Kun Paavali julistaa Raamatussa, että ”esivalta ei kanna miekkaa turhaan” (Room. 13:4), niin tähän lisää saksalainen Martti Luther: ”Muutoinhan Jumala olisi antanut esivallan käteen ketunhännän!”
Luther myös yllyttää esivaltaa käyttämään miekkaansa säälittä:
”Sen tähden on nyt iskettävä, kuristettava ja pistettävä kuoliaaksi – salaa ja julkisesti – kuka vain osaa, ja ajateltava, että ei voi olla toista myrkyllisempää, vahingollisempaa, saatanallisempaa kuin kapinallinen ihminen, niin kuin lyödään kuoliaaksi hullu koira: ellet sinä tapa [häntä], niin hän tappaa sinut ja koko maan sinun kanssasi.”
Tuon saatanallisen säkeen Luther kirjoitti vuonna 1525 (Valitut teokset, osa III). Tätä tappamiseen, murhaamiseen ja terrorisoimiseen yllyttänyttä pappia Suomen evankelis-luterilainen kirkko kunnioittaa opeissaan ja nimessään.
Filosofi Erich Frommin mielestä Luther ja toinen uskonpuhdistaja Jean Calvin ”ovat suurimpia vihaajia mitä historiallisten johtajien ja ainakin uskonnollisten johtajien joukossa koskaan on esiintynyt.” (Pako vapaudesta, alkuteos 1941).
Olisiko luterilaisella kirkolla syytä sanoutua irti Lutherin opeista ja koko miekkosesta, jos kirkko aikoo jatkossa kannattaa ja julistaa rakkauden ja armon sanomaa?