KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Vitivalkoista vaivatta

Pirjo Hämäläinen
1.9.2014 18.00
Fediverse-instanssi:

Menneestä kesästä jäivät parhaiten mieleen muistomerkit, kuten pitääkin, sillä muistamista varten nuo kiviset ja vaskiset patsaat on pystyyn nostettu.

Keskiajan veistäjät kuvasivat pyhimyksiä ja 1800-luvun veistäjät merkkimiehiä, mutta mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan, sitä näkyvämmän sijan saa julkisessa veistotaiteessa sota: voitetut ja hävityt taistelut, kaatuneet ja teloitetut.

Sisällissodan perintönä meillä on joka pitäjässä vähintään kaksi muistomerkkiä, toinen valkoisille, toinen punaisille. Voittajien patsaita olisi enemmänkin, ellei talvisota olisi suojeluskuntien projektia keskeyttänyt, mutta vuosien 1939–45 tapahtumat vaativat jälleen omat sankarihautansa ja -patsaansa.

Sisällissodan perintönä meillä on joka pitäjässä vähintään kaksi muistomerkkiä, toinen valkoisille, toinen punaisille.

Vaikka monet hautausmaat ovat muuttuneet sotamuistelun pyhiksi lehdoiksi, joskus muistomerkki on pystytetty keskelle ihmisvilinää. Minulle tutuin tapaus on Kouvolan itsenäisyyspatsas, jonka paikan valitsi suuressa viisaudessaan kaava-arkkitehti Otto-Iivari Meurman.

Kouvola kasvoi rautatieaseman ympärille ja rautatieasemalta alkava katuakseli päättyi itsenäisyyspatsaaseen niin, että kaikki kauppalan fyysiset, henkiset ja aatteelliset virrat tuntuivat kulkevan vääjäämättä sitä kohti.

Itsenäisyyspatsas paljastettiin samana joulukuisena päivänä 1936, kun sen vieressä vihittiin Kymen Lukko, funkistyylinen suojeluskuntatalo. Nimi seisoo yhä julkisivussa ja koko risteysaluetta kutsutaan lapualaisittain Kymen Lukoksi.

”Uhrimieli, sankaruus, isänmaamme voimakkuus”, itsenäisyyspatsaassa vakuutetaan, mutta Kouvolan seudun miehiä ei valkoisella puolella liiemmin taistellut eikä sankariteoista ollut tietoakaan. Punaisen puolen ylilyönnit olivat kuitenkin riittävä syy kuusimetriseen ja perin mahtipontiseen patsaaseen, Aapo Roselius toteaa kirjassaan Isänmaallinen kevät (Tammi 2013).

Täällä Hyvinkäällä saksalaissotilaiden hautamuistomerkkiä on uhannut liikerakennus. Pariinkin otteeseen historiallinen Asemanpuisto ja sen muistomerkki on yritetty syöstä markkinoiden kyltymättömään kitaan.

Radan toisessa päässä Hangossa vapaudenpatsas eli saksalaisten maihinnousun obeliski on kokenut todella myrskyisiä vaiheita. Kauppamiehet alkoivat puuhata patsasta heti sisällissodan jälkeen, jolloin Saksassa nähtiin valkoisen Suomen vahva liittolainen, mutta kun keisarikunta sitten romahti, muualla maassa ei välitetty hankkeeseen rahaa hassata.

Nihkeydestä huolimatta vapaudenpatsas paljastettiin keväällä 1921, mutta parikymmentä vuotta myöhemmin, Hangon vuokra-aikana, neuvostojoukot tönäisivät kumoon sekä obeliskin että sitä vartioivat leijonat.

Jatkosodassa opittiin turvaamaan jälleen saksalaisiin, ja niin vapaudenpatsas pystytettiin vuonna 1943 uudelleen. Lysti loppui valvontakomission murahdukseen, mistä säikähtäneenä Hangon kaupunki purki kiireesti patsaan.

Kolmas kerta toden sanoi: vuonna 1960 obeliski ja leijonat palautettiin vähin äänin paikoilleen, mutta taideluomasta puuttui nyt saksalaissotilas eikä siinä mainittu suomalaisten järkkymätöntä kiitollisuutta tai vihollista, joka oli kuvottavaan kuvainraastoon ryhtynyt.

Vanhoille kotikonnuilleni ei pääse Kouvolan itsenäisyyspatsasta näkemättä, joten pakollisella kesävierailulla oli taas tilaisuus vaahdota, miten me lakitetut ylioppilaat uhrasimme ruusumme suojeluskuntatalon edessä valkoisille voittajille.

Asiaa pahensi vielä se, että ylioppilaiden ainut yhteiskuva otettiin itsenäisyyspatsaalla ja meistä valkolakkisista tehtiin näin valkoisten henkisiä perillisiä.

Hangon vapaudenpatsaaseen törmäsin Gangut Regatassa ja Riilahden taistelun uusintaottelussa, jonka venäläiset tälläkin kertaa voittivat. Kaupungin merimaisemat olivat käsittämättömän upeita, mutta ehdottomasti upein näköala avautui saksalaisten patsaalta.

Kun patsaan tekstissä on nykyisin vain viisi häveliästä sanaa: ”För vår Frihet, Vapautemme puolesta”, oudompi ei arvaa, mihin siinä viitataan. Vinosuiset, viekkaasti hymyilevät leijonat saavat tosin aavistamaan pahaa.

Parolan keisarilliselta leijonalta alkoi puolestaan kesäretki valkoisille, punaisille ja näennäisen neutraaleille muistomerkeille. Aikajana ulottui leijonan valmistumisvuodesta 1868 Oriveden venäläisten sotavankien memoriaaliin vuodelta 1991.

Oppaanani toimi aatetoveri ja kirjoittajakollega, Mäntsälän vasemmistoaktiivi Hannu Järvinen, jonka kadehdittavan laaja tietämys ja sukkelat anekdootit lyövät laudalta paikallishistorioitsijoiden tarinat. Vielä kerran: kiitos, Hannu!

Suojeluskunnat olivat taiteensa laadusta tarkkoja, joten Länkipohjassa ”voittajana kaatunut” Lapuan lumiaura sai vuonna 1921 uljaan pallopäisen, miekoilla komistetun patsaan. Varsinaisesta taistelusta kertoo kuitenkin vain roteva, mukulakivillä päällystetty pilari, joka on paljon nuorempi, vuodelta 1938.

Tällaisia karkeatekoisia ja usein häkellyttävän uusia kivirakennelmia tuntuu olevan kaikkialla Suomessa. Limingassa muistellaan vanhaa vihaa, Kiteellä pikkuvihaa, Parikkalan Koitsanlahdessa lahjoitusmaaoloja ja Kiuruvedellä suuria nälkävuosia.

Krimin sodan uhreja kunnioitetaan Kokkolan Halkokarissa kubistisella kuutiolla ja Santahaminassa pyramidilla, jonka suunnitteli Pietarin kuuluisin kuvanveistäjä Pjotr Clodt. Aivan samanlainen, mutta aatteeltaan vastakkainen pyramidi nousi vuonna 1931 Kannakselle, Joutselän taistelun (1555) muistopaikalle.

Ilmajokiset tarvitsivat Jaakko Ilkan kivilinnaan viiden pitäjän mukulakivet, kun taas Padasjoen Nyystölässä yhdistettiin nuijasotaan rosoiset lohkareet.

Nyystölän Nuijakivi vaikuttaa monta vuosisataa vanhemmalta kuin Kouvolan silkoinen itsenäisyyspatsas, mutta molemmat valmistuivat vuonna 1936. Sisällissodan muistomerkit eivät suojeluskunnille nimittäin riittäneet, vaan ne halusivat valkaista ja omia myös aiemman historian.

Pohjois-Karjalassa valkopesusta vastasi päätoimittaja Antti Hintikka, kirjailijana Johannes Rautakoura. Joka puolella savoa puhuvaa Karjalaa kasattiin luonnonkivistä Suomen sodan kömpelöitä muistomerkkejä, jotta kansa ymmärtäisi, miten Olli Tiaisen johtamat Pielisen sissit ja valkea talonpoikaisarmeija olivat samoja kunnian ja välttämättömän väkivallan miehiä.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Työministeri Matias Marttinen kyselytunnilla.

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset