KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kirje Kabulista: Miksi afgaanipakolaiset käännytetään?

Helsinki-Vantaan lentokentällä osoitettiin huhtikuun alussa mieltä pakkopalautuksia vastaan, kun ensimmäinen turvapaikanhakijoiden palautuslento Afganistaniin oli lähtemässä.

Helsinki-Vantaan lentokentällä osoitettiin huhtikuun alussa mieltä pakkopalautuksia vastaan, kun ensimmäinen turvapaikanhakijoiden palautuslento Afganistaniin oli lähtemässä. Kuva: Lehtikuva/Seppo Samuli

Marzia Gholami
30.4.2017 10.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Marzia Gholami

Marzia Gholami on 25-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä muutama vuosi sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. Sen jälkeen hän meni naimisiin ja sai lapsen. Nyt hän on äskettäin eronnut puolisostaan, ja paikallisen tavan mukaan hän on joutunut luopumaan myös tyttärestään.

Olen ymmärtänyt, että YK:n periaatteisiin kuuluu ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisten tukeminen, kun he ponnistelevat paremman elämän eteen. Tämä ei koske vain niitä ihmisiä, jotka tulevat turvattomista maista, vaan myös heitä, jotka asuvat turvallisissa maissa kuten Iranissa ja Intiassa.

Afganistan on sodan raunioittama maa – sen pitäisi olla päivänselvää kaikille maailman ihmisille. Sodan vaikutus tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään on valtava. Nyt Taleban ja Daesh (Isis) kasvattavat vaikutusvaltaansa joka puolella Afganistanissa.

Miksi afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden hakemuksia hyväksytään vain harvoin, vaikka Afganistan on yksi maailman turvattomimmista maista?

Kolmen vuosikymmenen sodan jälkeen Afganistan on korruptoitunut ja väkivaltainen, se on maa, jossa kansalaisten ihmisoikeuksia loukataan ja valtaapitäviä ylistetään kritiikittömästi, sen kansa on lukutaidotonta, sen hallitus on miesten dominoima ja sen virkamieskunta on mafian hallussa.

Luuletteko, että afganistanilaiset haluavat lähteä omasta kotimaastaan ja suunnata valtameren yli Eurooppaan? Eivät he halua. He eivät halua muuta kuin elää turvallisessa ja rauhallisessa paikassa. Jos Afganistan olisi turvallinen ja rauhallinen, he eivät haluaisi jättää kotimaataan. Onko heidän toiveensa kohtuuton?

Pitkän, vaarallisen ja pelottavan matkan jälkeen he joutuvat monisanaisiin ja pitkällisiin haastatteluihin. Haastatteluiden tarkoitus ei ole päästä perille niistä ongelmista, joita heillä on kotimaassaan. Tarkoitus on löytää kertomuksista epäjohdonmukaisuuksia, jotta heidät voidaan käännyttää takaisin kotimaahansa. Onko tämä totta? Näinkö viranomaisten on käsketty toimia?

Turvattomuus ei ole vain sitä, että ihmiset joutuvat taisteluiden keskelle tai että he kantavat aseita; se on paljon muutakin! Maassa, jossa valta on korruptoitunutta ja mahtimiehet kontrolloivat koko virkamieskuntaa eikä edes perustuslakia noudateta, tavalliset ihmiset eivät tunne olevansa turvassa; turvattomuuden kokemukseen ei tarvita Talebania tai Daeshia.

Saksassa oleva ystäväni sanoo, että afganistanilaiset pakolaiset ovat kestämättömässä tilanteessa. Kun he saavat kielteisen päätöksen, he yrittävät siirtyä johonkin muuhun Euroopan maahan. He jopa repivät teräslangalla ja lasinsiruilla sormenpäänsä, jotta heidän sormenjälkensä eivät olisi tunnistettavissa!

Vaikka pakolaisten tilanne Saksassa on vaikea, he eivät halua palata Afganistaniin. Sekin kertoo siitä, että heidän tilanteensa Afganistanissa on ollut huonompi kuin mitä se on Saksassa.

Kaksi vuotta sitten olin Suomessa elämästäni kertovan dokumenttielokuvan ensi-illassa ja kuukausi sen jälkeen, kun olin palannut Afganistaniin, sairastuin masennukseen.

Vihasin kaikkea täällä! Kun vertasin elämää Suomessa ja Afganistanissa, ero oli uskomaton! Kun katsoin perhettäni ja näin, miten perheeni jäsenet ovat pakotettuja elämään tässä maassa, sanoin itselleni: ”Tämä ei ole elämää! Heillä ei ole sisäistä rauhaa, joka on jokaisen ihmisen perusoikeus.”

Afganistan on sotaa käyvä maa. Maa täynnä kaaosta! Jos elämä virtaa sinussa voimallisena ja sinulla on korkeat odotukset elämäsi suhteen, tämän maan todellisuus tuntuu helvetiltä. Siksi ymmärrän nuoria, jotka tekevät itsemurhan saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Käännös: Mohammad Azar Aruturab ja Kirsi Mattila

Marzia Gholami

Marzia Gholami on 25-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä muutama vuosi sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. Sen jälkeen hän meni naimisiin ja sai lapsen. Nyt hän on äskettäin eronnut puolisostaan, ja paikallisen tavan mukaan hän on joutunut luopumaan myös tyttärestään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään