jos olisin uskovainen, olisin enemmän närkästynyt uskonnollisen aineksen väärinkäytöstä täysin maallisten tilanteitten sentimentaalisena imeltäjänä, kuin siitä, että evankelisluterilaisen kirkon ylivaltaa peruskoulussa halutaan rajoittaa.

Lapsille suvivirsi ei edusta perinnettä, eivätkä he sen poistamisesta piittaisi. Aikuisten tunteet tässä ovat pelissä, kirkon auktoriteetin vähenemisestä huolestuneet asialla. Omiinkin muistoihini virret kuuluvat, osaan niitä ulkoa kymmenittäin. Meillä veisataan bileissä aina virsiä täysin palkein, vaikka ei uskossa ollakaan, mutta meitä seuraava sukupolvi ei taatusti veisaa. Heillä on ihan omat musiikkiperinteet.

ILMOITUS
ILMOITUS
Meillä veisataan bileissä aina virsiä täysin palkein, vaikka ei uskossa ollakaan, mutta meitä seuraava sukupolvi ei taatusti veisaa.

Sikäli kiistely suvivirrestä on ollut virkistävää, että se sai muistelemaan omia kouluaikoja. Monet vanhan koulun perinteet on hylätty, sekä onneksi että vahingoksi. Ei kuriteta fyysisesti, ei seisoteta nurkassa, opettajaa sinutellaan, ei tarvitse seisoa asennossa, kun opettaja tulee luokkaan, eikä kouluruokaa syötetä väkisin. Ei kokoonnuta juhlasaliin aamuhartauksiin eikä aloiteta kouluvuotta pakollisella kirkossa käynnillä. Oppisisällöt ovat rajusti muuttuneet. Monelle pakkopullalle tosin olisi vieläkin sivistykselliset perusteet varsinkin taideaineissa. Vieläkö on pakko oppia Kalevalasta edes Sammon ryöstö ja Kullervo? Tai Aleksis Kiven pääteokset? Oppivatko kaikki musiikin teorian perusteet? Tulevatko tutuiksi Suomen kuvataiteen merkittävimmät tekijät? Perustiedot oman maan kulttuurista ovat paljon tärkeämpiä rakennuspuita lapsen tulevaisuuden kannalta kuin suvivirsi kevätjuhlassa ja Enkeli taivaan joulujuhlassa.

Lapsuuteni koulun päättäjäiset olivat tylsiä ja jäykkiä tapahtumia. Jos joutui olemaan mukana ”esityksessä”, sai jännittää maha kuralla monta päivää. Vanhemmat istuivat katsomossa naamat peruslukemilla, laulu ei keuhkojen pohjalta raikanut sen paremmin aikuisten kuin lastenkaan suista, iso osa ei suutansa avannut. Mitään ihania nostalgisia muistoja, saati jotain perinteen arvostusta, eivät koulun juhlat ole minussa koskaan herättäneet.

Lasteni ja lastenlasteni juhliin osallistuminen on osoittanut, että ainakin juhlavan jäykistelyn perinne on hyvin säilytetty sukupolvesta toiseen. Yksi asia on muuttunutkin, lasten pukeutuminen. Kun me saimme uuden mekon kevätjuhliin ja toisen joulujuhliin, nykyisin päättäjäisiin tullaan samoissa farkuissa ja paidoissa kuin arkisin kouluunkin. Poikkeuksena ylioppilasjuhlat, joihin monet tytöt pukeutuvat kuin debytanttitanssiaisiin. Meidän sukupolvemme nuoruudessa ei kukaan olisi uskaltanut poiketa perinteisestä kävelypukukoodista. Vasta illalla saivat käsivarret, vähän rintamustakin paljastua, ja helmat liehua.

Itsenäisyyspäiväjuhlissa suomalainen synkistelyperinne elää vahvimmillaan. Ylittämätön kokemus on nuorimmaiseni alakouluajalta. Sen verihuuruisempia itsenäisyyspäiväjuhlia en kokenut edes omana kouluaikanani 50-luvulla, vaikka sodan kokemukset vielä raskauttivat kansakunnan mielialoja. Kuopuksen koulun naperot esiintyivät lumipuvuissa rintamasotureina ja näyttämön nurkassa miesopettaja lausui ylettömällä paatoksella Yrjö Jylhän runoja. Ihmeen keventävältä tuntui sotaisan juhlan jälkeen illalla katsoa telkasta, kun kansalaiset tulivat jonossa antamaan presidentille käsipäivää, vaikka aika yksitoikkoinen tapa iloita isänmaan itsenäisyydestä sekin on.

Kerran minua pyydettiin koulun itsenäisyyspäiväjuhliin puhujaksi. Kieltäydyin, en ole mikään juhlapuhuja. Tytär oli koulussa pyynnöstä kuullut ja juoksi ketkaravia kotiin aivan kauhuissaan. Et kai luvannut, et kai luvannut! hän huusi jo eteisestä. No en. Helpotuksen huokaus oli syvä, kun äiti ei tullut juhliin tekemään itseään naurettavaksi ja häpäisemään häntä.

Koulun juhlissa ei saa nauraa. Meidän aikanamme ei edes tirskua.

Uskonnon opetuksesta ja uskonnollisesta aineksesta muussa koulun sisällössä väännetään kättä jatkuvasti. Suvivirsi-kiistankin takaa voi aistia muukalaisvihaa ja kaiken vieraan pelkoa. Yksi virsi on noussut arvoon arvaamattomaan niidenkin silmissä, jotka uskonnosta viis veisaavat. Ainoa järkevä ratkaisu on poistaa uskonnon opetus kokonaan kouluista. Uskontojen opetus sen sijaan on kulttuurisesti tärkeää, mutta tunnustuksellisen uskonnon opetuksesta voisivat huolehtia seurakunnat. Monissa uskontokunnissa näin toimitaan. Kirkko opetti Suomen kansalle aikoinaan katekismuksen ohessa lukemisen alkeet, ja kristinopin opetuksen olisi pitänyt jäädäkin kirkolle jo siinä vaiheessa, kun kansakoululaitos perustettiin ja oppivelvollisuus säädettiin.

Kun mummojen rivit kirkoissa harvenevat, eikä nuorekkaampi uskonnonharjoitusmeininki näytä evankelisluterilaisessa atmosfäärissä laajemmin lyövän läpi, kristinopin opetuksesta voisi tulla kirkolle hyvä uusi työsarka. Perustiedot maailmanuskonnoista ja uskontojen historiasta jätettäköön koululaitoksen huoleksi. Kotonaan jokainen vaalikoon traditioita halunsa mukaan.

Tosiasioitten tunnustaminen on viisauden alku. Suomi on jo monikulttuurinen maa, meillä on jo etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä. Ne koostuvat Suomen kansalaisista. Meillä ei ole mitään syytä pitää yllä ”valtakirkkoa”, jolla on ylivoimainen asema maallisissa valtiollisissa instituutioissa.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ihminen vai kone?

Vieraskynä: Journalismi kestää tekoälyn, mutta kestääkö se johdon tekoälykiimaan

Noora Kotilainen.

Jos haluat rauhaa – varustaudu rauhaan

Veikka Lahtinen.

Miten kokea mielekkyyttä tuhojen keskellä?

Mielipidemittauksissa RKP:n kannatus on ollut historiallisen alhaista, ja monet harkitsevat puolueen vaihtamista.

Vieraskynä: Ummehtuneen ankkalammikon poliittinen vaihtoehto – ”Kansallista kielivähemmistöä koskevia asioita ei voi jättää enää RKP:n hoidettavaksi”

Uusimmat

Sijoitus rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa romahti – ”Näillä mittareilla Suomea ei voida pitää lasten hyvinvoinnin mallimaana”

Yhteisöveron kevennyksen itserahoitusaste ei nouse lähellekään valtiovarainministeriön esittämää tasoa.

Järjestö vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen: ”Heikot perusteet ja virheelliset arviot”

Hallituksen piti tuoda Suomeen 100 000 työpaikkaa lisää, mutta tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on yli 100 000 enemmän, Li Andersson sanoo.

Li Andersson tylyttää: Hallituksen talouspolitiikka on surkea epäonnistuminen kaikilla keskeisillä mittareilla

Venezuelalainen päivälehti El Nacional ilmestyi toistaiseksi viimeisen kerran 14. joulukuuta 2018. Lehti ilmoitti pitävänsä lepotauon, kunnes se voi julkaista otsikon ”Venezuela palaa demokratiaan”.

Maanpakolaistoimitukset verkostoituvat Latinalaisessa Amerikassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 
03

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
04

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
05

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Miten valtiovarainministeriöstä tuli hallituspolitiikkaa ohjaava superministeriö? KU:n podcastissa pohditaan ministeriön historiaa ja tulevaisuutta

13.05.2025

Chilen huippujuustot tuotetaan ankarissa olosuhteissa

12.05.2025

KU kysyi Stubbilta Israelin toimista Gazassa, lännen kaksoisstandardeista ja globaalista etelästä – Näin presidentti vastasi

12.05.2025

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

11.05.2025

Tuntuu kuin olisi itse mukana, kun Niko Rantsi kuvaa poliisioperaatiota neljännessä dekkarissaan Vaikenemisen laki

10.05.2025

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

10.05.2025

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

09.05.2025

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

09.05.2025

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

09.05.2025

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

09.05.2025

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään