KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Vasemmisto ja kehitysyhteistyö

Kuva: Viivi Rintanen

Teppo Eskelinen
6.1.2016 15.01
Fediverse-instanssi:

Kehitysyhteistyöstä on puhuttu viime aikoina paljon, lähinnä koska hallituksen linja herättää pöyristystä. Määrärahoja laskettiin huomattavasti ja myös niin lyhyellä aikajänteellä, että jo leikkausten tekemisen tapa tuhoaa kehitysyhteistyön tuloksia. Suomi siirtyi kauas Pohjoismaisesta viitekehyksestään.

Tällaisessa tilanteessa on houkuttelevaa nähdä kehityspolitiikka suurena kamppailuna määrärahoista, ja vastaavasti voi tuntua kohtuuttomalta sanoa, että määrärahojen taso olisi menettämässä merkitystään kehityspolitiikassa. On kuitenkin tärkeä nähdä, etteivät tulevaisuuden kehityspolitiikan ydinkysymykset palaudu rahaan tai edes sen kohdentamiseen.

ILMOITUS
ILMOITUS
On tärkeä nähdä, etteivät tulevaisuuden kehityspolitiikan ydinkysymykset palaudu rahaan tai edes sen kohdentamiseen.

Kehityspolitiikassa on ollut viime aikoina nähtävissä kaksi suurempaa muutosta. Ensimmäinen on huomattava muutos kansainvälisessä toimintaympäristössä ja köyhyyden maantieteessä. Toinen on ”yksityisen sektorin yhteistyön” esiinmarssi – etevästi lobattu pyrkimys priorisoida kehitysyhteistyössä yrityksiä.

Useat kehitysmaat kasvattavat talouttaan valtavaa vauhtia. Nopeimmin kasvavia talouksia maailmassa (ennuste kasvun keskiarvosta vuosille 2014-17) ovat Etiopia, Turkmenistan, Kongon demokraattinen tasavalta, Burma, Uzbekistan ja Norsunluurannikko. Kiina ei enää edes mahdu tähän joukkoon.

Kovimpien kasvulukujen pääasiallisia selityksiä ovat luonnonvarabuumi ja autoritäärisesti johdettujen valtioiden kyky tehdä jätti-investointeja.

Samaan aikaan eriarvoisuus maiden sisällä kasvaa lähes kaikkialla, eikä tosiasiallinen demokratisoituminen ole edennyt lainkaan samaa vauhtia talouden kasvun kanssa, jos ollenkaan. Yleisesti siis ”kiinniottokehitystä” tapahtuu – kuilu kehitysmaiden ja rikkaiden maiden välillä kapenee valtiotasolla – mutta tosiasiallinen eriarvoisuus säilyy tai syvenee.

Enemmistö maailman äärimmäisen köyhistä ihmisistä asuu jo nyt keskituloisiksi luokitelluissa maissa vähiten kehittyneiden maiden sijaan. He eivät kärsi maansa yleisestä köyhyydestä, vaan nimenomaan eriarvoisuudesta.

Samaan aikaan ekologinen kriisi käy niin vakavaksi, ettei kehityspolitiikka tarkoita oikein mitään ilman ympäristön kontekstia. Globaalin kehityspolitiikan kentällä 2015 päättyneen vuosituhattavoite-kauden jälkeen myös tavoitteiden fokus on muuttumassa. 15 vuoden ajan tavoitteet viritettiin absoluuttisen tuloköyhyyden vähentämisen mukaan, nyt ne on määritelty laajemmin, tarkoituksena huomioida ympäristön kestävyys ja suhteellinen köyhyys.

Ongelma on vaan siinä, ettei kehityspoliittinen apparaatti osaa ainakaan vielä suunnistaa tällaisten uusien koordinaattien mukaan, joten on aito vaara että ne jäävät tyhjiksi retorisiksi heitoiksi.

Vallitsevassa tilanteessa on oikeastaan kahdenlaisia mahdollisia kehityskuluja. Joko kehityspolitiikassa tunnustetaan eriarvoisuuden vastustamisen ja ekologisen kestävyyden merkitys ja liikutaan lähemmäksi yleistä globaalia sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa, tai siinä järkeillään, että köyhien maiden BKT:n kasvaessa on parasta painottaa ”yksityisen sektorin yhteistyötä”.

Ensimmäinen vaihtoehto merkitsee tietysti ajattelutavan muutosta. Köyhyyden maantieteen muutos on jatkuvasti laajentanut ymmärrystä siitä, että köyhiin maihin keskittyviin interventioihin painottuva kehityspolitiikka ei riitä. Olennaista olisi tukea sosiaaliturvajärjestelmien ja universaalien palveluiden kehitystä maissa, joissa periaatteessa on kohtuullisesti resursseja, mutta hirvittävät tuloerot.

Jos ”suomalainen lisäarvo” tai ”huippuosaaminen” merkitsevät mitään, merkitys liittyy tällaisiin kysymyksiin. Osoittaa huonoa ymmärrystä, että maa jossa on keksitty vaikkapa neuvolajärjestelmä, paukuttelee henkseleitään globaalipolitiikan kentällä lähinnä insinööriosaamisestaan. Myös sosiaalipolitiikan uusia innovaatiota, kuten perustuloa, tulisi testata kärkijoukossa myös siksi, että kokemuksilla on laajempaa merkitystä myös uusia tulonsiirtojärjestelmiä suunnitteleville valtioille.

Laajemmin ymmärretyn kehityspolitiikan ydinkysymys on, miten johdonmukaisesti sen agendaa pystytään edistämään eri kentillä. ”Kehityspoliittisesta johdonmukaisuudesta” on puhuttu lähes kyllästymiseen asti, mutta käsitteen implikoima politiikka on vasta nyt kovien haasteiden edessä. Kehityspoliittinen johdonmukaisuus edellyttäisi johdonmukaista työtä veroparatiiseja ja muita varjotalouden ilmentymiä vastaan, suuryritysten mielivallan vastustamista resurssikirousvaltioissa sekä nopeaa toimintaa ekologisesti kestävän globaalin talouden puolesta. Mikään näistä, sen enempää kuin tulonjakoon puuttuminenkaan, ei juuri edisty perinteisen kehityspolitiikan mandaatin rajoissa.

Suomessa on nyt tartuttu toiseen vaihtoehtoon eli yritysvetoiseen malliin. Kehityspolitiikka perustuu tällöin aivan toisenlaiseen luentaan toiminnan ideasta. Tuo luenta kuuluu suurin piirtein seuraavasti. Kehityksen ainoa olennainen mittari on bruttokansantuote, eikä tuloeroilla ole kummemmin väliä. Kehitysmaat nousevat köyhyydestä yksi kerrallaan, ja kun kehitysmaat ovat saavuttaneet riittävän tason, kehityspolitiikasta voidaan siirtyä seuraavalle askelmalle eli kaupalliseen yhteistyöhön. Kaupallisen yhteistyön ytimessä ovat erilaiset yritysten yhteishankkeet. Ne ovat luonnollisesti molemmin puolin hyödyllisiä, minkä takia kehitysmaiden yksityissektorin kehittäminen voidaan aivan hyvin hoitaa myös tukemalla kotimaisia yrityksiä.

Kehityspolitiikan suuri kysymys on tämä: kumpi luenta koko toiminnan ideasta pääsee niskan päälle?

Määrärahojen taso on pienempi kysymys, vaikkei toki merkityksetön. Määrärahakysymyksen merkitystä korostaa toki se, että rahoituksen priorisointi näkyy myös jonkinlaisena vipuvartena: kun apu suuntautuu poispäin kehityspoliittisesti suuntautuneilta järjestöiltä ja vaikkapa akateemisesta kehitystutkimuksesta, kehityspolitiikan suurta linjaa suunnataan samalla uudella tavalla.

”Yksityisen sektorin yhteistyössä” on myös samalla aina kyse yksityissektorin edunvalvonnasta. Viime vuosien kehityspoliittisessa vaikuttamisessa iso kysymys on ollut se, saadaanko tehtyä kirjauksia siitä, että yrityksillä tulisi olla sitovia ja vahvempia kuin omaan ilmoitukseen perustuvia velvollisuuksia raportoinnissa (veronkierron vastustamiseksi) ja yleisessä yhteiskuntavastuussa globaalissa etelässä. Tämän vastustaminen eli vapaaehtoisuus yhteiskuntavastuukysymyksissä on EK:lle huomattavasti tärkeämpi tavoite kuin Finnfundin saama pääomankorotus, ja kehityspolitiikan potentiaalinen laajentuminen onkin lisännyt EK:n aktiivisuutta.

Kehityspolitiikka varmasti politisoituu tulevaisuudessa voimakkaammin. Peruskysymys on se, tuleeko kehityspolitiikasta globaalin sosiaali- ja ympäristöpolitiikan näköistä vai yritysten edunvalvonnan näköistä. Mahdollisuudet edelliseen ovat paremmat, jos ymmärrämme, että kehityspolitiikassa ei ole ensi sijassa kyse 0,7-tavoitteesta ja hankkeiden laadusta – vaikka toki myös niistä.

Kirjoittaja on toiminut Vasemmistoliiton edustajana Kehityspoliittisessa toimikunnassa 2009–2015.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset