KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Oikein vai väärin

Eilina Gusatinsky
17.8.2014 14.56

Kuurosade kesti 30 sekuntia eikä jättänyt edes lätäköitä. Sitten tuli vielä toinen, yhtä voimakas ja lyhyt – sama tulos. Tuleeko kolmas?

Sitä odottaessani katson uutisia. En ole loman aikana jaksanut katsoa uutisia. Olen ollut väsynyt tietovirtaan, ahdistaviin asioihin. Tiedän, ettei se pyrkimykseni piilottautua pelasta minua maailman tapahtumilta, mutta väliaikainen etääntyminen antaa tilaa uusille ajatuksille. Esimerkiksi tuli mieleeni, että erilaisissa tutkimuksissa tutkijoiden kysymykset ovat joskus vaikeasti muotoiltuja. Vastaaja saattaa ymmärtää ne eri tavalla kuin kyselyn laatija. Ihminen vastaakin sitten oman ymmärryksensä mukaan, mutta tutkija käsittelee niitä oman käsityksensä mukaan ja näin tekee johtopäätöksiä väärältä pohjalta.

Tuntuuko sekavalta? Tarkoitan, että jos keskituloinen tutkija laati kyselyn hyvinvoinnista omista lähtökohdistaan, niin on vaara, että toisenlaisissa olosuhteissa elävät tulkitsevat kysymyksiä eri tavalla kuin tutkija on ajatellut. Helposti sen voi havaita tutkimuksissa, jotka koskevat maahanmuuttajia – varsinkin, jos kyselylomake on käännetty vastaajan kielelle. Melkein kaikissa silmiini osuvissa pyrkimyksissä selvittää venäjänkielisten tilannetta Suomessa jouduin tarkistamaan suomenkielisestä lomakkeesta, mitä haluttiin kysyä. Voin vain arvata, miten vastasivat ne, joilla suomen taito on vielä heikko. Kulttuurisidonnaiset käännökset auttaisivat välttämään tällaisia vaikeuksia, mutta valitettavan harvoin sitä otetaan huomioon.

Osapuolet yrittivät selvittää ristiriitansa puhumalla, mutta he eivät ymmärtäneet toisiaan. Kieli ei tuottanut vaikeuksia, mutta lähtökohtaisesti he puhuivat eri asioista.

Toisaalta kulttuurisidonnaisuus on tärkeä muissakin tilanteissa. Nykyisin tiedonsaanti maailmalla on hyvin pirstaloitunut. Huomaan itse, kuinka vaikeaa on pakottaa itseään lukemaan tai katsomaan tiettyjä juttuja, joiden tekijöiden maailmankatsomus on kaukana omastani. Ja vaikka saankin itseni lukemaan, hyvin nopeasti huomaan, kuinka ajatukseni alkavat harhailla muualla. Se ei ole oikein, ymmärrän sen. Yritän löytää lohdutuksen siitä, etten ole ainoa tällainen. Mutta ajatus pelottaa vielä enemmän, kun vuoropuhelu ihmisten välillä on mahdotonta, jos lähtökohdat ovat liian kaukana toisistaan ja perustuvat hyvin erilaisiin tietolähteisiin.

Sanotaan, että yhteisymmärrykseen päästään vain keskustelemalla. Uskoin siihen, kunnes jouduin seuraamaan läheltä, miten yksi järjestö kaatui. Osapuolet yrittivät selvittää ristiriitansa puhumalla, mutta he eivät ymmärtäneet toisiaan. Kieli ei tuottanut vaikeuksia, mutta lähtökohtaisesti he puhuivat eri asioista – tietämättä ja ymmärtämättä, että kumpikin osapuoli vastaanotti kaiken omasta näkökulmastaan, omien ennakkoluulojensa siivittämänä. Molemmat yrittivät tuoda omia näkemyksiä esiin, selittää tavoitteensa, mutta se meni kuuroille korville. Vähän siihen tapaan kuin visionääri yrittäisi selittää kymmenen vuoden suunnitelmiaan ihmiselle, joka on tottunut elämään päivän kerrallaan. Mutta molemmat uskovat keskustelun aikana, että puhuvat samoista asioista: visionääri olettaa, että vastapuolen vastaukset koskevat pitkäaikasuunnitelmaa, mutta ihminen olettaa, että häneltä kysytään huomisesta.

Miten tässä voi löytää konsensuksen? Mistä saa välittäjän, joka ajoissa huomaa, mistä kommunikaatio-ongelma johtuu – ennen kuin osapuolet riitaantuvat totaalisesti?

Samaa ymmärryksen puutetta näkee isommissakin asioissa kuin pienen yhteisön järjestössä. Tuntuu siltä, että maailma on ajautunut umpikujaan. Mikä on pahaa, mikä hyvää – kukaan ei enää tiedä. Elämänarvoja pakotetaan punnitsemaan rahassa ja väitetään, että se on oikein. Taloudellinen hyöty on etusijalla – oli kyseessä sota tai rauha. Ihmisarvo ei merkitse mitään, koska sitä ei voi ostaa tai myydä. Sen voi unohtaa, jos kysymyksessä on taloudellinen hyöty – näin annetaan ymmärtää.

Vai onko tämä vain minun kuvitelmiini ja ennakkoluuloihini perustuva väärä käsitys? Onhan maailmassa paljon hyvyyttä, ihmisiä, jotka auttavat hädässä olevia ja osaavat iloita pienistä asioista. Osaavat visioida, huomaavat epäkohdat ja tekevät kaiken korjatakseen ne. He eivät välitä siitä, että heitä yritetään marginalisoida vaan jatkavat eteenpäin. Heidän maailmansa ei ole mustavalkoinen vaan päinvastoin hyvin värikäs ja yksityiskohtia täynnä. Pitäisi vissiin ottaa itseään niskasta kiinni ja lopettaa valittaminen.

Ulkona alkoi taas sataa. Pitkän kuuman kesän jälkeen (sehän onneksi jatkuu edelleen) on ihan mukava kuunnella sateen ropinaa ja aistia avoimesta ikkunasta öisen luonnon tuoksut. Löydänkö sisäisen tasapainon ja uskon, että maailmasta voisi tulla parempi? Ulkona on hyvin hiljaista, on vaikea kuvitella, että jossain – kaukana mutta lähellä – ihmiset elävät sodan keskellä, toiset taas kylmäverisesti suunnittelevat uusia. Miten ne toiset saa lopettamaan?

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään